maanantaina, marraskuuta 28, 2016

Kuukauden kirja: Kultainen kirja (1530)

Erasmuksen kirja on tosi pienikokoinen. Sivuja on
122.
JOULUKUUN kasvatusalan kuukauden kirja olkoon Erasmus Rotterdamilaisen "Kultainen kirja. Nuorten hyvistä tavoista", jonka turkulainen  Faros-kustannus Oy julkaissut vuonna 2005 uudelleen suomennettuna.

Alunperin kirja ilmestyi vuonna 1530 nimellä "De civilitate morum puerillum", vapaasti suomennettuna:  Nuorukaisten hyvistä tavoista.  Se kirjoitettin helppolukuiseksi ja nopeasti omaksuttavaksi. Teos käännettiin aikanaan 14 kielelle, suomeksi  jo vuonna 1670 nimellä Cullainen kiria. Kustantajana oli Johannes Gezelius.

Kysessä on tiettävästi ensimmäinen käytösopas, ja sitä pidetään eurooppalaisen tapakulttuurin lähtökohtana. Teos oli tarkoitettu Veeren ruhtinaan Henrik-pojalle, mutta myös soveltaen myös muille pojille - opastukseksi muun muassa opinnoissa ja käytöstavoissa.

Erasmuksen mukaan nuorten kasvatus koostui useasta osasta.  Tärkein tehtävä oli istuttaa  hurskauden taimia hauraaseen mieleen. Toinen tehtävä on opettaa rakkautta ja tietämystä  vapausta taiteista (siis trivium ja quadrium MH). Kolmanneksi oli tärkeää antaa ohjeita elämän velvollisuuksista ja neljänneksi harjoittaa hyviä tapoja pienestä pitäen. "On eduksi, että ihminen on kaikin puolin järestyksessä niin mielen ja ruumiin kuin eleiden ja vaatetuksen suhteen".

Kohtuullisuus, säädyllisyys, oikeudenmukaisuus ja kunnia olivat hyveitä, joita Erasmus tarjosi prinssille ohjeiksi. Erasmus varoitti öykkäröinnista, joka on muille kiusallista. Omahyväisyys ja rehenteleväisyys on syytä jättää kotiin. Sopiva käytös toteutuu itsesäätelyn ja -hillinnän kautta.  Mm.  pöytätavat opitaan  parhaiten juurruttamalla ne jo lapsuusiässä.  

Poimin  kirjasta  käytöstapoja, joihin tuolloin kiinnitettiin huomiota.

  • alastomuus
  • asento
  • askellus
  • hampaiden valkaiseminen
  • haukotteleminen
  • hengittäminen (ja kuorsaaminen)
  • ilman päästäminen
  • kampaaminen
  • karkeat sanat
  • keskeyttäminen
  • kuorsaaminen
  • käsien peseminen
  • käsillä elehtiminen
  • leikit
  • meikkaaminen
  • nauraminen
  • niistäminen
  • pidoissa 
  • pukeutuminen
  • pään ja korvien kaiveleminen
  • ruokaileminen
  • silmiin katsominen
  • sylkeminen
  • vanhusten kunnioittaminen
  • virtsaaminen
  • ylenantaminen 

Alastomuus

" Sellaisten ruumiinjäsenten paljastaminen, joihin luonto on liittänyt häpeän, pitäisi olla kaukana hyvästä käytöksestä. Jos  välttämättömyys kuitenkin vaatii tällaista toimintaa, se pitää tehdä säädyllisesti ja vaatimattomasti, vaikkei paikalla olisi ketään. Enkelit ovat aina lähellä..."

" Kun olet riisuutumassa tai nousemassa vuoteesta, muista  häveliäisyys ja katso, ettet paljasta toisen katseelle mitään, minkä tavat ja luonto ovat peitettäväksi tarkoittaneet."

Asento:

" Olkapäiden tulisi  olla tasapainossa, ei niin kuin laivan purjeet, joista toinen on ylhällä ja toinen alhaalla."
" ..ne, jotka laiskuudesta ovat omaksuneet velton ryhdin, ovat taanneet itselleen kyttyräselän.."
" ... Eikä käsiä ole soveliasta pitää selän takana, sillä niin toimivat ainoastaan varkaat. "
" Istuminen polvet toisistaan erillään tai seisominen jalat haarallaan tai ristissä on rehentelijöiden tapa."
"Jalkojen siirteleminen istuessa on typeryyden merkki."

Askellus

"Askelluksen ei tulisi olla sen paremmin raukeaa kuin hätäistäkään, sillä edellinen on heikkouden, jälkimmäinen raivokkuuden merkki."

Hampaiden valkaiseminen

" Hampaiden... valkaiseminen jauheella sopii vain tytöille."

Haukotteleminen

"Jos tunnet tarvetta haukotella etkä pysty kääntymään syrjemmälle tai siirtymään pois, peitä suusi liinalla tai kämmenellä ja tee sittem ristinmerkki."

Hengittäminen

" Osoittaa huonoa käytöstä hengittää äänekkäästi sieraimillaan, sillä se on suuttumuksen merkki. Sitäkin pahempaa on kuorsata kuin  raivopää..."

Ilman päästäminen:

" On niitä, jotka kehottavat nuorukaisia hillitsemään ilmavaivojaan puristamalla pakaroitaan yhteen. Mutta ei ole hyvien tapojen mukaista aiheuttaa itselleen sairautta, jotta yrittäisi vaikuttaa kohteliaalta. Jos joudut antamaan periksi, tee se yksin. Mutta jos et, kuten vanha sanaparsi sanoo, peitä ääni yskäisyllä."

Kampaaminen

" Hiusten tulisi olla sievät, mutta ei niin laitetut kuin tyttöjen kampaus."

Karkeat sanat

" Rehdin nuorukaisen ei pitäisi omaksua karkeita sanoja kielenkäyttöönsä."
" Jos asiat vaativat jonkin häpeällisen ruumiin osan mainitsemista, siihen tulisi viitata  hienotunteisella kiertoilmauksella."

Keskeyttäminen

" On moukkamaista keskeyttää puhuja ennenkuin hän on lopettanut kertomuksensa"

Käsien peseminen

" Älä koskaan  istu pöytään pesemättä käsiäsi ja puhdistamatta kynsiäisi liasta, joka niihin on tarttunut, sillä muutoin sinua kutsutaan likasormeksi."

Käsillä elehtiminen

" ..elehtimein käsillä kertoo heikosta tasapainosta."

Leikit

" Jos kamppailet kokemattomia vastustajia vastaan ja voitat kerran toisensa jälkeen, anna toisinaan päihittää itsesi; se tekee leikistä hauskempaa.

Meikkaaminen:

" Poskia ei pidä pullistella, eikä niitä kannata tärvellä ihomaalilla kuten narrit."

Nauraminen

" Hörönauru ja kohtuuton hilpeys...on sopimatonta... Nauraminen yksinään tai vailla selvää syytä lasketaan joko tyhmyydeksi tai mielenvikaisuudeksi."

Niistäminen + muuta:

"Sieraimiin ei saisi kerätä räkää."

" Sopimatonta on  pudistella päätään ja heilutella hiuksiaan, yskiä tarpeettomasti, rykiä, samoin kuin raapia päätään, kaivella korviaan, niistää nenäänsä, sivellä kasvojaan aivan kuin pyyhkisi pois häpeää, hieroa takaraivoaan ja nostella hartioitaan. "

Pidoissa

" Kun pyyhit käsiäisi, pyyhi mielestäsi samalla kaikki huolet, sillä on huonotapaista  olla pidoissa surullinen ja levittää murhettaan muihin."
" Jos juhlat kestävät kaummin kuin on lapsille sopivaa ja alkavat muuttua irstailuksi, poistu paikalta, kun olet kylläinen, joko vaivihkaa tai pyydettyäsi luvan."

Pukeutuminen:

Erasmus kannatti täyspukeutumista. Vaatteiden tarkoituksena on kaunistaa ja verhota ruumista.
Paidassa ei saa olla virtsatahroja, eikä iho kaipaa tatuointeja. Puhtaus kuuluu luonnostaan sivistyneeseen käytökseen.

" Vaatteen tehtävä on verhota se, mikä on siveetöntä näyttää muiden silmille."
" Sivistynyt huolettomuus sopii nuorille."

Ruokaileminen:

" Kieltydy kohteliaasti, jos sinut kutsutaan kovin kunnioitetulle paikalle."
" Vanhempien ihmisten ja toipilaiden on soveliasta nojata toisella tai molemmalla kyynärpäällä pöytään."
" Älä koske ensimmäisenä ruokaan."
" Sinun ei tulisi ottaa ...kaikkea... vaan tyytyä siihen annokseen, joka edessäsi on."
" Pureskele ruokasi ennenkuin juot."
" Epäkohteliasta on ... tuijottaa herkeämättä toista ihmistä."
" Naiselle hiljaisuus on viehättävä ominaisuus, mutta  vielä viehättävämpi se on lapsille."
"Jotkut pikemminkin hotkivat kuin nauttivat ruokansa, aivan kuin ne, kuten sanonta kuuluu, jotka kohta joutuvat kaltereiden taakse. Tällainen ahmiminen on tyypillistä varkaille. Jotkut ahtavat kerralla suuhunsa niin paljon, että heidän poskensa paisuvat kuin palkeet. Jotkut avaavat pureskellessaan leukansa niin ammolleen, että ääntelevät kuin siat. Jotkut taas hengittävät niellessään niin raskaasti, että tuntuu kuin heitä kuristettaisiin. Ei ole kohteliasta eikä turvallistakaan juoda tai puhua suu täynnä ruokaa."
" On töykeää tarjota toiselle jotakin sellaista, jonka itse olet puoliksi syönyt. Yhtä karkeaa on kastaa puoliksi syöty leivänpala uudelleen keittoon ja vastenmielistä sylkäistä ulos pureskeltua ruokaa ja pudottaa takaisin lautaselle. Jos olet syönyt jotakin, jota et pysty nielemään, sinun pitää hienotunteisesti kääntyä poispäin ja heittää se jonnekin....Älä heitä luita tai muita jätteitä pöydän alle lattiaa roskaamaan tai paiskaa niitä pöytäliinalle, puhumattakaan siitä, että laittaisit ne tarjoiluastialle. Laita ne lautasesi reunalle tai astialle, joka on annettu nimenomaan tähteitä varten."

Silmiin katsominen:

" Kun kohtaat toisen ihmisen, katso aina silmiin, sillä silmät paljastavat mitä sinä olet. Ohi katsojalla eivät useinkaan ole puhtaat jauhot pussissa. Levolliset ja kunnioittavat silmät kertovat omistamastasi kauneudesta. Julmat silmät viittaavat vihaisuuteen, julkeat röyhkeyteen ja levottomat mielipuolisuuteen. "

Sylkeminen

" Sylkiessä käänny poispäin, ettet pärski toisten päälle... Liman uudelleen nieleminen on siivotonta..."

Vanhusten kunnioittaminen
"... on noustava seisomaan vanhusten edessä."

Virtsaaminen:

" Virtsan pidättäminen on haitaksi terveydelle, mutta hyvät tavat edellyttävät tarpeen tekemistä yksinäisyydessä. "

Ylenantaminen

" Vetäydy syrjään, jos olet antamaisillasi ylen. Oksentaminen ei ole sinänsä rumaa, mutta ylesyömisen jälkeen se on häpeällistä."

Yhteenvetoa

En ole ihan varma, kumpi on vaikeampaa: elää uuden ajan alun tapojen vai nykyisen tavattomuuden mukaan.  Mainio on kuitenkin yhä  Erasmuksen ohje: Samalla kun on itseään kohtaan vaativa on annettava auliisti anteeksi hairahdus muille.

