Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

keskiviikkona, huhtikuuta 30, 2014

EKOAY tapasi poliitikkoja: tuolin vaihdos

EKOAY:N puheenjohtaja Heli Haaro toivottaa vieraat ja omat tervetulleiksi.
EILEN EKOAY (Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattyhdistys) järjesti keskustelutilaisuuden opetus- ja sivistystoimen johdolle, lautakunnan johdolle, paikallisille opettajavaltuutetuille ja ay-aktiiveille ravintola Henricuksessa.

OLEN vuosien varrella ollut näissä tilaisuuksissa monia, monia kertoja ay-tuolilla, mutta nyt olin paikalla opettaja-kaupunginvaltuutettuna.

TILAISUUS kesti hieman yli kaksi tuntia (klo 18- 20.20), ja keskusteluteemoja oli kaksi: (1) Väestövastuumalli sekä  (2) tulevien vuosien talousnäkymät ja vaikutukset opetustoimen budjettiin: Edellisestä alusti  erityisopetuksen luottamusmies Sari Karjalainen ja jälkimmäisestä pääluoyttamusmies Markku Kälviä.

VÄESTÖVASTUUMALLI tarkoittaa sitä, että koulujen budjetin  oppilaskohtaisia indeksejä hieman nostetaan, mikä mahdollistaa sen, että koulu  itse järjestää oppilaille erityisen tuen (siis myös erityisopetusta). Mutta jos se ei niin tee, niin se maksaa sille toiselle koululle, johon oppilas siirtyy taksikulujen verran (noin 5000 €/vuosi).  Malli otetaan porrastetusti käyttöön.

Huolta on erityisesti siitä, huomioiko kehyskaava alueelliset erot, jotka ovat isoja (Karjalaisen mukaan erityisoppilaiden ja vuokra-asuntojen korrelaatio on korkea, ja kerrostaloja ei ole tasaisesti kaikilla alueilla) ja siinä, onko kaikille kouluille aito kyky antaa erityisopetusta.

TALOUSTILANNE ei liikoja hymyilyttänyt. Edessä on hankalia vuosia. Muutoksia on käynnissä paljon yhtä aikaa, ja niitä pitäisi suunnitella ja seurata. Kansanedustaja Sanna Lauslahti taustoitti mm. opiskelijahuoltolain ja opetusvelvollisuuden pidentämisen poliittisia taustoja. Opetukseen käytössä oleva rahamäärä ei lähivuosina kasva, ja asukkaita tulee lisää. Sivistystoimenjohtaja korosti, että hän haluaisi tehdä yhteistyötä sopeuttamistoimissa toimijoiden kanssa. Perinteisesti ay-väki ei ole ollut mukana  leikkauslistoja laatimassa. Mutta ehkä kannattaa jollain tavalla olla prosessissa mukana?

POLIITIKON tuolilta uskalsin sanoa ääneen, että kaikki leikkaukset eivät ole yhtä kohtalokkaita opetuksen laadun kannalta. Joskus toimintaa uudelleen muokkaamalla voidaan jopa nostaa laatua ja hyvinvointia.

Nostin esiin kaksi idea: (1) Jos koulutyöhön palautetaan läksykulttuuria (toki uudistettuna), voidaan jopa oleellisesti keventää tukiopetuksen tarvetta. Ilokseni huomasin, että uusissa ops-perusteissa mainitaan kotitehtävät, kun esitellään ns. tulevaisuustaitoja. Idea otettiin pääosin myönteisesti vastaan. (2) Ns. Kulosaaren mallissa osa katsomusaineiden opetuksesta järjestetään kaikille oppilaille yhteisenä, ja vain eriytyvät osat pienissä erillisryhmissä. Ratkaisu säästää rahaa, mutta se myös nostaa opetuksen laatua.  Tällä hetkellä harvinaisten uskontojen opetuksessa on paljon käytännön ongelmia, eivätkä suinkaan kaikki opettajat ole päteviä. Nyökkäilyä oli nähtävissä. Juha Nurmi nosti esiin leikkauskeinona, joka ei laske laatua, koulujen koon kasvattamisen.

Ruokailu  tapahtui vilkkaan keskustelun lomassa. Tarjolla oli caesar-salaattia kanalla, kasvis- ja lihapasteijoita ja jälkiruoaksi marjapiirakkaa sekä vaniljakastiketta + kahvi/tee.

TILAISUUS onnistui hienosti. Yksi osoitus siitä on, että paikalle oli saatu merkittävä joukko tärkeitä henkilöitä. Aakkosjärjestyksessä: Kaisa Alaviiri, Heli Haaro, Martti Hellström,  Matti Kangasniemi,  Sari Karjalainen, Hanna Kiljunen, Paavo Kokkala, Markku Kälviä, Soili Latvala, Sanna Lauslahti, Satu Lind, Mervi Mattila, Marika Niemi, Jarmo Nieminen, Juha Nurmi, Anu Pukema, Kaarina Salo, Ilpo Salonen, Sampo Suihko, Tiina Thure-Toivanen, Kaisu Toivonen ja Titta Tossavainen.

tiistaina, huhtikuuta 29, 2014

Huominen kasvaa tänään- seminaari

Realiaikainen muistio seminaarista. Ensimmäiset päivitykset  tulleet jo!

Huominen kasvaa tänään - Kasvatustyön arvopohja ja toimintakulttuuri  
29.4.2014 klo 8.30 – 16
Metropolia Leppävaara, Vanha maantie 6, Espoo
Moderaattori, rehtori Martti Hellström

OHJELMA
8.30  Ilmoittautuminen
Salissa on ilahduttava määrä ihmisiä, mutta myös tilaa :-)

9.00  Tervetuloa, Espoo ja tulevaisuus: lasten mietteitä arjen elämästä
  • Laurilahden koulun 4. A luokan edustajat tuovat tervehdyksensä eli viestin seminaariin.
Laurinlahden koulun oppilaat kertoivat aikuisille huolen ja ilon  aiheistaan. Huolia toivat mm. kiusaaminen, lemmikkien ja läheisten kuolema, sairaudet. Iloa toivat kirjallisuus, kivat kaverit ja opettajat, liikunta
  • Kaupungin tervehdys Espoon kaupunginvaltuuston I puheenjohtaja, RCE Espoo Sirpa Hertell
Sirpa Hertell lausui avajaissanat ja esitteli ylpeänä Espoon tarinaa.
- Espoossa on  viisi Hämeenlinnaa, ja paljon luontoa.

