KOULUSSA arvoidaan siis kolmea asiaa: (1) oppimista, (2) työskentelyä ja (3) käyttäytymistä. Perusteiden mukaan työskentely arvioidaan nyt osana oppimisen arviointia. Niinikään "oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin".
Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuosi-todistuksen. Oppimisen osalta se sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen (myös mahdolliseen välitodistukseen( sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.
Perusteiden mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetusssuunnitelmassa, miten opintojen aikainen arviointi toteutetaan. Tähän kuuluu käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat (1) tavoitteet ja (2) arviointiperusteet. Toisessa kohdassa todetaan, että käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.
Käyttäytymisen arviointi siis perustuu (1) käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja (2) käyttäytymisen arvioinnin perusteisiin.
Mitä käyttäytymiseen kuuluu?
Perusteissa käyttäytymisen käsitteeseen näyttää kuuluvan tiedot ja taidot siitä, (1) kuinka otetaan huomioon muut ihmiset ja (2) ympäristö sekä (3) noudatetaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Lisäksi puhutaan mm. liikenne- ja terveyskäyttäytymisestä
Muiden ihmisten huomioonotto-otsikon alle kuuluvat ilmeisesti asiallinen, eri tilanteissa ja tilaisuuksissa asianmukainen, tilannetietoinen käyttäytyminen ja hyvät tavat.
Ympäristön huomioon ottaminen tarkoittanee mm. opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit
Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Nämä käyttäytymisen tavoitteet perustuvat (1) koulun kasvatustavoitteisiin, (2) yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja (3) järjestyssääntöihin.
Yhteisön toimintakulttuuria määrittävät linjaukset
Yhteisön toimintakulttuuria määrittävilla linjauksilla tarkoitettaneen opetuksen järjestäjä opetussuunnitelmassa tekemiä päätöksiä ja kuvausta siitä, miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden (1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, 2. Hyvinvointi ja turvallinen arki, 3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, 4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, 5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta, 6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ja 7.Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen) toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä.
Järjestyssäännöistä
Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut kou- lussa ... sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään (1) koulun sisäistä järjestystä,(2) opiskelun esteetöntä sujumista sekä (3) kouluyhteisön turvallisuutta ja (4) viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä... tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Säännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.
Vuonna 2003 hyväksyttiin järjestyslaki, joka korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaki koskee koulua, koska koulua voi pitää yleisenä paikkana. Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty mm. metelöimällä ja pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä. Niinikään vaarallisia, toisten vahingoittamiseen soveltuvia esineitä (stiletti jne.) tai töhrimiseen soveltuvia aineita ei saa pitää halussaan.
Kasvatustavoitteet
Kasvatustavoitteet laatii siis koulu siis laatii (koulukohtaiset?). Lisäksi koulu laatii tavoitteet käyttäytymiselle. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla perusteiden mukaan mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Oppilaille lisäksi koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Mitä siis pitää tehdä?
JOTTA opettaja voi ensi syksynä antaa oppilaille käyttäytymisessä arvosanan tai sanallisen arvioin, koululla pitää tehdä aika lailla töitä. Jos olen oikein ymmärtänyt, koululla on:
- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan (esim. Espoon) opsissa kuvattuihin kasvatustavoitteisiin
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan kasvatustavoitteiden asetteluun
- laadittava kunnan tavoitteet huomioon ottaen koulun omat kasvatustavoitteet
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan käyttäytymistä koskevien tavoitteiden asetteluun
- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan (esim. Espoon) opsissa käyttäytymistä koskeviin tavoitteisiin
- tutustuttava laissa, perusteissa ja kunnan opsissa annettuihin järjestyssääntöjä koskeviin määräyksiin
- laadittava/tsekattava koulun järjestyssäännöt ja pohdittava, mitkä seikat sieltä tulisi ottaa huomioon käyttäytymistä arvioitaessa
- otettava oppilaat mukaan järjestyssääntöjen pohdintaan.
- tutustuttava perusteissa esitettyihin toimintakulttuurin kehittämisen periaatteisiin käyttäytymisen näkökulmasta sekä kunnan (esim. Espoon) toimintakulttuurin kehittämistä koskeviin linjauksiin
- otettava oppilaat ja huoltajat mukaan käyttäytymistä koskevien tavoitteiden pohdintaan.
- asetettava koulun käyttäytymistavoitteet.
- laadittava käyttäytymisen arviointiperusteet (suomeksi kai ohjeisto, kuinka oppilaiden käyttäytymistä arvoidaan)
Käyttäytymisen taitokartta- konkreetti idea käyttäytymisen arviointiperusteiksi
ON siis yksinkertaistaen kirjattava näkyviin, millä perusteella oppilas saa minkäkin numeron käyttäytymisessä. Edellisissä lastuissa olen analysoinut eräiden koulujen käytäntöjä, ja pelkään että ne eivät ihan täytä "laatuvaatimuksia". Perusteiden mukaan oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Tämä kyllä niissä toteutuu. Mutta ohje: eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, on jo hankalampi. Niinikään käyttäytymisen arvostelussa näytetään arvioivan usein myös työskentelytaitoja.
TEKISIN varmaan itse niin, että kokoaisin ensin matriisin osa-alueista, joihin käyttäytymisen arviointi kohdistuu, ja pudottaisin sitten jokaiseen soluun niissä tarvittavia taitoja. Kun tällainen taitokartta on valmis, miettisin asteikon. Se voisi olla
- taidon hallinnan astetta kuvaava (aina- ei vielä) tai
- taidon tasoa (mestarin tavoin- aloittelija tavoin).
LOPUKSI olisi vielä mietittävä, minka taitojen hallintaa on kohtuullista odottaa eri-ikäisiltä lapsilta.
ITSE taitokartta voisi olla esimerkiksi sellainen kuin tämän lastun alkukuva on. Sen perusidea on, että arviointi kohdistuu vain tavoiteltaviin taitoihin, kuvauksessa ei käytettäisi perusteena huonoja tapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti