Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, helmikuuta 09, 2018

Vastaus valtuustokysymykseen koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta

















23 espoolaista valtuutettua allekirjoitti  24.1.2018 valtuustonkokouksen yhteydessä valtuustokysymyksen, joka oli tietoisesti rajoitettu koskemaan koulujen henkilökuntaa (ei siis tällä kertaa oppilaita).

koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta (kv-asia)

Virkamiehet ovat toimineet ripeästi, ja vastaukseen otetaan kantaa ensimmäiseksi suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa ensi keskiviikkona 14.2. Seuraavaksi sitä pui ruotsinkielinen Svenska-rum-lautakunta. Sitten kaupunginhallitus. Ja sitten se tulee valtuustoon.

KYSYMYKSEN taustalla oli vakava MTV:n uutisoima uutinen, että espoolaisrehtori oli pahoinpidelty työpaikallaan. Kirjoitin asiasta blogilastun 21.1.2018  (tässä linkki: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2018/01/ehdoton-nollatoleranssi-vakivallalle.html )

Nostin teeman esiin myös facebookissa. Blogilastu luettiin 7333 kertaa. Sain useita yhteydenottoja siitä, kuinka väkivallan uhka on kouluissa hyytävän totta.

NYT siis lautakunta saa ottaa antaa virkamiesten vastaukseen. Olen itse pois kokouksesta- mikä on varmasti hyvä. Olisi aika erikoista vastata omaan kysymykseen. Mutta ennenkuin kerron, mitä mieltä itse olen vastauksesta, pyytäisin apuanne, hyvät ystävät. Me kysyimme kolme kysymystä:'
1. Mihin toimiin Espoo on työnantajana ryhtynyt, jotta jokaisella koulussa työtä tekevällä on lain takaama oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan työympäristöön?
2. Ovatko nykyiset toimet ja järjestelyt sen mielestä riittäviä?
3. Jolleivat ole, mihin uusiin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta henkilöstöön kohdistuva väkivalta koulussa loppuu.

Tässä vastaus.

Vastaus valtuustokysymykseen koulujen henkilökunnan suojaamisesta yhä yleistyvältä väkivallalta 

Martti Hellström ja 22 muuta valtuutettua ovat 24.1.2018 jättämässään valtuustokysymyksessä pyytäneet kaupunginhallitusta vastaamaan  (yo)  kysymyksiin...

Taustaa koulujen uhka- ja väkivaltatilanteista 

Vaara- tai uhkatilanteen sattuessa esimiehen tulee täyttää ilmoitus vaara- ja uhkatilanteesta -lomake yhdessä työntekijän kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Lomake lähetetään oman toimialan työsuojelupäällikölle. Lisäksi esimiehen tulee käsitellä tilanne työntekijän ja/tai työyhteisön kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen sekä huolehtia tarvittaessa työntekijälle ja/tai työyhteisölle tarjottavasta tuesta. Sattuneita vaara- ja uhkatilanteita tulee seurata. Vaara- ja uhkatilanteiden ennakointi tulee huomioida työpaikan riskejä arvioitaessa. Espoon kaupungin työtapaturmat tilastoidaan vahinkovakuutusyhtiöiden ja Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kriteeristön mukaisesti. Väkivallasta johtuneet sivistystoimen työtapaturmailmoitusten määrät ja korvauspäivät viimeisten kolmen vuoden ajalta ovat:
-  v. 2015: 93 tapaturmailmoitusta, joista korvauspäiviä aiheutui 12 tapauksesta yhteensä 167 korvauspäivää.
-  v. 2016: 93 tapaturmailmoitusta, joista korvauspäiviä aiheutui 15 tapauksesta yhteensä 233 korvauspäivää.
 - v. 2017: 96 tapaturmailmoitusta, joista korvauspäiviä aiheutui 10 tapauksesta yhteensä 195 korvauspäivää.

Opetuksen osalta noin 90 % uhka- ja vaaratilanneilmoituksia on tehty erityisen tuen oppilaan käytöksestä.

Uhka- ja vaaratilanteiden riskit voidaan jakaa koulun sisäiseen ja ulkoiseen riskiin. Sisäisessä riskissä kyse on oppilaiden käytöksestä ja ulkopuolisessa riskissä huoltajien tai muiden koulun ulkopuolisten tahojen käytöksestä. Suurin osa ilmoituksista koskee sisäisiä riskejä. Ulkopuolisen käytöksestä tehtyjä ilmoituksia on tehty enemmän varhaiskasvatuksen osalta ja koulujen osalta kyse on yksittäisistä tapauksista. Saman henkilön käytöksestä on voitu tehdä useampi ilmoitus.

Toimet turvallisen ja väkivallattoman työympäristön takaamiseksi 

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Ensisijaisena keinona on väkivaltatilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy. Koulun turvallisuustyön yhtenä lähtökohtana on vuosittainen riskien arviointi ja arvioitujen riskien hallinta. Riskiarvioinnin tulokset tulee käydä läpi työyhteisössä, jotta koulun henkilöstö on tietoinen työympäristöön liittyvistä vaaratekijöistä, myös väkivallan uhista, ja osaa ehkäistä niiden syntymisen tai toimia annettujen toimintaohjeiden mukaan, jos jotain sattuu.