Tehdään Espoosta entistä parempi kaupunki kaikille. Tuleeko metro? Paraneeko joukkoliikenne? Tämänkaltaisia kysymyksiä ratkaistaan valtuustossa

9.20   Maailman lapset ja tulevaisuus
UNESCO:n kestävän kehityksen kasvatuksen asiantuntija professori Charles Hopkins


Charles Hopkins
" Charles Hopkins is currently the United Nations Education, Scientific and Cultural Organization (UNESCO)  Chair at York University in Toronto, Canada where as well as lecturing in the graduate program, he coordinates an international network of teacher education institutions in over 70 countries collaboratively working to reorient  teacher education to address sustainable development.  

Hopkins is a senior advisor regarding education for sustainable development (ESD) to UNESCO, and the UN University. He has also ongoing discussions regarding ESD with numerous education bodies such as The National Board of Education of Finland 

Previously, Charles was a teacher, a principal, a superintendent of curriculum and a regional superintendent with the Toronto Board of Education.  

A long time leader in the fields of education, and ESD, Hopkins has lectured and presented papers in over 80 countries.  He is the author of a textbook on ecology, of numerous book chapters, journal articles.  He has been awarded several honourary doctorates and professorships."


CHARLES Hopkinsin alustus oli pysäyttävä. Omaan Tellukseemme kohdistuu tällä hetkellä kestämätön paine. Valtameristä on jo kadonnut 80 % kaloista! Ilmaston muutos tulee ajamaan  ihmisiä pakoon valtavilta alueilta Afrikassa. Hyvinvointierot ovat repeämässä. Samoin terveyserot. Köyhillä alueilla levottomuutta, rikollista

Kehityksen tulee olla kestävää. Tyydytetään tämä  sukupolven tarpeet tekemättä kompromissia tulevien polvien oikeuksien kannalta

" Enough for all- forever,Being more- having less."

SIKSI tarvitaan silmien avaamista kestäväkke kehitykselle. Jokaisen tulee saada tarvittavat tiedot,taidot ja asenteet. On  koottava parhaat käytäneet.
- 70 miljoonaa lasta ei pääse kouluun.
- opetussuunnitelmaa täytää fokusoida
- kaikki tulee saada ymmärtämään kestävyyden käsite
- kaikille sektoreille erityisiä ohjelmia.

ON kysyttävä: Mikä on  kasvatuksen tarkoitus? Millaista on laadukas kasvatus epävarmana aikana?
- Pisa-ohjaa , mutta se ei riitä. Pitäisi oppia elämään kestävästi toisten kanssa.

EPÄVARMUUDEN aikanaei riitä traditio, tarvitaan analyysia ja luovuutta. Mikä on turhaa?

Timo Hämäläinen
Upean luennon jälkeen oli 10 minuttia aikaa  pariporinaan ja koontaan aakkosittai.

10.00  Tulevaisuus kulttuurisessa kiikarissa
Sitran asiantuntija Timo Hämäläinen

”Timo edustaa Sitran strategista tutkimusta ja on laaja-alainen yhteiskuntatieteilijä. Hän on tutkinut kansallista kilpailukykyä, innovaatiojärjestelmää, sosiaalisia innovaatioita, elinkeinopolitiikkaa, talouden ja yhteiskunnan pitkän aikavälin muutosprosesseja, talouden ja yhteiskunnan organisointitapoja sekä hyvinvoinnin murrosta nyky-yhteiskunnassa. Hänen uusin kirjansa Well-being and beyond, joka käsittelee nyky-yhteiskunnan uusia hyvinvointiongelmia, julkaistiin huhtikuun alussa.”

HÄMÄLÄINEN halusi laajentaa  hyvinvoinnin käsitteitä.
- SE ei ole pelkkää materaalista puutetta. Sitä tulee täydentää henkisen hyvinvoinnin haasteilla.

TAVOITTEENA voisi olla kansalaisten hyvinvointi (Pekka Kuusi "kansalaisten paras", ongelmana materiaaliset ongelmat, ratkaisuna talouskasvu).

Hyvinvointivaltio on ollut ratkaisu puutteen poistamiseen.  Ollaan vaurastuttu. On valinnan varaa. 10 %:lla puutetta. Epävarmuus ja monimutkaisuus lisääntynyt. Turbulenssi. Ei akttoriteetteja Olemme hämmentyneitä. Kiire lisääntynyt. Ongelmat liittyvät arjen päätöksentekoon. Mitä pitää tehdä? Itsekkyys lisääntynyt.  Joudutaan sopeutumaan paineisiin. Mm. itsekäs ajotapa liikenteessä. Vähemmän normeja, jotka ohjaavat yhteiseen hyvään. Asiat tehdään viimetipassa.  Elämänhallinta on vaikeutunut. Olemme mukana (liian) monessa (mm harrastuksia). Mielenterveysongelmien määrä kasvaa.

Pienet valinnat voivat tuottaa ongelmia. Ylikulutus. Riippuvuudet. Läheissuhteet kärsivät.

Antonovskilla teoria terveydestä. Vahva koherenssin tunne on yhteydessä terveyteen Ymmärrettävyys Hallittavuus. Merkityksellisyys.

MITÄ voitaisiin tehdä? Palveluiden räätäöinti uniikkien tilanteisiin.  Laaja yleissivistys (kykyä keskustella muiden alojen ihmisten kanssa).  Nuorten syrjäytymisen estäminen (puututaan liian myöhään). Kotitalouksille palveluita (ulkopuolisia palveluita).   Tiloja  sosiaaliselle kanssakäymiselle. Työ merkitykselliseksi. Harhaanjohtavan markkinoinnin säätely.

Voimme oppia elämään mutkikkaassa maailmassa.

Hyvinvointiosaminen on  Suomelle suuri mahdollisuus!


Tapio Markkanen
10.30 Tie tulevaisuuteen, nyt on valintojen aika!
Suomen Unesco toimikunnan puheenjohtaja Tapio Markkanen

"Professori Tapio Markkanen tutkii ja opettaa tähtitiedettä ja tieteen historiaa Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut Suomen Unesco-toimikunnassa parikymmentä vuotta."

Markkanen paikkasi Aulis Pitkälää. Nosti esiin ristiriidan ja ahdistuksen siedon. On opittava toimimaan yhdessä. Integroitava. Kuunneltava aidosti.