"  On sellaisia, jotka korvaavat muilla avuillaan käytöksensä karkeuden. En siis tarkoita sitä, ettei voisi olla hyvä ihminen, vaikkei osaisikaan käyttäytyä. Mutta jos toveri tekee virheen tietämättömyyttään asiassa, jolla on seuraamuksensa, on kohteliasta neuvoa häntä kahden kesken."

Lyhyesti Erasmus Rotterdamilaisesta  

Erasmus (1466- 1536) oli Euroopan johtavia renessanssihumanisteja ja oman aikakautensa kuuluisin oppinut.

Hänen nimensä oli alunperin Gerrit Gerritzoonsin.  Gerrit oli  katolisen papin ja lääkärin tyttären  avioton poika.

Vanhempien kuoltua, hän opiskeli luostarissa ryhtyäkseen munkiksi,  mutta siirtyi sitten eri ruhtinaiden palvelukseen.  Erasmus oli ensimmäinen, joka elätti itsensä vapaana kirjailijana. Kirjapainotaito oli juuri keksitty.

Suomalainen Mikael Agricola oli Erasmuksen oppilaita.


sunnuntaina, marraskuuta 27, 2016

Aika viikko

AIKAMOINEN viikko. Alkuviikko täyttä politiikkaa. Isoja odotuksia ja ikäviä ja kovia pettymyksiä. Mutta synkkyydestä  myös noustiin.

LOPPUVIIKKO didaktiikkaa.  Hieno seminaari opetuksen asiantuntijoiden kanssa Espoon  opetuksen menestystarinasta. Upeiden sipoolaisten ja kainuulaisten opettajien sparrausta uuden opsin mielenmaisemiin arvioinnin osalta, suomalaisen opettajan didaktisen vapauden ulottuvuuksiin  ja vastuisiin sekä muutosteoriaan.

Kohtaamisia. Stand up-luennoissa onnistumisiakin. Ja juuri nyt "Opettajan didaktiikan" taittoversion viimeiset hionnat.

VIIMEINEN syksyn ops-luento ensi viikolla. Sitten se teema alkaa olla siinä.

VIIKON kaksi huippukohtaa silti tiistainen saunapäivä Herra Miltonin kanssa ja sunnuntainen vierailu oma  Noora-kuopuksen ja Jonin uudessa  kodissa Kirkkonummella.

perjantaina, marraskuuta 25, 2016

Tasan kuu jouluun!


Kuinka Espoon opetuksesta tuli menestystarina

Iltapäiväseminaari pidettiin tunnelmallisessa Gumbölen kartanossa. 

ESPOON nettisivuilla on pieni mutta tärkeä uutinen. Ks. tarkemmin http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Kuinka_Espoon_opetuksesta_tuli_menestyst(106853)

Sivistystoimen tiedostuspäällikkö Heli Holm aloittaa jutun: " ESPOOLAINEN  oppiminen saa hyvää palautetta ja kiinnostaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaupunki on myös arvostettu toimija ja haluttu yhteistyökumppani erilaisissa oppimisen verkostoissa. Yhä useammin espoolaisia oppimisen asiantuntijoita pyydetään kertomaan hyviin tuloksiin johtaneesta toiminnasta ja Espoosta haetaan uutta oppia ja ideoita.

" Miksi juuri Espoo on noussut yhdeksi kansainvälisesti tunnetuimmista oppimisen ja osaamisen kaupungeista? Mihin Espoon opetuksen hyvä maine perustuu? Milloin myönteinen kehitys alkoi?  Mitkä tekijät ovat olleet sen ajovoimia? Miten pitäisi toimia, jotta positiivinen kehitys yhä jatkuisi?"

Seminaariin osalllistuivat aakkosjärjestyksessä Heli Haaro, Martti Hellström, Heli
Holm, Inka Hopsu, Barbro Högström, Kalevi Kivistö, Jukka Kuittinen, Marianne
Långvik-Huomo, Heljä Misukka, Raili Päivinen, Harri Rinta-aho, Pirjo Raitanen,
Jukka Sarpila,Anja ja Pekka Silventoinen, Hannu Simola, Sampo Suihko,  Kaisu
Toivonen,Liisa Tommila ja Atso Vilkkijärvi
Parikymmentä oppimisen ja osaamisen asiantuntijaa keskusteli Espoosta sivistys- ja koulutuskaupunkina iltapäiväseminaarissa 24.11.2016. Paikalle oli kutsuttu Espoon opetustoimessa aiemmin toimineita ja vielä työskenteleviä henkilöitä, edustajia kouluista, sivistystoimen hallinnosta, yliopistolta ja eri puolueista. Tarkoituksena oli selvittää, onko Espoo todella esimerkillinen oppimisen ja osaamisen kaupunki ja mikä on espoolaisen oppimisen hyvän maineen salaisuus."

Työtä tehtiin viidessä  pöydässä (ideahautomossa) Open space-ja Cafe Learning työtapamuunnelman  avulla.  Teemat olivat:
  1. KUINKA NIIN? (olemmeko oikeasti niin hyviä?)
  2. KETKÄ? MIKSI? (ketkä ovat olleet tämän laadun tekijöitä? Mitä he ovat tavoitelleet?)
  3. MITÄ? MILLOIN? MIKSI? (mitkä merkittävät asiat, tapahtumat ovat auttaneet tähän)
  4. MITÄ NYT? (Mitä meidän pitäisi tehdä, ette erinomaisuutemme säilyy)
  5. MUUTA?  POP-UP

Yksi sihteereistä Jukka Sarpila esittelee tuloksia.
Muita sihteereita olivat  Heli Haaro, Heli Holm,
Inka Hopsu ja Jukka Kuittinen. 
Kukin sai valita pöydän, jonka teema kiinnosti eniten. Kullakin hautomolla oli oma sihteeri, joka kirjasi vaihtuvien ryhmien ajatuksia ylös ja esitteli iltapäivän lopuksi parhaat ideat.

Keskustelu kävi vilkkaana, ja ryhmätöissä kirjattiin pitkä lista ideoita ja ajatuksia. Samalla saatiin talteen suuri määrä arvokasta tietoa ja muistoja vuosien varrella tehdystä kehittämistyöstä.

Heli Holm päättää jutun: "JO  aiemmin kerätyn, seminaaritilaisuudessa syntyneen ja myöhemmin täydennettävän aineiston pohjalta tullaan julkaisemaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja espoolaisen peruskoulun 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi syksyllä 2017 kirja. Kirjan koostaa opetusneuvos, Auroran koulun entinen rehtori Martti Hellström."


keskiviikkona, marraskuuta 23, 2016

SuperVeso Kajaanissa

KAJAANISSA järjestetään oikein SUPERVESO
lauantaina 26.11.2016 klo 9.00–15.00. Minullakin on ilo olla mukana.

Ohjelmassa on koulutusta, ohjattua liikuntaa ja lajikokeiluja, Salsan ja
Reggaetonin alkeita, ohjattuja rentoutusharjoituksia, legomaraton...

Kajaanin ammatti-korkeakoulun kampuksella
TAITO2-rakennuksessä on myös näytteilleasettajia ja muita esittelypisteitä mm. Liikkuva koulu, Kainuun liikunta, Lappset
Oy, AV kolmio, Sanoma Pro Oy, SeGaBu-hanke, OAJ, RoboKai-hanke, Suomen
luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri.

Osallistujat voivat myös itse järjestää oman pop-up- tilaisuuden ajankohtaisesta, itselle tärkeästä asiasta
ja kutsu mukaan muita opettajia.

Aamukahvia on tarjolla liikuntasalissa klo 8.30 ja lounasta saa ravintola foXissa.


TILAISUUKSIA, KOULUTUKSIA, PUHEENVUOROJA, TYÖPAJOJA:

Aamupäivä
9- 9.45 ja 10-10.45 ja 11-11.45 ja Lisää jaksamista ja hyvinvointia lihaskuntoharjoittelulla (KM, Kunnonvalmentaja Mikko Korhonen)
9 - 9.45. Salsa Reggeaton ( Tanssinohjaaja ja tankotanssin ohjaajaopiskelija Salla Kauppinen)
9 - 10.30 Uuden opetussuunnitelman mukaisen käsityön opetuksen ideoiminen -pop up (Leea Mattila ja Sanna Heikkinen)
9-10.30 Itseni johtaminen - työyhteisötaidot ja työhyvinvointi (KM, lto, työyhteisökouluttaja, Taikamummo, freelancer, eläkeläinen Tuula Honkanen)
9-10.30 Yksilöllinen oppiminen ja oppilaskeskeinen toimintamalli alakoulussa (KM, luokanopettaja Markus Humaloja)
9-11 Monipuolinen arviointi osaamismerkkien avulla (FM, matemaattisten aineiden opettaja, yrittäjä Ville Sahimaa)
9-11.15  Videointia helpoilla työkaluilla (Lehtori Mervi Ruotsalainen)
9-11.15 LibreOffice (Lukion matematiikan ja tietotekniikan lehtori Jarkko Himanka)
9-11.30 Leikki kesken -kaupunkiprojekti (luokanopettaja, yrittäjä Mauri Laakso)
9- 12 Uskonnon opettaminen yläkoulussa -pop up
9-10 Kompassi - sähköinen koetyökalu opettajan apuna (Aluemyyntipäällikkö Jyrki Kotonen)
9.15 -10. Ohjattu kuntosali (Liikunnanohjaajaopiskelija Lauri Nurminen)
9.15 - 11.45 Ulos oppimaan!( Luokanopettaja, EduTam Matti Tampio)










9.45- 11.15  Frisbeegolf ohjaus (Liikunnanohjaajaopiskelija, liikuntaneuvoja, Frisbeegolf ohjaaja Heidi Laine)
10-11 Yhtenäiset arviointikriteerit 1–3 -luokilla -pop up ( rehtori Soili Luukkonen)
10-11 ja  11-12 Oppilaitosten teknologia ja sen johtaminen (Key Account Manager Niko Eskelinen)
10.15 -11. Ohjattu kuntosali (Liikunnanohjaajaopiskelija Lauri Nurminen)
10-13 Sisäsuunnistus (Suunnistusvalmentaja, liikunnanohjaajaopiskelija Jari Rajala)
10.45 - 12.15 Vuorovaikutus - kohti keskustelevaa toimintakulttuuria (KM, lto, työyhteisökouluttaja, Taikamummo, freelancer, eläkeläinen Tuula Honkanen)
10.45- 12.15 Digiajan tiimiopettajuus (KM, luokanopettaja Markus Humaloja)orovaikutuskeskustelevaa toimintakulttuuria
11- 11.45 Salsa Reggeaton ( Tanssinohjaaja ja tankotanssin ohjaajaopiskelija Salla Kauppinen)
11-12  S2 -aiheinen oppimiskahvila (FM, lehtori Rea Stricker)

Iltapäivä
12-13 Digikirjat ja opiskelu Sanoma Pro oppimisympäristössä (Aluemyyntipäällikkö Jonne Rautio)
12.15- 13 ja 13.15-14 ja 14.15-15  Lisää jaksamista ja hyvinvointia lihaskuntoharjoittelulla (
KM, Kunnonvalmentaja Mikko Korhonen)
12.14- 14.45  Leikki kesken -kaupunkiprojekti (luokanopettaja, yrittäjä Mauri Laakso)











12.30 - 13.15  Liikunnan OPS yläkoulussa -pop up
12.30- 14 Frisbeegolf ohjaus (Liikunnanohjaajaopiskelija, liikuntaneuvoja, Frisbeegolf ohjaaja Heidi Laine)
12.30 -15  Ulos oppimaan!( Luokanopettaja, EduTam Matti Tampio)
12.30- 15. LibreOffice (Lukion matematiikan ja tietotekniikan lehtori Jarkko Himanka)
13-14 Oppilaitosten teknologia ja sen johtaminen  (Key Account Manager Niko Eskelinen)
13-14.30 Videon editoinnin perusteet (Lehtori Mervi Ruotsalainen)
13-15 Opetussuunnitelma musiikkiluokille yläkouluun -pop up
13-15  Monipuolinen arviointi osaamismerkkien avulla (FM, matemaattisten aineiden opettaja, yrittäjä Ville Sahimaa)
13-15 Laaja-alaisen erityisopettajan työn ytimessä -pop up (Lastentarhanopettaja, luokanopettaja, erityisopettaja ja montessoriohjaaja Mia-Liisa Kemppainen)
13.15 - 14 Kajaanin kaupungin liikuntatilat -pop up
14-15 Opetussuunnitelman mukainen Bingel-pelimaailma (Aluemyyntipäällikkö Jonne Rautio)

sunnuntaina, marraskuuta 20, 2016

Valintakokeet pois?

MONI on huolissaan opetusministerin ajamasta ideasta luopua valintakokeista ja jakaa korkeakouluopiskelupaikat jatkossa ylioppilaskirjoitusten perusteella. Muutostutkijana minäkin olen.

Minusta kaikissa muutoksissa olisi hyvä ensin kysyä: Mikä on ongelma, jota halutaan ratkaista.

Ongelma on eri asia kuin helposti näkyvät häiriöt.  Häiriöiden taustalla olevan ongelman tunnistaminen ja ymmärtäminen  vaatii vakavaa  tulkintaa. Ongelma ei nimittäin ole suinkaan aina se syy, joka sattuu tulemaan ensimmäinen mieleen.

Kun ongelma on ymmärretty,  pitää valita tehokkain tapa ratkaista ongelma - mielellään  useasta vaihtoehdosta. Tyypillistä valitettavasti on, että ratkaisuksi valitaan - jälleen-  ensimmäisenä mieleen tuleva. Parhaan ratkaisun valinta edellyttää kuitenkin ongelman systeemistä analysointia ja eri ratkaisuvaihtoehtojen huolellista vertailua.

Tehokkuus tulee tajuta oikein: Tehokas on ratkaisu, jonka avulla tavoite saavutetaan (= ongelma ratkeaa) mahdollisimman täydellisesti,  mahdollisimman vähällä panoksella (energialla) ja mahdollisimman pienillä negatiivisilla ja usein odottamattomilla seurauksilla.

Sekään ei riitä, että ratkaisu valitaan huolellisesti.  Usein ratkaisua on kokeiltava, hiottava ja kehitettävä, koska systeemisessä muutoksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vain pieni osa seurauksista osataan ennakoida.

Näen tässä  esityksessä kaikki nuo murheen aiheet.

lauantaina, marraskuuta 19, 2016

Upeaa sapattia!

HIENO päivä tänään.

Aamulla Herra Milton (2v) pyysi minut kaveriksi Kuitinmäen koululle, jossa on lauantaisin isä-poika- musiikkijumppaa. Kyllä vauhtia riitti- ihan kuin isällään about 30 vuotta sitten.

Klo 11 sukelsin sitten taas didaktiikan upeaan käsitemaailmaan.  Minulla on kahden seuraavan viikon aikana kuusi alustusta, ja neljällä  oma otsikkonsa.

Torstaina 25.11. reissaan Sipooseen puhuttamaan suomen-ja ruotsinkielisiä rexejä arvioinnista. Saan vetää samasta teemasta hieman pidemmän session (klo 15.30 - 18.00)  myös 30.11 Kauhavan opettajien Vesossa.

Lauantaiksi 26.11. lennän  Kajaaniin esi- ja perusopetuksen ja lukioiden henkilöstön koulutuspäivään. Vedän siellä kaksi kahden tunnin työpajaa; ensimmäisen didaktisesta vapaudesta ja toisen koulun muuttumattomuudesta.

Tiistaina 29.11 on vielä vuorossa Helsingissä kansainvälinen vierailijaryhmä, joita saan johdattaa tuttuun teemaan Rehtorius Suomessa. Sitten siinä ne onkin syksyn luennot yhtä joulukuista NPDL-keikkaa  lukuunottamatta.

29.11. - luennon diat olivatkin jo valmiit, mutta muut neljä pakettia piti hioa uusiksi. Innostuin etenemään niissä kaikissa käsite kerrallaan, aakkosjärjestyksessä. Ensimmäisen näin jäsennetyn luennon pidin alkutalvesta 2015  Seinäjoella. Silloin otsikkona oli Pedagogisesti esteetön koulu.

Uudet diasarjat syntyivät vauhdilla, ja niitä on helppo täydentää ja päivittää. Tällainen jäsennystapaa jättää minusta kuulijoille enemmän tilaa omille oivalluksille, kuin valmis tarina. Sopiviin väleihin vain sulattelutaukoja. "Mitä saitte irti näistä sytykkeistä?".

Työn imu herpaantui vain kerran, kun Noora-kuopus kävi kylässä. Olipa hauskaa puhua isä-tytär-didaktiikkaa.

PÄIVÄN kruunaa vielä leffailta ystäväperheen kanssa. Tietysti Beatles: Eight days a week- The Touring Years. Tässä linkki traileriin. https://www.youtube.com/watch?v=0fFyZzqPDws
Yeah! Yeah! Yeah!

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2016

Viimeinen kokous ja sitten se on siinä...

MAANANTAINA  mailissa oli didaktiikka- teoksen kielenhuollettu versio tekijäryhmän kommentteja varten.

Saimme näin ystävällisen viestin:
"  Kielenhuoltaja lähetti terveisiä, että kieliasu ja lähdeluettelo ansaitsevat erityismaininnan, koska näin hyväkuntoista tekstiä saa harvoin huollettavaksi. Hienoa työtä siis teiltä!"

Tekijäryhmä istuu siis hymyissä suin huomenna klo 9.30 -13 viimeisen kerran hiomassa muutoksia, ja sitten se on siinä.

Taittaja lähetti myös maistiaisiksi taittonäytteen.  Hyvältä näytti sekin.

HUOMENNA teksti siis lähtee meiltä, ja taittaja saa alkaa kääriä molemmat hiat. Ja sitten painokoneet laulavat.

Teos tulee painosta tämän vuoden puolella. Kustantaja on lätkäissyt arvokkalle teoksella arvokkaan hinnankin (49 €). Jo siitä syystä  kannattaa lähettää toivomuskirje Joulupukille. 

tiistaina, marraskuuta 15, 2016

Hieno pedagoginen kokeilu: ryhmäintegraatio

Opettaja Ulla Hämäläinen oli DreamMixin voimahahmo.
KEHITYSVAMMAISTEN tukiliitto on aloittamassa YK:n vammaissopimuksen artiklan nro 24 innoittamana videokampanjaa, jonka pääviestejä on:

" Osallisuus koulussa – ja elämässä – on keskeinen arvo.  Osallisuus on mahdollista. Keskeistä on antaa mahdollisuus. 
Erilaisuuden kohtaaminen on maailmankuvakysymys. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteuduttava myös peruskoulun jälkeen: toisen asteen koulutus ei saa olla umpikuja."

Projektiin tullaan tuottamaan viisi 2-3 minuutin pituista videota, joista jokaisella on oma näkökulmansa teemaan. Yksi näkökulmista on Auroran koululla vuosina 2005-2012 toteutettu  ryhmäintegraatiokokeilu. Videota kuvataan ensi torstaina valtuustotalolla. Sain etukäteen patterin mahdollisista kysymyksistä, ja ajattelin sparrata itseäni koevastaamalla niihin tässä blogissa.

Mutta sitä  ennen perusfaktoja ihan pähkinäkuoressa Auroran ryhmäintegraatiomallissa.

Nalle, nalle ja Katri.
Auroran RI-malli

Espoossa käynnistyi syksyllä 2005 kokeilu, jossa kehitysvammaisia  lapsia  integroitiin pienenä ryhmänä  yleisopetuksen luokkiin. Ensimmäinen Ri-luokka toimi vuodesta 2005 vuoteen 2011 ja toinen vuodesta 2007 vuoteen 2013. Noina vuosina toiminta laajeni myös Mikkelän ja Toppelundin kouluihin. Yläkoululuokilla toiminta jatkui Martinkallion koulussa syksystä 2011 alkaen, ja toimintamuoro siirtyi sinne asteittain myös alaluokkien osalta.

Ryhmäintegraatio perustui vanhempien vapaaehtoisuuteen, ja uusissa ikäluokissa kiinnostusta toimintaan ei näytä  enää (valitettavasti) olevan.

Ensimmäistä RI-ryhmää (DreamMix) veti apulaisrehtori Ulla Hämäläinen koko kuuden vuoden ajan. Aluksi Ulla oli  noin 14+ 4 oppilaan RI-luokan ainoa opettaja.  Kolmannelta luokalta  kaksi tokaluokkaan pantiin yhteen, ja hänen pariopettajanaan toimi Katri Schiray, ja sitten 5.-6,-luokilla  Jukka Jokiranta.

Luokassa oli neljä  kehitysvammaista ja lopulta noin 30 yleisopetuksen oppilasta. Aluksi luokassa oli  kolme koulunkäyntiavustajaa, mutta vuosien varrella määrä putosi kahteen.

Toinen RI-luokka oli pieni. Oppilaita oli alle 20. Kehitysvammaisia lapsia oli aluksi neljä, mutta määrä putosi pian kolmeen. Luokkaa veti koko kuuden vuoden ajan luokanopettaja Kaija Kuivanen. Koulunkäyntiavustajia oli aluksi kaksi, ja myöhemmin enää yksi.

Oma näkemykseni on, että RI-malli oli yksi oman urani upeimpia innovaatiota, ja Team Aurora toimi huikeasti.

Videon kysymykset

Auroran oppimiskeskus järjesti RI-koulutusta.
1. Miten opetus järjestettiin? Millaiset tukitoimet oli integraatioluokalle? 

Ryhmäintegraation perusfilosofia oli vammaisen lapsen oikeus saada elää kouluaikansa yhdessä oman alueen tavallisten lasten kanssa silläkin riskillä, että joissain tiedollisissa tai taidollisissa asioissa erityiskoulutettu erityisopettaja saisi parempia tuloksia.

Pedagogisesti opetus järjestettiin koko luokalle yhteisenä mutta vaatimustasoltaan eriyttävänä. Tässä tärkeä rooli oli vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneilla koulunkäyntiavustajilla, joista Maarit Hoffman ja  Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.

Lisäksi "nallet", kuten heitä kutsuttiin, saivat ela-opettajalta tukea.

" Erityisopetuksen osuus meillä oli pieni ja ainakin Toppelundissa päädyttiin ihan erilaiseen ratkaisuun."

Opetusta tuki samoihin aikoihin toteututtu turvallisen iltapäivän kokeilu, joka mahdollisti näillekin lapsille kokopäivähoidon samassa paikassa ja samojen tuttujen ihmisten ohjauksessa. TIP-hankkeeseen (2006-2010)  (ks. http://eheytettykoulupaiva.blogspot.fi/2010/11/eheytetty-koulupaiva-aurorassa.html) kuului myös tosi rikas kerhotarjonta, johon osa nalleista osallistui.