Espoon kaupungilla on kaupunkitasoinen ohje uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielinen opetus ovat yhteistyössä laatineet toimintaohjeita ja toimintakortteja muun muassa väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteisiin. Koulujen henkilöstölle järjestetään vuosittain turvallisuuskoulutusta. Myös henkilöstön perehdytyksessä huomioidaan turvallisuuskysymykset. Hyvinvointia ja turvallisuutta koordinoivat kouluturvallisuustyöryhmä, suomenkielisen opetuksen kriisiryhmä, työolojaosto sekä henkilöstötoimikunta. Joka toinen vuosi tehtävässä Kunta10-tutkimuksessa on turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja saatuja tuloksia hyödynnetään turvallisuustyössä. Turvallisuuteen vaikuttavat myös koulutilojen suunnittelu, turvallisuusjärjestelyt ja tekniikka. Esimerkiksi sisäänkäynnin tulee olla sellainen, että henkilöiden saapuminen nähdään, tiloissa ei tule olla valvonnan kannalta ”katvealueita”, huoneissa on mahdollisuuksien mukaan kaksi ovea, kalusteiden ym. sijoittelussa huomioidaan turvallisuus. Mikäli tapaaminen on uhkaavan tai pelkoa herättävän henkilön kanssa, tapaamiseen tulee pyytää toinen henkilö mukaan. Lisäksi tapaamispaikka tulee valita siten, että poistuminen ja avun hälyttäminen ovat mahdollista nopeasti. Henkilökuntaa kuten avustajia ja resurssiopettajia on pyritty kohdentamaan erityisesti niihin toimintaympäristöihin, joissa on väkivallan riski.

Vaikka opetus on julkista ja sitä voi tulla myös ulkopuolinen seuraamaan, edellytetään, että ulkopuolinen ilmoittautuu koulun rehtorille ja rehtorin kanssa sovitaan tarkemmin asiasta. Perustellusta syystä, joka voi olla esimerkiksi turvallisuuden vaarantuminen, voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.

Perusopetuslain mukaisia keinoja puuttua oppilaan uhkaavaan ja väkivaltaiseen käytökseen ovat turvaamistoimina oppilaan poistaminen luokasta/muusta opetustilasta ja oppilaan oikeuden osallistua opetukseen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Ojentamis- ja kurinpitokeinoja ovat kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen enintään kolmen kuukauden ajaksi. Jos oppilas erotetaan määräajaksi, opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus ja opiskeluhuolto myös erottamisen ajalle. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen opiskeluhuollon yksi tärkeimmistä tehtävistä on tukea oppilaiden hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä.

Nykyisten toimien ja järjestelyjen riittävyys sekä jatkotoimenpiteet

Nykyinen ohjeistus ja toimintaohjeet voidaan katsoa riittäviksi, vaikka niillä ei pystytä yksittäisiä tapauksia estämään. On tärkeää, että koko henkilöstö on tietoinen toimintatavoista ja toimii niiden mukaisesti. Ohjeistusta ja perehdytystä on tarpeen jatkuvasti seurata ja kehittää. Vuosittaisen riskiarvioinnin lisäksi tulee jatkuvasti ennakoida ja tunnistaa yksittäisiä vaaratekijöitä ja sen perusteella reagoida tilanteen mukaisesti esim. henkilökunnan kohdentaminen, valvonnan lisääminen, tekniikan hyödyntäminen sekä yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Tarvittaessa tulee arvioida myös vahtimestaripalvelujen järjestämistä mukaan lukien vahtimestarien rooli, osaaminen ja mitoitus.

Yhteistyötahojen kuten sosiaalitoimen ja poliisin kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä yleisellä tasolla sekä erillistilanteiden yhteydessä. Yhteiskäyttöisissä tiloissa ja niiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin huomioida eri toimijoiden ja yksiköiden turvallisuusnäkökulmat. Kaikkien toimijoiden tulee noudattaa tehtyjä turvallisuusohjeita. Uusien koulujen ja vanhojen koulujen peruskorjausten suunnittelussa huomioidaan tarvittavat turvallisuusjärjestelyt. Myös nykyisten koulujen osalta tulee hyödyntää uutta teknologiaa ja järjestelmiä.

Valtuustokauden tavoitteena on kouluturvallisuus. Koulujen ja lukioiden turvallisuusosaamista kehitetään kokonaisvaltaisesti. Ohjeiden, toimintatapojen, koulutuksen ja perehdytyksen kehittämisen lisäksi tarvitaan henkilökunnan ja turvallisuusjärjestelyjen lisäämistä, mitkä edellyttävät riittävää taloudellista resursointia. Turvallisuustyön organisointia ja riittävyyttä on syytä arvioida kokonaisvaltaisesti koko sivistystoimen tasolla.

Svenska rum -lautakunta käsittelee lausunnon antamista kokouksessaan 15.2.2018.

Ja tämä vastaus on ok? 

1 kommentti:

Rauno kirjoitti...

Kävi vähän kuten epäilin. Melkosiean tyylipuhdas virastivastaus. Meillä Sipoossa on muutaman kerran löytynyt rohkeutta palauttaa vastaus, joka vain kertoo miten asiat ovat. Ehkäpä tuotakin voisi koittaa palauttaa?
Aika useinhan virkamiehet valmistelevat lausuntoja kopioimalla erilaisista jo olemassaolevista käytännöistä tai hankkeista sopivia rivejä. Ehkä enempää ei edes aina voi tehdä, jos resurssia enempään ei ole.

Mutta kun aloitteet koetaan usein häiriöksi muulle työteolle (mitä ne tietenkin ovatkin, niin harvoin vastaukset sisältävät mitään uutta.
Tsemppiä vaan!