UNESCON tehtävä on poistaa mm. köyhyytt, nälkää. jne. 500 miljoonaa ei siihen riitä. Mutta mukaan saadaan muita organisaatioita
- Tärkeä kysymys on vesi, ja se liittyy kulttuuriin mm. uskontoihin.

YLI puolet ihmisistä asuu kaupungeissa.
- Rikkaat ja köyhät eivät enää asu eri maanosissa vaan  eri kaupunginosissa!

ARVOT yhdistävät tunne-elämän ja tiedon kokemisen. Arvoja on opittava- punnittava, valittava ja niihin on sitouduttava. Arvoja on käsiteltävä arjen asioiden yhteydessä.

Kestävyys: sosiaalinen, kulttuurinen, talous, ympäristö...Sivistynyt maailma.

11.00  Orientoituminen iltapäivän pohdintoihin
Otavan Opiston ammattilainen kävi kertomassa iltapäivän ohjelmasta ja työpapoista. Luvassa on monenlaista toimintaa.

11.15 LOUNAS
Mahdollisuus linjastolounaaseen Metropolian tai viereisen Laurean ravintoloissa, omakustanteinen.
LOUNAS oli maittava ja riittävä. Myös tauko teki hyvää.

12.00  Startti iltapäivään/ Omnian nuorten video
Näimme hauskan pienen videona toteutetun clipsin.




Sirpa Hertell
12.10  Tulevaisuus tänään, Espoon tulevaisuusteot
Espoon kaupunginvaltuuston I puheenjohtaja, RCE Espoo Sirpa Hertell
Teknisiä ongelmia, ppt-esitystä ei saatu käyntiin. Kuulimme RCE-toiminnan taustoja ja tekoja, joita Espoossa on jo tehty.  Ohjelmatyö. Villa Elfvik. Joukkoliikenne. Ekotukihenkilöt....

Niina Järvinen Suomenlahtivuoden projektikoordinaattori muistuttaa, että:
”Espoon kaupunki viettää Suomenlahti-vuotta 2014, joka kokoaa yhteen kuntalaiset, järjestöt ja työpaikat toimimaan terveemmän ja turvallisemman Suomenlahden puolesta. Tapahtumia, koulutuksia ja näyttelyitä järjestetään koko vuoden ajan - jokainen voi tulla mukaan ja vaikuttaa Suomenlahden tilaan!”
12.30 Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus; tee oma sitoumus!
  • Kestävän kehityksen toimikunta, pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö
Sauli Rouhinen

Sauli Rouhinen avasi
- Teidät on osallistettu. Kestävässä kehityksessä ei ole sivullisia.
Kestävä kehitys on sitä, ettemme syö kuormasta. Solidaarisuutta tulevia sukupolvia ja maailman köyhiä kohtaan.

Tärkeää on pitää kestävä kehitys poliittisella agendalla.
Lähestymme riskirajoja. Tarvitaan isoja askelia ja konkreettisia toimia. Sanoista tekoihin. Yhteiskuntasopimus, johon liittyy toimenpidesitoumuksia- uusia vipusimia. Esim. luonnon  kantokykyä kunnioittavat elämäntavat. 

  • Erkka Laininen: keke-haastekampanja
, suunnittelupäällikkö
.  Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö - OKKA-säätiö.
Erkka Laininen
ERKKA kertoi päiväkodeille ja kouluille suunnatun haasteen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksesta. Voisi laatia erillisen suunnitelman.Tavoitella voi Vihreää lippua tai esim. Okka-säästiön ympäristösertifikaatiota.








12.40 Tulevaisuus puhuu
Espoon nuorisovaltuuston  nuorille oli varatu lyhyt puheenvuoro. Pienillä valinnoilla voi vaikuttaa (esim. kangaskassi muovipussin sijaan). Opetus pitää aloittaa jo päiväkodeissa ja alakouluissa. 



12.50- 15.00 Ajatusheräämö
Otavan Opisto vetää pajatyön. Saimme ohjeet, ja porukka lähti töihin.

PORUKKA palasi saliin klo 15. Kokemukset olivat innostavia.

15.00 Paneelikeskustelu, sanat teoiksi, viisaita päätöksiä,
puheenjohtaja, rehtori Martti Hellström

Paneelissa oli  mukana  Nina From(Persut), Susanna Rahkonen (Vihr,) ja  nuorisovaltuuston edustajat neiti Pilvi Sarjala. Fiksut naiset kertoivat mm. , kuinka itse noudattavat arjessaan kestävää kehitystä. 

15.45 Evääksi kotimatkalle
Espoon kaupungin perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen veti päivä yhteen. Ekologinen, ekonominen ja sosiaalinen kestävyys!


Ilpo Salonen
16.00  Seminaari päättyi  itse asiassa jo hieman etuajassa.

16.30 Meren viisi vuodenaikaa –näyttelyn ja Espoon Suomenlahtivuoden avajaiset Villa Elfvik
Elfvikintie 4, Laajalahti,  Espoo

” Espoon kaupunki viettää Suomenlahti-vuotta 2014, joka kokoaa yhteen kuntalaiset, järjestöt ja työpaikat toimimaan terveemmän ja turvallisemman

Suomenlahden puolesta. Tapahtumia, koulutuksia ja näyttelyitä järjestetään koko vuoden ajan. Olette lämpimästä tervetulleita Espoon Suomenlahti-vuoden avajaisiin tänään klo 16.30 alkaen Espoon Laajalahteen Villa Elfvikin luontotaloon osoitteeseen Elfvikintie 4.  Tilaisuudessa avataan myös Meren viisi vuodenaikaa -näyttely ja tarjolla on pientä purtavaa.”


Seminaari oli maksuton.   Seminaarin järjestää kestävän kehityksen kasvatuksen RCE-verkosto Espoossa.

sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2014

OPS 2016 - yhteiskuntaopin reflektointia

YKSI julkisen koulun suuria tehtäviä on kansalaiskasvatus.   Historiallinen trendi tällä alalla on ollut siirtymä alamaiseksi "sopeuttamisesta" aktiiviseen, demokraattisen yhteiskunnan kansalaisuuteen kasvattamiseen.

OPS 2016 tarjoaa tähän myös alakoulun 4-6-luokkalaiselle uuden oppiaineen: yhteiskuntaopin. Yhteiskuntaoppia opetetaan näillä vuosiluokilla vähintään 2 vuosi-viikkotuntia.

Päämäärä
YHTEISKUNTAOPPI kasvattaa lapsia aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi  toimijoiksi, jotka ovat oma-aloitteisia  ja päämäärätietoisia.