Niinikään Auroran koko koulun näytelmät ja elokuvat sekä muu taidetoiminta rikastivat koulupäivää. Rakenteellisesti monet näistä ratkaisuista mahdollisti osaltaan koulun siestajärjestelmä (75 minuutin tauko keskellä päivää).

" Hienoa oli myös Raijan vetämä pienryhmä liikunta jossa myös erkka oppilaat saivat olla. Sinun, Jukan, Timon vetämä uskonto tunnit (selvittiin niistä  :). kaikki on mahdollista jos vain rohkeasti kokeilee."

2. Koulussa toteutettiin kahta erilaista mallia (1 opettaja / 2 opettajaa). Miten ne toimivat ja kumpi toimi paremmin? 

Molemmat mallit toimivat myös siksi, että luokanopettajat halusivat opettaa juuri tällaista luokkaa. Ehkä yllättäen pienessä ryhmässä ilmeni ns. sosiaalista ahtautta erityisesti tyttöjen kesken. Kaveria oli vaikeampi saada.

" Minun luokalleni kävi lopulta niin, että samassa luokassa oli liikaa erityishuomiota tarvitsevia oppilaita. Uskon kuitenkin, että jokainen hyötyi siitä, että oppi suhtautumaan vammaisiin tavallisina ihmisinä. "

 Isossa ryhmässä oli enemmän varaa vaihtaa kavereita. Pariopettajuutta suosittelen muuten  kaikille.

" Jäin vielä pohtimaan pariopettajuuden ja yksin opettamisen eroja. Yksi hyöty pariopettajuudessa oli, että luokan sisällä eriyttäminen oli helppo järjestää. Yksin tehdessä vastuu eriyttämisestä jäi liian usein taitaville avustajille, vaikka itse kannoin kyllä vastuun siitä koko ajan ja yhteistyö avustajien kanssa oli tiivistä. Vanhemmilta kuitenkin tuli palautetta, että minun luokassa mentiin liian avustajavetoisesti. "

Koulutettu ja nimenomaan kehitysvammaisiin oppilaisiin perehtynyt ja sitä työtä arvostava koulunkäyntiavustaja on kultaakin kalliimpi. Selvä puute oli, että koulunkäyntiavustajien työaikaan ei saatu varata suunnitteluaikaa.

3. Raha: inkluusiomallin toteutumisen edellytys oli nolla-kustannusvaikutus, ja tämä onnistui. Miten?

Espoossa koulun tuntikehys laskettiin tuolloin matemaattisella kaavalla, johon vaikutti ns. integroitujen oppilaiden määrä.  Se vaikutti myös avustajatuntien määrään.  Aurora ei tässä suhteessa saanut mitään extraa.  Extraa saimme lähinnä TIP-hankkeen osalta.
Auroran TIP-hankkeella oli  neljä tulolähdettä: 1) huoltajamaksut  ( maksut (60 € ja 20 €/kk) olivat Espoon halvimmat). 2) Espoon kaikille ip-toiminnan järjestäjille antama tuki  (2 * 40 000 €) 3) Espoon erityinen kokeilutuki, jolla on rahoitettu koordinaattorin palkka ja 4) Espoon TIP-hankkeelle ohjaama Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämä kerhoraha (13 000 €).
4. Miten muut (kuin erityislasten) vanhemmat ottivat tilanteen?

Aivan aluksi osa vanhemmista vierasti ajatusta, ja heidän lapsensa sijoitettiin rinnakkaiselle ekaluokalle. Myöhemmin tästä jutusta tuli ihan koko koulun juttu.

" Vanhempien aktiivisuus oli yksi projektin onnistumisen kulmakiviä myös idean levittämisessä muihin kouluihin. Hienoa oli olla myös oppimiskeskuksemme muutamassa kokoontumisessa, jossa tehtiin yhteistyötä koulun, viraston ja vanhempien kesken. Ainakin minun luokassani tiivis yhteistyö vanhempien kanssa (avustaja lähes päivittäin iltiksen kautta) edisti kehitysvammaisten oppimista, kun myös vanhempien ideat huomioitiin opetuksen toteuttamisessa."

5. Miten muut opiskelijat?

Pääosin huikean hienosti, mutta kyllä kiusaamisiakin ilmeni. Niihin puututtiin, mutta osa jutuista oli tosi sitkeitä. " Se että erkat ovat ikäistensä seurassa kasvattavat heitä niin hyvässä kuin pahassa."

6. Miten vaikuttanut koulun toimintakulttuuriin? Luokan toiminta kulttuuriin?

Ilman muuta tosi myönteisesti. Suvaitsevaisuus tuli arvona konkreettiseksi. Ehkä suuremmassa RI-luokassa toimintakulttuuriin kuuluva välittäminen puhkesi vielä paremmin kukkaan kuin pienessä ryhmässä. Tuohon  pieneen ryhmään osui matkan varrella myös muita nalleihin liittymättömiä ongelmia, joilla oli vaikutusta meidän siellä opettavien työhön.

7. Täytyykö jokaisella  olla oma henkilökohtainen  avustaja? 

Yksi avustaja neljää erityislasta kohden on ehdottomasti liian vähän. 2-3 muuttaa kuvion kokonaan mm. sairaustapauksissa.

8. Luokka-avustajien rooli? Resurssikysymys?

Meille osui vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneet koulunkäyntiavustajat, joista Maarit Hoffman ja  Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.

Pidän nykylinjaa, jossa avustajaresurssia leikataan, tosi lyhytnäköisenä.

" Resurssin muutos kaupungin taholta tuntui hankalalta. Sitä mukaa kun integroitujen oppilaiden ero muihin kasvoi, resurssi avustajien osalta pieneni. Opetimme silti sitkeästi niin englantia, historiaa kuin fykeäkin kehitysvammaisille sopivaksi soveltaen. Kiitos rehtorille englannin tuntiresurssista! "

Opetusmateriaalia ei aina ollut valmiina,  joten sitä jouduttiin tekemään, joskus kullekin oppilaalle oman tasoisesti.

Täydennyskoulutusta tarvitaan.  "Yksi oppilas tarvitsi kuvat (picto) ja niiden käyttö harjoiteltiin."

9. Täytyykö erityisoppilaiden oppia samat asiat kuin muiden oppilaiden?

Riippuu asiasta. Muttei ollenkaan aina. Ei kaikkien normioppilaidenkaan tarvitse oppia kaikkea, mitä koulussa käydään läpi. Opetussuunnitelmassa on paljon asioita, joihin riittää tutustuminen.

" Minustakin on tärkeää, että erkkalapset saavat tutustua asioihin, jokainen oppii omalla tavallaan, mitä tarvitseekin, mutta mielestäni meidän pitää antaa heille siihen  mahdollisuus."

10. Täytyykö opettajille järjestää hirveästi täydennyskoulutusta?

Perehdytyksestä ideaan ja kehittysvammaisuuteen on varmasti hyötyä.  Paljon hyötyä on myös siitä, jos koulussa on useampi kuin yksi  RI-luokka.

Mutta vielä tärkeämpää on löytää luokalle opettaja ja avustastajat, jotka sitoutuvat ryhmään.

11. Täytyykö koulun olla esteetön? 

Auroran koulu oli puitteiltaan varmaankin Espoon huonokuntoisin koulu. Hienoa on, jos koulussa on  käytettävissä tavallista isompi  luokkahuone.

Pedagogisesti  koulu saisi sen sijaan oltava esteetön. Siis sellainen, jossa jokainen saa kasvaa täyteen mittaansa omista edellytyksistään- niin aikuisista kuin lapsista.  Jossa ei ole vain yhtä ratkaisua kaikille.

* BONUS. Mitä neuvoja itse antaisin 

Kokosimme hankkeen loppuvaiheessa omia kokemuksiamme. Niiden pohjalta Team Aurora antaisi seuraavia ohjeita, jotta RI-malli toimisi maksimaalisen hyvin.

-  Jokaisen kehitysvammaisen lapsen lähtökohtaisena mahdollisuutena pääsy tavalliselle luokalle.
-  Vammaisella lapsella täytyy olla oikeus lähikouluun, vanhemmat eivät halua myydä lasta koululle.
-  Tiedotusta opetusmuodosta asiantuntijatahoille ja vanhemmille.
-  Oppilaaksioton tulisi olla suunnitelmallista
-  Jos RI-luokalle pääsyä varten laaditaan kriteerejä, ne eivät saa liittyä vamman laatuun tai  kongnitiivisiin taitoihin
-  Opetusmuodon suunnittelussa mukana vanhemmat yhdessä koulutoimen kanssa.
-  Integroidun oppilaan on saatava riittävästi opettajan ohjausta.
-  Opettamisen eriyttämiseen tarvitaan sekä luokanopettaja että erityisopettaja.
- Valitaan avustajia, joilla on oma kiinnostus ryhmäintegraatiota kohtaan. "Se että haluaa ja on kiinnostunut opettaa erityisoppilaita on avainasemassa. muuten ei tule mitään."
- Suunnittelutunti olisi varattava resurssista sekä opettajalle että avustajalle.
- Koulunkäyntiavustajille täydennyskoulutusta
- Avustajan työtuntien täytyy vastata oppilaiden viikkotuntimäärää, jotta jatkuva valvonta ja oppilaiden turvallisuus taataan.
- Yhtenä mallina mahdollisuus vaihtaa toinen avustajista puolikkaaseen erityisopettajaan, mikäli oppilaat selviävät vähemmällä avustamisella.
- Avustajalla täytyy ryhmäintegraatiossa olla aina sijainen.
- Ryhmäintegraatio on hyvin haasteellista luokilla 7-9. Myös avustaja perehdytettävä
- Henkilökohtainen ops tukee tehdä yhdessä- ja arviointi sen pohjalta,
- Työn onnistumisen edellytyksenä koko kouluyhteisön tuki.
- Vanhemilta vaaditaan myös erityisen paljon tukea ja sitoutumista sillä he tarvitsevat paljon apua.
- Vanhempien vastuuttaminen oppilaan koulukäynnistä (läksyt ja puhtaus).

* Bonus: Muiden mukana olleiden kommentteja syksyllä 2016.

Rehtorilla on tärkeä rooli.
-  " Kiitos kuuluu paljolti sinulle,  että annoit sille mahdolisuuden. Innostus ja uteliaisuus ja ennenkaikkea rohkeus tehdä asioita toisin mahdollisti sen."
- "Mutta tärkeimpänä pitäisin kuitenkin rehtorin merkitystä. Auroran koulun kokeilussa  rehtori oli koko ajan mukana tukemassa ja fyysisestikin läsnä niin byrokratiassa kuin esim. taidekasvatuksessa,jolla oli suuri osuus opetuksessa."

Oppilasvalinta
- "Mielestäni RI -luokalle pääsyn lähtökohtana pitäisi olla sen lapsen "hyöty" jotta se palvelisi häntä tulevaisuudessa toiset tarvitsevat eri tavan oppia."

Hieno juttu!
- " Minun suhteeni opettamiseen muuttui niin, että jokaisen oppilaan yksilölliset kyvyt ja taipumukset nousivat suurempaan arvoon. Rutiinia eriyttämiseen kertyi kuuden vuoden aikana valtavasti. Hyvä, että sinä olet pitämässä asiaa edelleen esillä, vaikka tilanne lähikouluidean osalta näyttää muuttuneen. Minullekin tuo kuusi vuotta antoi paljon ja kiitän sinua tuosta mahdollisuudesta uuden oppimiseen! "

- " Harmi että tähän opetusmuotoon ei ole innostusta. Näen siinä paljon hyviä  asioita. Itse olisin valmis vaikka heti  jos tietäisin että, sellainen ryhmä olisi alkamassa."
- " Paikalla olleena painottaisin opettajan/opettajien sitoutuneisuutta ja koko tiimin toimivuutta. Poissaolot, joille ei tietenkään mitään voi,vaikuttivat heti, jolloin toinen opettaja, tässä tapauksessa Ulla joutui toimimaan osittain avustajana."




maanantaina, marraskuuta 14, 2016

Hidas vai nopea aamu: Oma valinta?

HUOMENTA! Eläkeläisen  etuihin kuuluu hidas aamu. Paitsi sellaisella = tällaisella, joka haluaa yhä kokea jääkiekko-matsien tunnelmaa, vaikkei itse enää kuulukaan kentälle. Mutta ainahan voi teroittaa luistimia ;-) (vertaus).

JOO. Tänään kello soi siis 6.30. Pikasuihku ja moottoritie on  kuumaa. Lahteen ehtii noin 1 tunnissa ja 20 minuutissa.

Klo 9 siellä alkaa NPDL- kehittäjäopettajien EXTRA-koulutus nro 2. Jatkan Juho Norrenan aloittamaa sparrausta.

Pohdimme, kuinka opsin ja  NPDL:n "jalkauttaminen" on kouluissa sujunut. Lääkkeeksi muutostyön päänsäryille tarjoan dialogisen luennon otsikolla " Mikä meitä estää? Jokamiehen muutosteoria." 

Lounastauon jälkeen sukellamme uuden  opsin arviointifilosofiaan ja  niiden kytköksiin NPDL- rubriikkeihin. Työstämme NPDL- taidoista laadullisen arvioinnin työkaluja koulun arkeen.

Koulutuspäivä päättyy about 15.30, ja sitten takaisin moottoritielle kohti Espoon valtuuston kokousta.

sunnuntaina, marraskuuta 13, 2016

Taistelu koulutiloista tiivistyy Espoossa

EILEN ilmestyi Länsiväylän välissä nelisivuinen demarien liite: Espoon ruusu.

JO etusivulla julistetaan, että valtuustolle tarjottu talousarvioesitys niistää palveluita ja että koulutus on jälleen kerran leikkausten kohteena.

Koulutilat loppuvat !!!

Esityksessä ei ole otettu vakavasti  opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan  syvää huolta:  koulutilat loppuvat Espoossa viimeistään syksyllä 2020, jollei asiaa ruveta viivyttelemättä korjaamaan.
Väestöennusteen mukaan Espoonlahden perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 350 oppilaalla.  
Keski- ja Pohjois-Espoossa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 680 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 150 oppilasta lisää. Kasvu kohdentuu Keski- Espoon oppilasalueelle, jossa erityisesti yläkoulutilat ovat loppumassa nopeasti. 
Leppävaaran alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 880 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 250 oppilasta lisää. 
Matinkylä-Olarin alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 740 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 240 oppilasta lisää. Kasvu tapahtuu pääosin Suurpelto- Henttaan alueella. 
Tapiolan alueella perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 mennessä arviolta 490 oppilaalla ja vuoteen 2026 mennessä noin 200 oppilasta lisää. Suurinta kasvu on länsimetron läheisyydessä. Väestöennuste ei ota vielä täysin huomioon Otaniemen asuntokaavoitusta.
Että tällaisilla keinoilla vastataan tilapulaan?

Tilakeskus on kaivanut esiin seuraavia tapoja ratkoa hyytävää tilapulaa tilanteessa, jossa investointikatto on asetettu nykyiselle (aivan liian alhaiselle) tasolle.

(1) Muutetaan toimintatapoja niin, että tiloja voi käyttää tehokkaammin.
(2) Siirretään palveluita muualle (kuin kouluihin?).
(3) Siirretään alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun.
(4) Ohjataaan oppilaaksioton keinoin   oppilaita sinne missä on vapaata kapasiteettia.
(5) Toimipisteiden vapaata kapasiteettia otetaan tarvittaessa käyttöön päivittäistä käyttöaikaa laajentamalla tai tiivistämällä sekä hyödyntämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan ruokailu-, neuvottelu-, auditorio- ja aulatiloja sekä suurten tilojen samanaikaisopetuksen järjestelyillä.
(6) Säätämällä ryhmäkokoja  voidaan vaikuttaa kapasiteetin riittävyyteen.
(7) Löydetään  Leppävaaran ja Tapiolan suuralueille pysyviä, kustannuksiltaan edullisia ja tarpeen tullen väistöön käytettäviä tiloja. Tällaisina tiloina toimivat jo nyt Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt.
(8) Suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisella elinkaarta jatkavia korjauksia, jotta hätäväistöjä ei tule.
(9) Kehitetään edelleen siivouksen, kiinteistönhoidon ja ylläpidon toimintaa kohti aiempaa ennakoivampaa ja elinkaarta jatkavampaa huoltotoimintaa.
(10) Uudistamalla tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessiaan Tilapalvelut vastaa aikataulupaineisiin ja nopeuttaa toimintaansa niin, että hankkeet valmistuvat ohjelmoidun mukaisesti.
(11) Tilapalvelut-liikelaitos kehittää yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluihin tilamalleja/ tyyppiratkaisuja, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja mahdollistavat kustannustehokkaat sekä ripeästi etenevät tilahankkeet. Tavoitteena on, että mahdollisesti syntyvissä hätäväistötilanteissa, meillä on käytettävissä valmiiksi luotuja tyyppiratkaisuja, jotka saadaan toimiviksi päiväkodeiksi ja kouluiksi lyhyellä toimitusajalla sekä voidaan tarvittaessa lunastaa kaupungin omistukseen.
(12) Tilapalvelut harkitsee nykyisten vuokralla olevien väistötilojen jatkokäytön ja lunastamismahdollisuuden kohdekohtaisesti tarpeen mukaan.
(13) Saunalahden koulun tiloissa nykyisin sijaitseva päiväkoti siirtyy vuonna 2017 valmistuvaan Paapuurin päiväkotiin ja koulu ottaa käyttöönsä näin vapautuvat päiväkodin tilat. Alueen kasvuun voidaan tarvittaessa vastata siirrettävällä lisärakennuksella,
(14) Karhusuon kohdalla mietitään leasing-ratkaisua.  Siirtokoulurakennus (616 hm2) säilyy alueella ainakin vuoteen 2020 asti ja lunastetaan kaupungin omistukseen.  Lagstadin koulun tilojen vapaata kapasiteettia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.
(15) Osa Kirstin koulun siirtokelpoisista säilyy Tuomarilan koulun väistönä.
(16) Leppävaarassa  väistötiloina käytetään rakennusaikana mm. Lintumetsän siirtokelpoisia tiloja ja Lintuvaaran, Postipuun sekä Lintumetsän koulun vapaata kapasiteettia.
(17) Perkkaan osalta: Tilapalvelut selvittävät vapaita tiloja ja muiden alueella olevien koulujen tilatarvetta ja mahdollisuutta yhteistyöhön tilojen käytössä. Tarvittaessa on mahdollista myös hyödyntää väistössä Monikon tiloihin 2020 siirtyvän korjatun Boställskolanin ja päiväkodin sekä Mäkkylän päiväkodin tiloja.    Tarkoitus on myös jatkaa toimintaa Perkkaan vanhassa koulussa, kunnes uusi koulu valmistuu.
(18) Matinkylä-Olarin alueella "tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää muiden alueella toimivien koulujen tilakapasiteettia ja Tilapalvelut selvittävät alueella olevia tilaratkaisuja aktiivisesti."
(19) Tapiolan osalta "Tilapalvelut käy läpi aktiivisesti Tapiolan ja Otaniemen alueen vapaita tiloja ja osallistuu koulu palveluna 2 vaiheen hankkeeseen. Aalto Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa on aloitettu neuvottelut mahdollisten yhtenäisen peruskoulun tilojen löytämiseksi alueelta.
(20) Lisäksi  seuraavia  väistötiloja voi hyödyntää tarvittaessa yli aluerajojen. Rehtorintien koulun tilat (yht. 5 590 htm2) vapautuvat väistötiloiksi kun Mainingin päiväkoti ja Jousenkaaren koulun väistöt siirtyvät korjattuihin kohteisiinsa. Kutojantien kiinteistössä (yht. 10 368,50 htm2) on väistötilaa käytössä lukion ja yläasteen väistöihin tarvittaessa. Järvenperän siirtokelpoiset tilat (1 335 m2) ovat nyt tyhjänä. Tilojen vuokrausta voidaan jatkaa edelleen.

Tilapalvelut myöntää, että  investointikaton noudattaminen "saattaa aiheuttaa kipeitäkin sopeuttamistoimia."   KYLLÄ.

torstaina, marraskuuta 10, 2016

Tänään puhutaan tasa-arvosta

ESPOON  tasa-arvotoimikunta järjestää Tasa-arvon kakku -keskustelutilaisuuden Matinkylän palvelutorin kirjaston lavalla miesten viikolla 10. marraskuuta 2016 klo 18 - 19.30. Toimikunnan puheenjohtaja Teresia Volotinen toimii tilaisuuden juontajana.

Eri puolueiden miesedustajat esittelevät itsensä ja vastaavat tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Kukin keskustelija saa vastata kakkurasiasta nostamaansa tasa-arvoaiheiseen kysymyksen, joka liittyy kansalaisjärjestöjen Peking+20 -rinnakkaisraporttiin Sanoista tekoihin.

Keskustelijat saavat myös eteensä pahvia ja tusseja. He suunnittelevat kukin tasa-arvon kakun, jonka saavat esittää yleisölle. Yleisölle on tarjolla kahvia/ teetä ja kakkua. Tapahtuman alussa ja lopussa on tasa-arvotoimikunnassa vaikuttavan Harri Kuntsin musiikkiesitys.

Tasa-arvon kakku – keskusteluun osallistujat:
  • Kansallinen Kokoomus: Mikko Peltokorpi
  • Perussuomalaiset: Jyrki Lohi
  • Suomen Keskusta: Simo Repo
  • Suomen Kristillisdemokraatit: Ahti Hurmalainen
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Martti Hellström
  • Svenska folkpartiet i Finland -  Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Mikael Eriksson
  • Vasemmistoliitto:  Antti Komulainen
  • Vihreä liitto: Jyrki Kasvi

12 Pekingin toimintaohjelman aihealuetta. 

SANOISTA tekoihin julkaisussa esitellään naisten asemaan liittyviä ongelmia ja korjausehdotuksia 12 aihealueella. (Tässä poimintoja muutaman vuoden takaisesta julkaisusta).