OPPIA saatuaan oppilas osaa antaa esimerkkejä, arvioida,  etsiä, ymmärtää ja soveltaa tietoa, hahmottaa, hankkia ja arvioida kriittisesti tietoa, muodostaa ja ilmaista mielipiteensä, keskustella, kuunnella, kuvailla, käyttää, nähdä, osallistua, perustella näkemyksiään ja valintojaan, selittää, seurata ajankohtaisia asioita, soveltaa periaatteita, tietoja ja taitoja, toimia aktiivisesti ja rakentavasti
sekä yhteistyössä ja ymmärtää mm. erilaisuutta. Lisäksi hän kiinnostuu. Hän on löytänyt omat vahvuutensa.

Keinot
OPETTAJA antaa tiedollisen perustan, avaa käsitteitä, harjaannuttaa, huomioi, kannustaa, ohjaa, perehdyttää, rohkaisee ja tukee.
OPPILAS etsii tietoa, harjaannuttaa arviointikykyään, harjoittelee, paneutuu, perehtyy, oivaltaa. omaksuu, osallistuu, pohtii, rakentaa käsitystään, tarkastelee ja tutustuu...

Työtavat
YHTEISKUNTAOPIN  oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvissä tavoitteissa keskeistä on korostaa elämyksellisiä, toiminnallisia, tutkivia, vuorovaikutuksellisia työtapoja (esimerkiksi draamaa, erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, leikkiä, pelejä)  sekä omaa arkea.

Sisällöt 
YHTEISKUNTAOPIN  sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista:
  • S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta (perhe, vaikuttaminen, ammatit, työelämä, raha) 
  • S2 Demokraattinen yhteiskunta: (päätöksenteko, demokraatia, eri kulttuurit)   
  • S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen  
  • S4 Taloudellinen toiminta: (raha ja säästäminen.talouteen ja kuluttamiseen sekä lähiympäristön yrityksiin ja muihin palveluiden tuottajiin).
Arviointi
"Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena."

Pohdintaa
Sisällöt ovat about ok. Niissä korostuvat oikeudet - mutta jostain syystä ei  niinkään vastuut. Hieman jäin pohtimaan, miksi sisätöjä ei linkitetty koulun toimintakulttuuriin (lasten oikeuksiin tulla kuulluksi, yhteisuunnitteluun jne.).

lauantaina, huhtikuuta 26, 2014

OPS 2016 - Historian osuuden reflektointia

TÄMÄ on kolmas blogilastu, jossa pohdin Opetushallituksen lausunnoille laittamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksia.  Miltä näyttää alakoulun  historian osuus?

HISTORIAA on opetettu alakoulussa koko peruskoulun ajan. Vuoden 2016 opsissa uutta on, että myös yhteiskuntaoppia aletaan opettaa alakouluissa. Yhteensä aikaa on tuntijaossa varattu 4-6-luokille viisi tuntia, josta ainakin kaksi on varattava yhteiskuntaopille.

Kasvatuspäämäärästä

HISTORIAN opetuksen kasvatuspäämääräksi kokoan tekstistä seuraavia kuvauksia siitä, mitä oppilas osaa saatuaan opetusta: Hän antaa esimerkkejä, eläytyy, erottaa (Faktan ja tulkinnan), esittää syitä, hahmottaa, kasvaa aktiiviseksi,  kuvaa, kuvailee, käyttää käsitteitä, lukee ja analysoi (lähteitä). nimeää motiiveita, näkee, on omaksunut periaatteita, pohtii, selittää, soveltaa, tekee päteviä tulkintoja, tunnistaa syitä ja seurauksia, tuntee  ja ymmärtää. Lisäksi hänen identiteettinsä on rakentunut.

Opettajan ja oppilaan toiminnasta 
MITÄ oppilas tunneilla tekee kasvaakseen kohti tuota päämäärää: Hän hankkii tietoja, harjoittelee,
käyttää tietoja, paneutuu, perehtyy, soveltaa hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti, tekee johtopäätöksiä, tekee  tulkintoja ja tutkii ohjatusti.

ENTÄ, mitä opettaja tekee (millä keinon opetus vaikutta)? Opettaja antaa palautetta, auttaa, avaa teksteissä käytettyjä käsitteitä, edistää, harjaannuttaa, herättää kiinnostusta, johdattaa, kehittää, korostaa, käsittelee ohjaa, perehdyttää, rohkaisee, tukee  ja vahvistaa.

Työtavoista
Keskeistä on korostaa elämyksellisiä, toiminnallisia, tutkivia, vuorovaikutuksellisia työtapoja, esimerkiksi draamaa, erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, leikkiä, pelejä sekä erilaisten lähteiden tutkimista.

Historian sisällöistä
SISÄLTÖALUEITA on viisi. Tässä hieman tiivistetysti:

  • S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty (ihmisen eläminen pienissä populaatioissa,  metsästyskulttuurin sekä maanviljelykulttuurin murros, sivilisaation synty)
  • S2 Antiikin maailma: (Demokratian orastus Kreikassa. Roomalaisen maailman perintö. Rautakausi, Pohjolan asuttaminenja esinelöydöt).
  • S3 Keskiaika: (Maailmankuva, idän ja lännen kulttuurit. Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen)
  • S4 Uuden ajan murrosvaihe:(tieteessä, taide ja ihmisten uskomuket)
  • S5 Suomi osana Ruotsia: (1600–1700-luvuilla) 

Historian arvioinnista
POIMIN napakoista ohjeista tähän kaksi
- "Muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.”
- Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena.

Yhteenvetoa
Pikainen selailu 1970-luvun POPSIIN vahvistaa, että oppiaineen identiteetti on hyvin stabiili. Jo tuolloin oppilaan toimintaa kuvailtiin hyvin samanlaisin verbein. Sisällöt on kuvattu tiiviisti (POPSssa ne esiteltiin ihan tunnin tarkkuudella). Ainesta on selvästi karsittu. Poissa ovat mm. Amerikka intiaaneineen, Euroopan sodat Napoleonineen. Erillisiä johdantokursseja ei ole.

Metodisesti huomio kiinnittyy siihen, että opettajan kerrontaan ei taideta enää uskoa.

VIELÄ 40 vuotta sitten ohjeislukemistoilla oli merkittävä osuus; oppikirjoja ei kuitenkaan hylätty. Nythän tässä ops-osuudessa ei viitata lainkaan oppikirjoihin. (Itse asiassa koko 3-6-ops-osuudessa ei esiinny kertaakaan sana oppikirja tai työkirja. Sama oppimateriaali esiintyy yhden kerran käsityöopetuksen yhteydessä. Sähköisiin lähteisiin viitataan yhden kerran viittomakielen yhteydessä).

MINUSTA historian osuus on ihan ok. Palaan yhteiskuntaoppiin seuraavaksi.

perjantaina, huhtikuuta 25, 2014

Opetussuunnitelma ja kilpailevat kasvatusohjelmat

VIIME keskiviikkona espoolais-rehtorit oli kutsuttu Espoon Arvokas- kasvatusohjelman esittelytilaisuuteen valtuustotalon kahvilaan.

Arvokas on espoolainen muunnelma maailmalla ART-nimellä kulkevalle sosiaali-emotonaalisten taitojen kasvatusohjelmasta, joka tutkitusti auttaa lapsia mm. suuttumuksen hallinnassa, tunteiden tunnistamisessa ja laajemmin kaverisuhteissa ja syrjäytymisen estämisessä.  Espoossa on 2000-luvun aikana laadittu suunnitemat kaikkiaan 58 eri taidon harjoitteluun. Satoja opettajia on koulutettu ohjelman käyttöön, ja kymmenissä kouluissa toimii Arvokas-ryhmiä, jotka noudattavat ohjelmaan kuuluvaa rakennetta (mm. pysyvä tunnin jaksotus, kaksi opettajaa, mehupalkinnot jne.). Myös meillä Aurorassa on useita tähän ohjelmaan koulutettuja aikuisia.

Kuvakaappaus Luokanopettaja-lehdestä. Rehtori Olli
Poutiainen esittelee Quest-konferenssissa Tee3-ohjelmaa
VANTTILAN koululla on laadittu  rehtori Olli Poutiaisen johdolla komea, systemaattinen sosioemotionaalisten taitojen kehittämisohjelma Tee3 (tiedän, tunnen, toimin).  Sen  ytimessä on 1-6-luokilla viikottain koko luokalle pidettävät arvokas-tunnit, joiden sisältöinä on ARTin lisäksi mm. KiVa-ohjelman tunteja ja vierailukäyntejä. Lisäksi koulussa on yläluokilla valinnaiskursseja näistä teemoista, erillisiä (tehostetun tuen) lyhytkursseja (esim. suuttumuksen hallinta) sekä mm. vertaissovittelua. Näin Tee3 kattaa kaikki koulun oppilaat ja kaikki vuosiluokat. Hienoa toimintaa.  Mutta vanhaa dinosaurusta jokin huolestuttaa yleisellä tasolla.  Teoreettisesti ja praktisesti.

ONGELMAA ei teoreettisesti ole, jos jokin kasvatusohjelma on menetelmä. Tällaisena pidän esim. Ben Furmanin muksuoppia. Mutta kasvatusohjelmasta tulee mielestäni ongelmallinen, jos sillä on omista lähtökohdistaan (ei opsista käsin) valitut tavoitteet ja sisällöt.

Putkisilmällä katsoen tällaiset ohjelmat (esim. Arvokas, samoin kuin Lions Quest, Liikkuva koulu, Vihreä Lippu tai esim. KiVa-koulu tunnit) voivat olla  eräässä mielessä varjo-opetussuunnitelmia. Mitä tarkoitan? Valtioneuvosto on antanut perusopetukselle tietyt tavoitteet ja opetushallitus perusteissa niitä jäsentävän käsiteapparaatin.  Erilliset kasvatusohjelmat jäsentävät usein opetuksen tehtävän vaihtoehtoisella tavalla- ei aivan erilailla, mutta omilla ehdoillaan. Ne valikoivat opsista jotkut tavoitteet ja tuovat rinnalle lisää, parempia. Valtioneuvosto on myöntänyt tietyille oppiaineille opetusaikaa pitkän taistelun jälkeen.  "Villeissä" kasvatusohjelmissa aika "varastetaan" näiltä aineilta. Opetushallitus on määritellyt myös perusopetuksen sisällöt. Näillä ohjelmilla on omista tavoitteistaan laaditut omat sisältönsä.

TIUKAN TEOREETTISESTI opetus, jonka lähtökohta ei ole opetussuunnitelma (vaikka se olisi kuinka arvokasta), ei ole opetusta. Se ei ole didaktiikan maailmassa tavoitteista, vaikka onkin intentionaalista.  Olen huono löytämään hyviä vertauksia, mutta eräässä mielessä nämä ohjelmat  voivat olla "Krimin valtaajia". Arjessa asia ei tietenkään ole näin dramaattinen.

TÄLLÄ en tarkoita, etteikö näitä ohjelmia kannattaisi hyödyntää. Päinvastoin. Niissä on tuotettu upeaa materiaalia ja ideoita.  Oleellista on kuitenkin suhteuttaa  ne opetussuunnitelman tapaan jäsentää koulunpito. Oleellista on pudottaa ne opetussuunnitelman rakenteisiin. Tämä tarkoittaa minusta tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden opetusta koskevien rakenneratkaisujen periaatteellista kunnioittamista.  Nykyisessä opsissa se voi tarkoittaa esim. ohjelman matsaamista oppiaineiden sisältöjen ja aihekokonaisuuksien kanssa, linkittämistä tehostetun tuen keinovalikkoon, päivänavausten teemoittamista, toimintakulttuurisia ratkaisuja jne. Uudessa opsissa on vielä parempi rakenne-elementti: laaja-alaiset opintokokonaisuudet.

keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2014

OPS 2016 - ET-osuuden reflektointia

VUODEN 2016 OPS-perusteet on siis julkaistu neljässä osassa: Yleinen osa, sisällöt alkuopetuksessa, 3-6-luokilla ja 7-9-luokilla.

KAIKKI oppiaineet esitellään samalla rakenteella. Siihen kuuluu tekstiä ja kaksi taulukkoa. Pääotsikot ovat: Oppiaineen tehtävä, elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet,  Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, Ohjaus ja tuki oppiaineessa, Oppilaan oppimisen arviointi ja Elämänkatsomustiedon arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota ”hyvä” / arvosanaa kahdeksan varten. Yhteensä sivuja on neljä.

Ote ensimmäisestä taulukosta.

ENSIMMÄISEEN taulukkoon on numeroitu tavoitteet, kuvattu, mitkä sisältöalueet liittyvät mihinkin tavoitteeseen ja vielä listattu laaja-alaisen osaaminen osa-alue,johon tavoite liittyy.