A. Naiset ja köyhyys.
-  mm. köyhyyden naisistuminen
- yli 65-vuotiaiden yksinelävien naisten köyhyysriski.
 B. Naisten kasvatus ja koulutus.
- mm. tasavertainen pääsy koulutukseen. Nykyinen koulutus ohjaa tytöt palvelu- ja hoiva-aloille (tytöt 88,8% ja pojat 11,2%) ja pojat vastaavasti tekniikan alueen (tytöt 16% ja po- jat 83,9%) eri ammatteihin. 
- Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet 
C. Naiset ja terveys
- Mm. sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus, pakkoavioliitot on voitava mitätöidä, kumota tai purkaa. kunniaväkivalta
-  Rintasyöpä
- Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana.
- synnytyksiä hoitaa enää 27 sairaala
D. Naisiin kohdistuva väkivalta
-  mm. naisilla käytävä kauppa, prostituutio ja ihmiskauppa ja niihin liittyvä väkivalta
- naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Suomessa hyvin yleistä. Suomi on yksi niistä kolmesta Euroopan maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30%). 
E. Naiset ja aseelliset konfliktit
F. Naiset ja talous
- mm. ammatillinen eriytyminen ja kaikenlainen syrjintä työelämässä. Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet, mutta he työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä (so. määräaikaisissa ja osa-ai- kaisissa) työsuhteissa.
- naisten heikompi tulotaso johtaa matalampiin eläkkeisiin, ja yksinasuvien vanhojen naisten köyhyys on ongelma
- suomalainen työelämä on voimakkaasti segre- goitunutta
- Naisen euro on edelleen vain 83 senttiä ja naisilla on miehiä useammin perusteettomia ja vastentahtoisia pätkä- ja osa-aikatöitä
- Vanhempainvapaajärjestelmä tulisi uudistaa  6+6+6-mallin mukaiseksi
G. Naiset vallankäytössä ja päätöksenteossa
- Keväällä 2015 päättyvällä vaalikaudella naisten osuus kansanedustajista on ollut reippaasti yli 40%. 
- Suomessa vallitsee kaksijakoinen tilanne. Suomi on tunnettu naisten korkeasta osuudesta poliittisessa päätöksen teossa, mutta taloudellisesti merkittävillä vaikutuspaikoilla. Naisten määrä talouselämän johtotehtävissä on edelleen 10-20% luokkaa
( *** HUOM!  Eduskuntavaaleissa 2015 edusuntaa nousi Nasima (SDP), joka on hyvä ja pätevä maahanmuuttajanainen! )
- Ortodoksinen kirkko ei vihi naisia papeiksi lainkaan.
H. Institutionaaliset mekanismit naisten aseman edistämiseksi
I. Naisten ihmisoikeudet
- mm.  tasa-arvo ja syrjimättömyys sekä lain tasolla että käytännössä.
- Suomen valtio saa kerta toisensa jälkeen huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä sekä uhrien puutteellisesta palvelujärjestelmästä.
- prostituution kysynnän kriminalisoiminen ja ihmiskauppaa koskevaa lainsäädännön tarkisaminen
- itsemääräämisoikeus juridisen sukupuolen suhteen.
J. Naiset ja tiedotusvälineet
- mm. tasapainoinen ja stereotyypitön kuva naisista tiedotusvälineissä.
-  naisten eteneminen päätoimittajiksi muissa kuin naistenlehdissä
K. Naiset ja ympäristö
- mm. naisten on myös oltava mukana kaikilla tasoilla ympäristöä koskevassa poliittisessa päätöksente- ossa. 
L.Tytöt
- lapsityövoimaan taloudellinen hyväksikäyttö 
- nuorien tyttöjen suojelu työpaikoilla.
- nuorten koulutuksessa on tehostettava myös ihmisoikeuskasvatusta, tasa-arvokasvatusta ja ristiriitatilanteiden väkivallattomia ratkaisutaitoja.
- Suomalaiset 15–24-vuotiaat tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia maailmassa. Teini-ikäisistä tytöistä 18% raportoi kouluterveyskyselyssä masennusoireista, kun pojista vastaavia oireita raportoi 8%. Viiltely on suomalaisten nuorten parissa yleistä, ja se on merkittävästi yleisempää tytöillä (16,5%) kuin pojilla (6,6%).

Muutamia havaintoja julkaisusta

Kysymys miesten ja naisten välisestä tasa-arvostaa laajenee julkaisussa lisähuoleksi etnisistä maahanmuuttajataustasta ja niistä nuorista, jotka eivät koe olevansa perinteisesti poikia tai tyttöjä. Erityisesti tyttöjen kohdalla kulttuuriset rajoitteet saattavat olla suomen opiskelun esteenä

Romanioppilaiden hakeutuminen lukioon on edelleen hälyttävän vähäistä.

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret menestyvät peruskoulussa heikommin, tytöt hieman poikia paremmin. Arkikielen sujuva taito ei vielä anna niitä valmiuksia, joita lukiokoulutus vaatii. Myös Maahanmuuttajanaisten epätasa-arvoinen asema työmarkkinoilla näkyy mm. palkassa.  Palkkatyössä olevan maahanmuuttajataustaisen naisen euro on 62 senttiä. Kansanedustajissa ei ole maahanmuuttajataustaisia naisia ja kunnallisessa päätöksenteossakin heitä on valtakunnallisesti mukana vain muutamia. Vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset eivät näy lainkaan poliittisessa päätöksenteossa.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus (hlbtiq-moninaisuus(  unohtuu koulutuksessa. Transnaiset  kokevat  syrjintää rekrytointiprosesseissa.  Intersukupuolisten henkilöiden hoitokäytäntöön liittyy Suomessa ihmisoikeusloukkauksia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole sukupuolisen- sitiivisiä.

Tasa-arvolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1987 ja se uudistettiin 2014. Paljon pitäisi luenma tehdä. Koulujen oppimissuunnitelmissa ja -materiaaleissa tulisi  huomioida sukupuolen, perhemuotojen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus.

keskiviikkona, marraskuuta 09, 2016

Espoon perinneseura muisteli vanhoja kouluaikoja

video

Pieni clipsi seminaarista

ESPOON Perinneseuran syyseminaarin teemana upouudessa Auroran koulussa olivat  vanhat kouluajat.  Kansakouluaikoja olivat muistelemassa mm. Maija Hämeri,  Aapo Kirvesniemi,  Sakari Vilonen ja  Benita Åkerlund.  Maija ja Sakari olivat vanhoja Myllykylän kansakoulun opettajia. Paikalle oli siis saatu puolet vuonna 1957 avatun - Auroran kouluksi myöhemmin nimetyn-  koulun opettajista!

Espoon siirtymistä peruskouluun  muisteli opetusneuvos Atso Vilkkijärvi, joka toimi vuodet 1974-1989 Espoon koulutoimessa opetuspäällikkönä ja vuodesta 1989  vuoteen 2000 saakka koulutoimenjohtajana. Seminaarissa julkistettiin myös Vilkkijärven teos "Usein ensimmäisenä".

Seminaarin lopuksi tehtiin pieni kierros uuden koulun tiloissa.

Paikalla oli saapunut kurjaa säätä uhmaten 23 perinnetyön ystävää. Kiitos kaikille esiintyjille, osallistujille ja Auroran koululle hienoista puitteista.


maanantaina, marraskuuta 07, 2016

Espoon koulutaloja 1873- 1990

ESPOON  suomenkielisen koulu-laitoksen satavuotisjuhlien merkeissä julkaistiin kaksi teosta. Toinen niistä oli Kari  Jormakan (1991) Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873-1990.

Teos on vallan mainio "kuvaessee".  Jormakka kuvaa sekä sanoin että kuvin eri aikoina rakennettuja Espoon koulutaloja mutta  pohtii samalla mielenkiintoisesti koulua syvemminkin. Nostan tähän blogiin nimenomaan noita jälkimmäisiä ajatuksia.

Koulurakennusten historiaa

Jormakka tiivistää  taitavasti koulurakennusten historiaa.

Antiikin aikana  koulurakennus (stoa) oli  keskustoria ympäröivä avoin pylväskäytävä tai amphiteatteri.  Siis varsin avoin tila.

Keskiajalla koulurakennus oli suljettu luostari, joka sijoitettiin kauaksi  kaupungista ja sen paheista.
Sieltä on peräisin luokkahuone suorissa rivessä olevine pulpeteineen. Luokka muistuttaa keskiaikaisia kirjastoja sekä kirjanjäljentämöjä, joita oli luostarien lisäksi  toki myös niiden  ulkopuolella.

1600-luvulla koulut perustettiin lähelle kirkkoa. (Oliko niitä näin helpompi valvoa? MH)

Vuonna 1866 - kun kansakoulu alkoi -  edellytettiin, että koululla on rakennus. Mm. siksi, että Suomessa on talvi. Käsitys siitä, millainen koulutalon tulisi olla, ei ollut kuitenkaan vakiintunut. Kansakoulurakennuksia alettiin normalisoida vasta vuosien 1892, 1904 ja 1910 mallipiirustuksilla.

Aluksi mallina  oli  eteiskamarillinen paritupa: eteinen ja kaksi tupaa (joista toisessa asui opettaja).  Pedagogisesti  taustalla oli jo Pestalozzin ihannoima  kodinomaisuus. Hänestä koulukasvatus oli jatkoa kotikasvatukselle. Koulu oli suuri perhe, ja tilassa tuli olla kotoisan turvallinen tunne. Samaan kodinomaisuuteen kuului, että opettaja oli nimenomaan nainen. (Mm. Cygnaeus arvosti eritysesti naisopettajia MH) . Espooseen palkattiin ensimmäinen miesopettaja vasta vuonna1904.  Kodinomaisuuden ihanne eli pitkälle 1900-luvulle. Mm. John Deweyn mukaan  koulun tuli reprodusoida koti. Siksi koulussa tuli olla oma keittiö ja ruokasali. (Samaan pyrkii mm. Maarit Korhonen tänään luopumalla pulpeteista MH).

Oppikouluja koskevassa vuoden 1872 koulujärjestyksessä määrättiin, että lattiatilaa tuli olla 1,4 m2/oppilas. (Oppikoulut muistuttivat enemmän kasarmia kuin kotia MH).

Koulu ilman omaa erityistä rakennusta

Jo varhain pohdittiin myös nyt niin muodissa olevaa ideaa "koulusta palveluna" siis koulusta ilman omaa rakennusta. Ensimmäisiä aihoita oli voimistelun opetuksen isän saksalaisen J.C.F. Gutsmutsin idea ”taivasalle sijoitetusta voimustelulaitokessta”  - siis voimistelulaitteiden sijoittamisesta ulos. Samansukuinen oli   Caleb Philipsin Bostonissa vuonna 1728 aloittama pikakirjoituksen kirjekurssi.

Vielä kansakoulun alkuaikoina osa lapsista kävi kiertokoulua, jota pidettiin vuorollaan tavallisissa maalaistuvissa.

Rakennuksetonta koulua tai ainakin oppitunteja rakennuksen ulkopuolella ideoitiin niinikään kauan.   Osa opettajista piti kävelyretkiä. 1930-luvulla oli muotia pitää koulua ulkona. Puhuttiin ns. ulkoilmakouluista.

Yksi yhteinen tila vai useita tiloja?

Yksi mielenkiintoinen teema on ollut - ja on yhä - kumpi on parempi ratkaisu: jokaisella luokalla  on oma tila vai onko koko koulu  yhdessä avoimessa tilassa.  Porvoon Tuomiokapituli puolusti vielä vuonna 1827 yhtenäistä isoa  luokkahuonetta. Kapitulin  mukaan suuri huone  oli halpa, paloturvallinen ja valoisa mutta  parempi myös  pedagogisesti sekä oppilaitten että koko koulun kannalta. Ensiksikin oppimistilanne vastasi todellista elämää häiriöineen, ja toiseksi oppilaat näkivät kaikki luokka-asteet, jota heidän tuli läpäistä. Kolmanneksi rehtori saattoi valvoa opettajia kuten opettajat valvoivat oppilaita.

(Kehitys johti kuitenkin kotiluokkaratkaisuun.  Tänään ollaan taas palaamassa avoimen tilan ihanteeseen. MH). OECD:n  vuoden 1972 koulukomitea asetti avokonttorin ryhmätyötä suosivan koulun malliksi.

Koulu(rakennukse)n kasvattava tehtävä

Jormakan mukaan koulu(rakennus) on keino ehkäistä ja piilottaa työttömyyttä. Se on myös kasvatuksen väline. Sen avulla voidaan normalisoida  käyttäytymistä. Koulussa säädellään  aikaa (myöhästyminen, poissaolo), puhumista (juttelu, kuiskaaminen) ja  ruumista (liikkuminen, ryhti, siisteyden puute, seksuaalisuus).