TOISESSA taulukossa asiat esitetään (varmuuden vuoksi?) vielä toisinpäin, sisältöaluettain.

Ote toisesta taulukosta.

Tässä taulukossa kuvataan siis sisältöalueita yksityis-kohtaisemmin ja linkitetään ne aineen tavoitteisiin.

Suunnitelmallista ja huolellista työtä sanoi oma mentorini.

MENNÄÄN sitten itse pihviin. Miltä uudistettu ET näyttää?

ET:n omat tavoitteet
OPPIAINEEN kasvatuspäämääräksi tunnistan täysivaltaisen kansalaisen (joka on aloitteellinen ja  vastuullinen) ja hyvä ihminen (tätä sanaa ei käytetä, vaan: ..."kehitetään valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi").

ET:ssä keskitytään eriytyisesti vahvistamaan oppilaan kykyä etsiä hyvää elämää (ei siis elää siveellisesti). Tekstin mukaan tähän tarvitaan yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi  eettisen ja  kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn (arkeen asti soveltvaa)  sekä oppimisen taitojen kehittämistä.

ET haluaa tukea oppilaan oman  identiteetin ja oman elämänkatsomuksen rakentamista.

ET:n sisällöt
SISÄLTÖLISTA on äärimmäisen tiivistetty. Sisältöaluteita on neljä:
- ajattelun ja etiikan peruskäsitteet (tätä nimikettä ei käytetä). Mm. tieto, luulo...
- kuka minä olen (oman minän  rakennusprosessi, oma kulttuuri, hyveitä, kuten suvaitsevaisuus jne.)
- ihmisten yhteiselämä  (sopimus, lupaus, oikeus. velvollisuus, yhdenvertaisuus, rauha, demokratia, lasten oikeudet.
- maailma (erilaiset käsitykset ajasta.  Tulevaisuus. Käsitykset luonnosta. Erilaiset maailmanselitykset (suhteessa arkeen ja käsitykseen tiedosta.) Kestävä kehitys.

Näistä pitäisi (paikallisessa opsissa) muodostaa kokonaisuuksia eri vuosiluokille. "Oppilaiden kokemusmaailma, ideat ja ajatukset huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä".

Sisällöt on siis kuvattu hyvin tiivisti, ja samalla abstraktiotaso on korkea. Opetuksessa näytetään pyrittävän ennen muuta ajattelun kehittämiseen. Oppilaille ei  esitellä ihanteellisesti eläneiden elämänkertoja, vaan tarjotaan käsitteellisiä välineitä. Myös arvioinnissa tarkkaillaan oppilaan kykyä kuvata ja selittää käsitteiden avulla tilanteita. Oppilaiden halutaan pohtivan, mitä heidän arjessaan tarkoittaaa esim. oikeudenmukaisuus, vastuu, ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, arvo, normi, yhdenveraisuus ja onni.

ET:n työtavoista
ET:n  opiskeluun  kuuluu seuraavia työtapoja koskevia tavoitteita: Draamaa, kertomuksia, leikkejä, monipuolisuutta, musiikkia, omien tavoitteiden asettamista ja omien tulkintojen tekemistä, perustelujen pohdintaa, satuja, toimintaa, turvallisuutta, yhteisiä tutkimuskeskusteluja. Mielenkiintoisesti ET jättää listalta pois pelit. ET:n listalla ei ole myöskään laaja-alaiseen oppimiseen kuuluvaa TVT-osaamista.

Vertailua POPSI II:een
TEIN vielä pienen vertailun. Katsoin, kuinka ensimmäisessä peruskoulun opetussuunnitelmassa (POPS) näitä asioita linjattiin. On toki muistettava, että oppiaineen nimi oli tuolloin  Uskontojen historia ja siveysoppi.

40 vuodessa sisällöissä on vielä samaa hajua, mutta myös isoja muutoksia on tapahtunut. 1970-luvulla myös siveysopissa korostui uskontojen ja ennen muuta kristinuskon tuntemuksen  asema. Nyt hegemonia on  omalla identiteetillä  ja yhteiskunnallisella  aktiivisuudella.

Sisällöt kuvattiin POPSISSA simppelimmin tyyliin: Martin Luther King.  Syntymä. Erilaiset avioliiton solmimistavat. Kuolemaan  liittyviä uskomuksia. Valehteleminen rikkoo luottamuksen. Toisten kiusaaminen. Hyvät ja huonot tottumukset. Elokuvat ja arkitodellisuus...

KEINOVALIKOSSA on yhä tuttuja ideoita: elämän todelliset tilanteet, sadut,  taide ja mm. yhteinen keskustelu.

Johtopäätöksiä
ET 2016 on hyvin oppilaslähtöinen, filosofeeraava. Oppilas rakentaa siinä itse itseään. Kasvatuspäämärää on innostava.

TAPA esittää opetettavat asiat on hyvin harkittu, mutta myös opettajalta todella paljon vaativa. Olen itse opettanut ET:tä varsin ohuen täydennyskoulutuksen pohjalta, ja hiukan epäilen, saisinko rakennettua noista eväistä innostavia tunteja neljän vuosiluokan  ajaksi. 3-6-luokilla on esim. Espoossa yhteensä 228 oppituntia, ja ne pidetään lisäksi pääosin yhdysluokkaopetuksena, jossa toisella tunnilla on läsnä oppilaita myös 1-2-luokilta.

Toinen ongelma on, kuinka pienet oppilaat ymmärtävät tämän abstraktiotason kuvaukset. Paikallisessa opsissa on varmaankin tehtävä paljon töitä, jotta valittu korkea käsitteellinen taso ei estä oppilaiden aitoa mukaanottamista suunnitteluun. 

maanantaina, huhtikuuta 21, 2014

Ops 2016- yleisen osan reflektointia

KUTEN tunnettua perusopetuksen opetus-suunnitelmia ollaan uudistamassa. Opetushallitus kirjoittaa opetussuunnitelmien perusteet, ja paikallisella tasolla esim. Espoossa tulkitaan, painotetaan ja täsmennetään valtakunnallisia linjauksia.

OPS-perusteiden luonnokset ovat nyt 15.5. saakka kaikkien kommentoitavina Opetu-shallituksen sivuilla.  Perusteet on julkaistu neljässä eri osassa: yleinen osa, alkuopetus, vuosiluokat 3-6- ja vuosiluokat 7-9.
Tässä linkki sivuille.

TÄSSÄ blogilastussa omia kommenttejani yleisestä osasta.

Yleinen osa pähkinänkuoressa
NYT kommentoitavan version yleisessä osassa on  etukansineen 83 sivua. Se on yhä paljon, mutta niin on asiaakin. Lukuja on 12. Teksteissä on nyt otettu huomioon muuttuneet lakipykälät. Luku 8 kirjoitettaneen vielä uudelleen.

Kieli on selkeää ja hyvää. Näkyy, että  ratkaisuja on harkittu, suunniteltu ja perusteltu.  Kaikki ei suinkaan muutu. Moni asia on turvallisesti ennallaan.  Oppiaineilla on edelleen vahva asema.

Tutkimuksissa esiin nostettua opsin eri osien (mm. tavoitteet, sisällöt, menetelmäohjeet, arviointi)  hajanaisuutta on hienosti eheytetty. Tiedonkulkua ja oppilaanohjausta vahvistetaan: nivelvaiheissa perhettä on perehdytettävä uuden vaiheen haasteisiin. "
Toisen vuosiluokan aikana / Kuudennen ja seitsemään vuosiluokan nivelvaihetta lähestyttäessä oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan seuraavien vuosiluokkien opiskelun erityispiirteistä ja opiskelussa tarvittavista valmiuksista sekä pohditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Oppilasta ohjaava ja kannustava palaute on tärkeätä."

Opetuksen järjestäjä saa selkeät ohjeet sille, mitä paikallisessa opsissa on tehtävä (ja kuinka se tehdään).  Koulukohtainen osuus on edelleen mahdollinen. Tosi vaativa juttu on sisältöjen  jakamisen eri vuosiluokille. Oppisisällöt on  perusteissa jaettu vain karkeasti alkuopetukseen, 3-6-luokille ja 7-9-luokille. Mainiota on lisäksi koulun tehtävän määrittely  kestävän tulevaisuuden rakentamisessa,  aitoon jokaisesta oppilaista välittämiseen painottuva toimintakulttuuri ja oikeudenmukaisen arvostelun tavoite peruskoulun päättövaiheessa.


Uuden opsin 14 helmeä
TÄTÄ opetussuunnitelmaa on tehty hankalassa puristuksessa. Pohjana ollut tuntijako ei tyydyttänyt juuri ketään. Ja maan taloustilanteen vuoksi, kouluihin kohdistuu kurjia leikkauksia. Siksi on pakko onnitella ops-ryhmää siitä, että se on löytänyt perusteisiin monia uuteen kutsuvia haasteita. Nätä ovat mm.( 1) opetussuunnitelma-apparaatin (aina oppilaskohtaisiin suunnitelmiin saakka) normiluonteen raikas avaaminen. Tekstissä muistutetaan, että "jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja."

(2) Perusteissa perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus ( vrt. Herbart, Soininen, Koskenniemi...)

(3) Kasvatuksen päämäärää avataan kauniisti ja innostavasti. Jokainen lapsi  on ainutlaatuinen.  Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä (vrt. J.E. Salomaan persoona-käsite). Sivistykseen nähdään kuuluvaksi aiempaa selkeämmin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

(4) TVT-osaminen otetaan vakavasti. "Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä."

(5) Oppilaan roolia opetustapahtumassa nostetaan: tavoitteena on oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas.  Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja refektoimaan. Oppilaan motivaatio, itsetunto ja omat kiinnostuksen kohteet korostuvat (vrt. Herbartin harrastus).  Oppilas analysoi kriittisesti, arvioi (mm. edistymistään ja eri asioiden vaikutuksia), arvostaa, asettaa hypoteeseja ja tavoitteita, asettuu toisen asemaan,  edistäa toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttii sen eri ilmenemismuodoista, ennakoi, etsii ratkaisuja ongelmiin, esiintyy eri tilanteissa, esittää mielipiteitä, hahmottaa asioiden merkityksiä, hallitsee, havaitsee, huolehtii itsestä ja toisista, ilmaisee itseään,  kantaa vastuuta, kartuttaa kokemuksiaan, kasvaa huomaamaan, kehittää oppimisstrategioitaan,  käyttää hankkimaansa tietoa,  mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä sekä välineitä,  luo suhdetta asioihin, löytää (mm. vahvuutensa), muodostaa, oppii näkemään, oivaltaa, osallistuu, pohtii, rakentaa, ratkaisee ongelmia, reflektoi, suunnittelee työtään, tarkastelee asioista eri näkökulmista, tarttuu asioihin,  tekee käsillä, tekee omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi, toimii,  tunnistaa (mm. oma tapansa oppia), tuntee, tutustuu, työskentelee, vaikuttaa, välittää, muokkaa ja luo (mm. tietoa ja kulttuuria), ymmärtää.  Oppilaiden omille kysymyksille annetaan tilaa.  Oppilaan taidot karttuvat.  Hän harjaantuu. Hän saa opastusta. Hän saa valmiuksia.

Oppilas myös  harjoittelee, saa tietoa ja kokemuksia,  suorittaa oppivelvollisuutta. Oppilaita myös kasvatetaan! Yleisessä osassa oppilas opiskelee (1 maininta). Hän ei opettele kertaakan. Eikä opi ulkoa.

(6) Opettaja ei ole se, jolta yksin opitaan. "Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa". Opettaja  antaa palautetta, auttaa, innostaa, luo mahdollisuuksia, ohjaa, rakentaa, rohkaisee, tarjoaa mahdollisuuksia, tukee, vahvistaa.

(7) Ryhmän rooli nostetaan hienosti esiin.  "Kouluyhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua". "Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat..."

(8) Ylipäätään eri toimijoiden vastuut hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä kirjoitetaan selkeästi auki:
  • Opetuksen järjestäjä: vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat.
  • Koulun johto: käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa.
  • Opettaja: vastuu opetusryhmänsä oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettaja vaikuttaa näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja työtavoilla, antamallaan ohjauksella ja palautteella sekä yhteistyöllä muiden ammattiryhmien ja huoltajien kanssa. Opettajan tehtävään kuuluu jokaisen oppilaansa oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen, esteiden varhainen tunnistaminen sekä oppilaan ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä opettajien keskinäistä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.
  • Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä
  • Huoltaja: Huoltajan tehtävänä on tukea lapsensa vastuullista koulunkäyntiä.Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.
(9) Arviointikulttuuria kirkastetaan tyylikkäästi: "Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin." "Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Epäonnistumiset  hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla."