Koulun avulla luodaan myös yhteisöllisyyttä. Sitä rakentavat oma rakennus, univormut ja  pukeutumissäännöt, luokkalaulut, koulun urheilujoukkueet, yhteisruokailu  ja mm.  kotiluokat ja yhteispulpetit.

Lapset voidaan varastoida kouluun vanhempien työpäivän ajaksi. Koulurakennus luokkahuoneineen mahdollistaa valvonnan eristetyssä tilassa. Muita valvonnan keinoja ovat mm. lasiseinät ja keskusradio. Se  mahdollistaa myös rankaisemisen (luokasta poistamisen)

Teoksen kirjoittajasta

Espoon koulutaloja 1873-1990- teoksen  kirjoittaja Kari Jormakka oli suomalainen arkkitehti. Wikipedian mukaan Jormakka (1959  – 2013) opiskeli alunperin  filosofiaa, mutta lopulta kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan vei voton ja hän väitteli itsensä tohtoriksi vuonna 1992. Vuodesta 1989 vuoteen 1995  hän toimi opettajana Ohion valtionyliopistossa Columbuksessa. Vuonna 1995 hänet nimitettiin professoriksi Illinoisin yliopistoon Chicagossa.Wienin Teknillisen korkeakoulunarkkitehtuurin professorina hän toimi vuodesta 1998 lähtien.

Jormalla luoli Wienissa vuonna  2013 vasta 53-vuotiaana. Työtoverit ja oppilaat tunsivat Jormakan kuulema hyperaktiivisena yleisnerona.

sunnuntaina, marraskuuta 06, 2016

Pirjo Raitasen muistelmat

Raitanen, Pirjo (2005). Kaikki elämäni koulut. Opin saunaa Espoossa
 ja muualla. Espoo. (omakustanne)
ALKAVAN viikon tiistaina 8.11. Espoon Perinneseura ry järjestää Auroran koululla syyseminaarin kouluteemasta. Tuossa seminaarissa opetusneuvos Atso Vilkkijärvi kertoo työvuosistaan Espoon koulutoimen palveluksessa vuosina 1974- 2000.

About samoista vuosista, eri positioista käsin on kertonut myös Pirjo Raitanen omissa muistelmissaan, jotka hän julkaisi omakustanteena vuonna 2005.  Hauska yhteensattuma on, että molemmat - niin erilaisia kuin ehkä ihmisinä ovatkin - valitsivat kirjansa kannet hyvin samanlaisiksi.

MUUTAMA sana aluksi Pirjo Raitasesta ja sukelletaan sitten Espoon koulutoimen historiaan niinkuin Raitanen sitä kertoo.

Pirjo Raitanen

Pirjo Raitanen syntyi vuonna 1937 ankaran opettajaisän perheeseen. Kiltillä tytöllä oli kunnianhimoa ja talenttia. Ei ihme, että koulu sujui ja aikaa jäi muuhunkin.  Oppikouluaikana hän esim. opetteli itsekseen kirjekurssilla luonnonmetelmällä englannin. Yliopisto-opiskeluaan Raitanen  kuvaa suorittamiseksi- mutta samalla kulttuurin kultavuosiksi. Filosofian kandidaatin paperit Pirjo sai 25-vuotiaana - ja sen jälkeen hän opiskeli  tovin vielä lääketiedettäkin. Energiaa piisasi. Opiskelun oheen mahtui yksityisopetusta ehtolaisille, radiohommiakin.

Tie vei biologian ja maantiedon opettajaksi. Auskultointi Jyväskylässä  lkv 1961-62, siitä suoraan vuodeksi norssinopettajaksi ja sitten Jyllaniin Helsinkiin. Työn ohessa kasvatustieteen opintoja ja koulusuunnitteluseminaareja.

Vuonna 1970 hallinto imaisi nuoren opettajan. Espoon kauppala haki koulusuunnittelijaa. Hänet valittiin. Vuonna 1974 Pirjosta tuli  kaupunkisuunnittelutoimiston esimies;  myöhemmin nimike kuului suunnittelupäällikkö ja vielä myöhemmin  koulutuksen rakenteen vastuuyksikön päällikkö.
30:een  hallintovuoteen mahtui myös irtiottoja. Vuosi Tansaniassa. Vuosi kouluhallituksessa om-toimiston ylitarkastajana. Paluu opettajaksi Viherlaakson lukioon kolmen lukuvuoden ajaksi. Eläkkeelle Raitanen jäi vuonna 2000 koko toimialan suunnittelupäällikön pestistä.

Espoo siirtyy peruskouluun

Vuonna 1970 Suomi oli päättänyt siirtyä peruskouluun. Nuoren koulusuunnittelijan tehtävänä oli luoda koulutusedellytykset koko ikäluokalle olemalla mukana  oppikoulujen suunnittelutoimikunnan valmistelutyössä.

Koulujärjestelmälain (1968) mukaan kunnan tuli laatia koulusuunnitelma,  selvitys toimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä kunnan koululaitoksen järjestämiseksi ja kouluolojensa kehittämiseksi. Siihen oli kirjattava mm. mitä kouluja  ja lastentarhoja kunnan koululaitokseen sisällytetään, mitkä koulut korvaavat kunnan kouluja ja  aikataulu järjestelyille. Luotamushenkilöelimenä työstä vastasi koulusuunnittelutoimikunta.

Espoon asukasmäärä kasvoi jo tuolloin  4000:lla joka vuosi. Jotta koulupaikkoja olisi tarpeeksi, rakennettiin Karakallion ja Matinkylän keskikoulut. Oppikouluissa elettiin yhä peruskoulupelkoa. ”Koulutustason madaltuminen näyttää väistämättömältä”. Peruskoulun  tulossa ei nähty mitään hyvää.

Espoossa yleisemmin tilanne nähtiin toisin. Vuonna 1971 alettiin  valmistella yksityisoppikoulujen ja niissä opiskelevien lasten vanhempien tukemista. Vuonna 1972 alettiin  maksaa  pääoma- ja lukukausimaksutukea, jotta lukukausimaksuja voitaisiin  laskea. Tiedotusrumba käynnistyi niinikään.  Kaupungin tiedotuslehteen tehtiin  koulunumeroita, kirjoiteltiin artikkeleita päivälehtiin, annettiin  haastatteluja, kierrettiin vanhempainiltoja ja kaupunginosayhdistysten kokouksia.

Valtioneuvosto  päätti vuonna 1972, että  pääkaupunkiseutuu siirtyy peruskoulujärjestelmään syksyllä 1977. Espoossa olisi ollut  halua siirtyä jo aikaisemmin vuonna 1974. Tähän ei saatu lupaa. Siirtymä aloitettiin kuitenkin pedagogisesti: POPSia alettiin noudattaa I-III-luokilla ja rajoitetummin, vieläkin enemmän peruskoulun tavoitteista tinkien IV- ja V-luokalla syksyllä 1974.

Hakalehdon "Hikinen maratoni"

Tarkoitus oli ottaa yksityisoppikouluja tasaisesti kaupungin haltuun.  Neuvottelut -  joissa Pirjo oli mukana - alkoivat heti tukineuvottelujen jälkeen.  Ensimmäisenä - nyt Espoon kaupungille- siirtyi Leppävaara vuonna 1972.   Useimmat oppikouluista siirtyivät kaupungille kuitenkin vasta 1977.

Espoossa oli kolme kiistakoulua. Vaikeimmat neuvottelut käytiin Hakalehdon yhteiskoulun kanssa. Raitanen kuvaa niitä "hikiseksi maratoniksi".

Neuvottelut alkoivat myönteisesti vuonna 1972. Koulun hallintoelimiä kiinnosti  kaupungin haltuun siirtyminen. Heti kohta alkoi kuitenkin  tahtojen taistelu koulujen kunnallistajien  ja kunnallistamista vastustavien välillä.  Hakalehdon johtokunta yritti edistää asiaa, mutta koulun kannatusyhdistyksen hallitus halusi korvaavan koulun sopimusta. Hallituksen jäseniä vaihtui yhtä päätä; myöntyväisyyslinjaa edustaneiden tilalle valittiin uudet.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon koulusuunnitelman  vuonna 1976. Se antoi  Hakalehdolle kaksi vaihtoehtoa 1) koulu liitetään kunnan koululaitokseen tai 2) se jää kunnan koulujärjestelmän ulkopuolelle.

Koulun opettajat kannattivat liittymistä kunnan koululaitokseen. Vuoden 1976 alussa OAJ julisti  kolmen espoolaisen kiistakoulun avoimet opettajan virat ja sijaisuudet hakukieltoon ja -saartoon. Kun asia ei edennyt, Hakalehdon opettajat  aloittivat työnseisauksen 22.3. 1976. Lakko kesti kaksi viikkoa.

Hakalehdon oppikoulun luovutus ja haltuunottosopimus hyväksyttiin kannatusyhdistyksen kokouksessa 8.6. 1976 äänin 215/166. Vaikeudet eivät loppuneet tähän. Säännöt edellyttivät 3/4:n enemmistöä.

Hakalehdon ja Viherkallion opettajat menivät uudelleen lakkoon. Lakko kesti viisi viikkoa 6.9. 1976 alkaen. Viherlaakson osalta se loppui  hieman aikaisemmin.

Oppilaille järjestettiin  aluksi opetusta  tukiopetuksena. Muutaman viikon kuluttua heille järjestyi  mahdollisuus opiskella Tapiolan yhteiskoulun yhteyteen perustetuilla  rinnakkaisluokilla. Opettajiksi palkattiin  Hakalehdon opettajat. Luokat sijoitettiin kahden läheisen kansakoulun tiloihin, ja opettajat vaelsivat.  Evakkoaikaa kesti vuodenvaihteeseen 1978/79!

Joulukuussa 1976 Hakalehdon  kannatusyhdistys haastoi entiset lakossa  olleet opettajat oikeuteen koulun taloudellisten menetysten takia. Kanne kaatui myöhemmim  kihlakunnan oikeudessa ja hovioikeudessa. Nyt Hakalehto pyrki vastaavaksi kouluksi, kielikouluksi. Kielikoululupaa ei kuitenkaan myönnetty.

Vuoden 1976 lopussa Opetusministeriö lakkautti  yhteiskoulun valtionavun lukion osalta vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Vuonna 1978 kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen koulurakennuksen vuokraamisesta Espoon kaupungille raskain vuokraehdoin. Seuraavan vuonna  koulutyö käynnistyi talossa Etelä-Tapiolan kouluna ja lukiona kevätlukukauden alussa. Opettajat palasivat evakosta.

Jatkuvaa pulaa koulutiloista

Koulujen rakentamista ohjasi pitkään valtioneuvoston antama ns. normaalihintapäätös, jossa annettin yksityiskohtaisia ohjeita tiloista. 1970-luvun alussa saatiin peruskouluun uudet  tilanormit, joissa  tilojen väljyys kasvoi 30 %. Enää ei rakennettu tasakokoisia luokkahuoneita.  Normit kohosivat koko 70-luvun ajan. Tähän oli  monia syitä: pedagogiikka, erityisopetus ja työsuojelunäkökohdat.

Valtionapusäännöt ohjasivat rakentamaan mammuttikouluja.  Hankkeita ei haluttu rakentaa ilman valtionapua (vaikka luvassa vain 5 %). 1980-luvun alussa tehtiin kuitenkin periaatepäätös  täysin omin kustannuksin rakentamisesta.

Espoossa oppilasmäärä jatkoi kasvuaan koko 1980-ja 1990-luvut. Tämä edellytti  poikkeuksellisen laajaa koulurakentamista. Samaan aikaan oli jatkuva pula resursseista. Niinpä kouluja rakennettiin
tarkasti oppilaskehityksen mukaan ottaen huomioon alueiden elinkaari. Alueelliset väestöhuiput ratkaistiin survomalla oppilaita oleviin tiloihin:  yliahtamalla, siirtokelpoisilla tiloilla, kuljettamalla kauemmaksi, vuokramalla tiloja mm. kerrostalojen alakerroista, ottamalla käyttöö koulujen yhteyteen rakennettuja asuntoja, varastotiloja, ruokailutiloja ja erikoistiloja kotiluokiksi ja myös limi- tai vuoroluvun avulla.

Rakentamismäärärahoja ei ollut tuolloinkaan riittävästi. Niistä käytiin jatkuvaa taistelua. Mm. kouluvirastolla ja TTS-osastolla- jossa Pirjo teki töitä -oli  eri käsitys tulevan väestön kehityksestä.

Tilapulaa vaikeutti myös opetusryhmien pienentäminen. Vuonna 1979  (PkA) tehtiin
osauudistus: 1-2-luokkien oppilasmäärää  pienennettiin 32:sta 25:een. Ongelmia tuotti myös peruskouluasetuksen 181 §:n muutos 1980, jolla jälleen pienennettiin  ala-asteen ryhmäkokoja. Vuonna 1985  käyttöön otettu tuntkehysjärjestelmä kasvatti yläasteen tuntikertymää  17-20 %, mikä sekin johti aikaisempaa pienempien opetusryhmien muodostumiseen.  Väestökatokunnille nämä uudistukset oli hyviä: näin siellä vältyttiin koulujen ja opettajavirkojen lakkauttamiselta. Kasvukunnissa tilanne oli Raitasen mukaan toisenlainen.

Tiloista löytyi joustoa, eikä vuorolukuun jouduttu. Monissa kouluissa joudutiin kuitenkin ottamaan käyttöön opiskelun kannalta  hyvinkin epätarkoituksenmukaisia tiloja. Niinikään  käynnistettiin laajamittainen siirtokelpoisten viipalekoulujen  rakentaminen.

Tilapulaa pahensivat myös poliitikot.  Samat puolueet, jotka moittivat, ettei koulurakentamiseen oltu varauduttu riittävän ajoissa kokonaisvaltaisella ohjelmalla, tekivät itse hankkeiden myöhennysesityksiä. Lykkäysrintamaan kuuluivat usein kokomus + lib + vihreät. Niinikään kiellettiin varastoon suunnittelu, mikä esti hankkeiden aientamisia, silloin kun ne olisivat olleet mahdollisia.

Ristiriita kouluviranomaisten arvioiman tilatarpeen ja taloussuunnitelmien mahdollistaman koulurakentaisen välillä jatkui koko 90-luvun. Raitasen mukaan  koululautakuntien esittämät koulurakentamisohjelmat olivat epärealistisia; ne ylittivät jopa kaupungin tekniset toteuttamismahdollisuudet.

Uusi tuulia koulurakentamiseen

Lukuvuonna 1996-7 käynnistettiin toimialajohtaja  Liisa Tommilan johdolla hanke ”Uusia ideoita koulurakennusten suunnitteluun”. Työryhmän laati  mietinnön : Hyvät koulutilat- oppivat espoolaiset. Näkökulmia ja ehdotuksia koulutilojen suunnittelun, rakentamisen ja käytön kehittämiseksi (1999).

Tuosta mietinnöstä Raitanen on ylpeä. Sen mukaan oppimisympäristö edistää oppimista. Tilat tulee rakentaa kestävän kehityksen mukaan. Teknologinen osaaminen kasvaa. Koulurakennusten on oltava terveitä.  Tiloja ei tule hyödyntää  vain osaa vuodesta. Ne tulee avata kaupunkilaisten toiminnalle.

Tärkeää oli myös vuonna 1997 aloitettu Espoon koulutuspoliittisen strategian valmistelutyö. Ilkka J. Karin johdolla valmistui raportti:  Espoo - oppimisen ja osaamisen kaupunki.  Koulutuspoliittiset linjaukset.  Siinä luvattiin lukiopaikka 60 %:lle ikäluokasta. Niinikään luvattiin  toimintatilojen peruskorjausohjelma. Uusissa hankkeissa tilojen tuli olla  fyysisesti  turvallisia ja terveellisiä, toiminnallisesti oppimista edistäviä, monikäyttöisiä ja muunneltavia.

Ammattikorkeakoulu Espooseen

Raitasen viimeisen 10 työvuoden kiinnostavia kehittämishankkeita oli kysymys ammattikorkeakouluista.  Vuoden 1990 valtion budjetissa oli määräraha  ammattikorkeakoulun ja nuorisoasteen koulutuksen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.  Laki siitä hyväksyttiin vuonna 1991.

Ideana oli nostaa väestön koulutustasoa. Hajanaista oppilaitosverkkoa haluttiin rationalisoida  selvästi suuremmiksi ja vahvemmiksi yksiköiksi. Opisto-asteen ja ylemmän opistoasteen eli ammatillisen korkea-asteen koulutus haluttiin kehittää korkea-asteen koulutukseksi. Kokeiluun mukaan hyväksytyiltä  edellytettiin tarpeeksi korkeakoulumaista koulutusotetta. AKK:lle annettiin myös työelämää palveleva, soveltava  tutkimus- ja kehittämistehtävä.

Innostus oli Espoossakin suuri. Espoossa ideoitiin omaa Espoon ammattikorkeakoulua.  Kokeilulupaa haettiin heti 1991. Ei saatu.  Vuonna 1996 valtuusto hyväksyi osakas- ja yhteistoimintasopimuksen osakeyhtiömuotoisen Espoon-Vantaan  ammattikorkeakoulun (EVAMK) perustamiseksi ja  kokeiluhakemus saatiin allekirjoittaa.  Syntyi Suomen suurin AKK.  Seuraavana vuonna kokeilu laajeni koskemaan kaikkea Espoon alueen koulutusta. Pentti Rauhala johti kokeilun ohjausryhmää.

Elokuun alussa vuonna 2000 saatiin ammattikorkeakoululle vakinaistamislupa. Samalla EVAMKin nimi muuttui  Laureaksi. Laurea valittiin vuonna  2003 valittiin AKK- huippuyksiköksi. Vuonna 2005 Opetusministeriö nimesi sen ammattikorkeakouluopetuksen laatyksiköksi.

Lopuksi 

Tanks Mirja Holsteelle, joka lainasi minulle oikeasti  Satu Hellsténille kuuluvan harvinaisen teoksen.  Kirja on nyt palautettu :-)

Koulutoimen kehityskaaren rinnalla kulkee Pirjo Raitasen kuvaus omasta elämästään. Monin tavoin lahjakas, kunnianhimoinen, perinteisestä naisen roolista irtirapiköinyt kirjoittaja kuvaa elämänvaiheitaan raikkaasti ja ilmeisen avoimesti. Aina ei ole mennyt kuin Strömsössä.  Vaikka ura on ollut komea, kirjan sivuilta on lukevinaan myös paljon pettymyksiä ehkä jopa katkeruutta.  Vahvaa tasapainoa on synkimmilläkin hetkillä tuonut oma perhe ja teekkaripuoliso.  

perjantaina, marraskuuta 04, 2016

Tradition välittämisestä itse välittämisen välittämiseen

TERVEISIÄ maantieltä. Kolme tuntia opspölytystä  eilen Kankaanpäässä ja  tänään 45 minuutin sessio Forssassa. Mikä etuoikeus!

MOLEMMISSA paikoissa syntyi kuva, että juuri tämä vieressä oleva dia on tärkeä. Se kuvaa hienosti muutosta, jossa opettajuus nyt on.

FORSSASSA oma puheenvuoroni oli osa neljän tunnin kokonaisuutta, jolle oli annettu otsikko Forssa- opsfest.  Ohjelma oli tällainen:

Opetusministeri ja lapsiasianvaltuutettu
klo 13.00 Tilaisuuden avaus: rehtori, OPS-koordinaattori Minna Lintonen, sivistys-toimenjohtaja Jarmo Pynnönen

klo 13.05 Tervehdyspuhe: Opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn –Laasonen  

klo 13.30 Yhteistyötä yli koulun rajojen uuden OPS:in hengessä : Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila

klo 14.15 OPS 2016: Martti Hellström 

Grillimakkaraa ja perunasalaattia

Klo 15 Siirryttiin ”festarialueelle”  Kuhalan koulun luokkiin, jossa jokainen forssalainen koulu esitteli osaamistaan: printtinä, sähköisenä... ja opettajat olivat elävinä kirjoina kertoen omista vahvuuksistaan opetustyössä.

PAKKO kopsata tähän hastagilla #ForssaOPSfest käytyä twitter-keskustelua:
- Enää neljä yötä #ForssaOPSfest Puhumassa @sannigrahn @TuomasKurttila @Marttihellstrom Oppimisen ylistys!
- @lintonen @sannigrahn @TuomasKurttila @Marttihellstrom Kaikki alkaa olla valmista!
- #ForssaOPSfest Hienot esiintyjät @sannigrahn @TuomasKurttila @Marttihellstrom Kohta estradilla elävät kirjat #OPS
-  Opetusministeri  @sannigrahn Suomalaisen peruskoulun hienojen tulosten takana opettajien hyvä koulutus ja pedagoginen vapaus
-  Opetusministeri @sannigrahn : Yhdessä tekeminen vahvin keino kehittää opetusta #ForssaOPSfest
- @TuomasKurttila  pankaa Wilmat ja Helmit kiinni!  #FossaOPSfest
- @enkeliporsas @Marttihellstrom Kun jonkinlaiset yhteiset toimintatavat pohdittu, voin käynnistää uudestaan. Vähemmän on usein riittävästi.
- Lapsiasiavaltuutettu @TuomasKurttila  65 % lapsista kokee, etteivät koulu aikuiset puutu koulukiusaamiseen #forssaOPSfest
- #ForssaOPSfest Hyvä idea, että lapsi tekee vanhemmilleen kutsun koulun vanhempainiltaan @TuomasKurttila
- #ForssaOPSfest Joka kahdeksas poika on toiminnallisesti lukutaidoton @tuomaskurttila Onko #poikapedagogiikka kielletty #OPH
- #forssaopsfest "Kuuntele lasta" Tuomas Kurttila
- Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuus", peräänkuuluttaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. #forssaopsfest #Forssa #ForssanLehti
- #ForssaOPSfest Hienot esiintyjät @sannigrahn @TuomasKurttila @Marttihellstrom Kohta estradilla elävät kirjat #OPS
- Jotain on jätettävä pois, jotta saa uutta tilalle. Koskee myös uutta opetussuunnitelmaa. #forssaopsfest @Marttihellstrom
- Jaaha, Wilma-serveri kiinni ja syömään makkaraa. #forssaopsfest
- #Forssaopsfest Niko, makkaraa joo, mutta näpit irti serveristä
- Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuus", peräänkuuluttaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
#Forssaopsfest Kiitos Minna ja kaikki, jotka olette olleet mukana järjestelyissä
- #ForssaOPSfest Hellström on guru. Minäkin haluan eläkkeelle.
- #ForssaOPSfest Olen liekeissä! Kiitos  @mhellstrom
- Jotain on jätettävä pois, jotta saa uutta tilalle. Koskee myös uutta opetussuunnitelmaa. #forssaopsfest @Marttihellstrom
0 vastausta 0 uudelleentwiittausta 0 tykkäystä
- #ForssaOPSfest Ihanaa kuunnella älykästä miestä. Harvinaista herkkua @Marttihellstrom