Opetuksen järjestäjä saa selkeät ohjeet sille, mitä paikallisessa opsissa on tehtävä (ja kuinka se tehdään).  Koulukohtainen osuus on edelleen mahdollinen. Tosi vaativa juttu on sisältöjen  jakamisen eri vuosiluokille. Oppisisällöt on  perusteissa jaettu vain karkeasti alkuopetukseen, 3-6-luokille ja 7-9-luokille. Mainiota on lisäksi koulun tehtävän määrittely  kestävän tulevaisuuden rakentamisessa,  aitoon jokaisesta oppilaista välittämiseen painottuva toimintakulttuuri ja oikeudenmukaisen arvostelun tavoite peruskoulun päättövaiheessa.

Vuosiluokilla 1-7 arviointi voi olla sanallista,  ja  vuosiluokilla 3-7 numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.


Perusteiden kaksi isoa uutta juttua ovat  Idea laaja-alaisesta osaamisesta ja laaja-alaiset opintokokonaisuudet.


(10)Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen
IDEA  aihekokonaisuudet korvaavasta  tulevaisuuden edellyttämästä  laaja-alaisesta  osaamisesta on upea. Laaja-alainen osaaminen  muodostuu  tiedoista ja taidoista ja niiden soveltamisesta eri tilanteissa sekä arvoista ja asenteista.

Didaktiikan näkökulmasta kyse  on kaikkia oppiaineita sitovista yleistavoitteista. Ja kun jokaisen aineen kohdalle on vielä rautalangasta vääntäen taulukoita, mitä osaamisaluetta kukin sisältöalue tukee, niin perusopetuksen didaktisessa ajattelussa tapahtuu iso muutos: Yleistavoitteet nousevat ainekohtaisten tavoitteiden rinnalle jopa yläpuolelle.

Seitsemän eri tulevaisuuden vaatimaa laaja-alaisen osaamisen aluetta ovat OPH:n perusteluonnoksessa seuraavat:
1. ajattelu ja oppiminen (selkokielellä tiedon prosessi)
2. kulttuurin osaaminen,  vuorovaikutus ja ilmaisu (selkokielellä: monikulttuurisuudessa elegantisti eläminen)
3. itsestä huolehtiminen, arjen hallinta ja turvallisuus.
4. monilukutaito  (selkokielellä vanha viestintäkasvatus)
5. tieto- ja viestintätekninen osaaminen
6. työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus.

Kukin on kuvattu tavalla, joka vaatii ajattelutyötä. Monilukutaito on erityisen vaativa osa-alue, ja sen ytimessä oleva kielitietoisuuden idea erityisesti.

(11) Monialaiset oppimiskokonaisuudet
MUTTA yleistavoitteiden idea ei jää vain ajattelun tasolle. Perusteissa määrätään, että jokaiselle  luokalle on  joka lukuvuosi järjestettävä pitkähkö eri oppiaineita eheyttävä opintokokonaisuus. Vuorollaan siien osallistuvat kaikki oppiaineet. Kokonaisuus voidaan toteuttaa monin eri tavoin rinnastamalla, jaksottamalla, teemapäivinä, leirikouluina. Siihen kehoitetaan ottamaan mukaan ulkopuolisia kumppaneita, koteja ja tietysti oppilaat.

Laaja-alaisen oppimisen työtapoja ovat mm.   fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus, kokemuksellisuus, leikit, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen,  tutkiva ja luova työskentelyote, ongelmalähtöinen oppiminen, pelillisyys, taiteen eri muodot, toiminnalliset työtavat, yhdessä tekeminen sekä yhteisöllinen oppiminen.

(12) Oppilaat mukaan suunnittelemaan opetusta
ERITYISEN iloinen olen siitä, että ops-perusteet velvoittaa nyt koulut ottamaan oppilaat mukaan opetussuunnitelman laatimiseen ja opettajat ottamaan oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. "Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun."

 Ihan kaikki eivät ehkä ilahdu siitä, että opettaja ei saa enää yksin päättää esim. opetusmenetelmiään. "Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä. opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan."

"Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat arvioimaan työhön tarvittavaa aikaa ja muita työn edellytyksiä sekä löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä."

(13) Oppilaat mukaan arviointiin
Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään perusteluonnosen mukaan "paljon, annetaan kiitosta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. "" Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta."

"Oppilaita ohjataan myös vertaisarviointiin ja kannustetaan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille."Hienoa.

(14) Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
" Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin luoda monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta.  Etäyhteyden kautta opetusta voi antaa vain perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetuksessa tulee huolehtia oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa.

perjantaina, huhtikuuta 18, 2014

Millaista on tutkitusti tehokas opetus? Respektiä John Hattielle

JOHN Allan Hattie (syntynyt 1950 Uudessa Seelannissa) on Melbournen yliopiston kasvatustieteen professori, joka johtaa  "visible learning"- laboratorioiden nimellä kulkevaa tutkimuslaitosta. Termi visible learning tiivistää Hattien mission:

" Visible Learning means an enhanced role for teachers as they become evaluators of their own teaching. Visible Teaching and Learning occurs when teachers see learning through the eyes of students and help them become their own teachers."

YKSINKERTAISTAEN: omaa työtään tutkiva opettaja kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa.  Hattie on tehnyt valtavan työn kootessaan sen mitä maailmalla tehokkaasta opetuksesta tiedetään..

HATTIEN mestariteoksen bibliograafiset tiedot ovat: Hattie, John ( 2009 ). Visible Learning: A Synthesis of Over 800 Meta-Analyses Relating to Achievement. New York: Routledge. Googlettamalla  siihen löytyy yli 3,6 miljoonaa osumaa. Tämä blogilastu perustuu netistä löytyviin lähteisiin. Niissä joitain elementtejä referoidaan keskenään ristiriitaisesti.

TEOS on siis yhteenveto oli 800 meta-analyysista (siis tutkimuksista, joissa tutkitaan tutkimuksia) tutkimuksista, joissa on etsitty jonkin tekijän yhteyttä oppimistuloksiin. Yhteensä tutkimuksia oli  eräiden lähteiden mukaan 52 637, ja niissä oli mukana 80 miljoonaa oppilasta!

Hattie kävi laajan aineiston läpi ja määritteli eri tekijöille  vaikuttavuuskertoimen. Kerroin kertoo, kuinka suuri on juuri tämän yksittäisen tekijän osuus (kun muut tekijät eliminoidaan) tuloksiin. Hattien asteikolla perusluku on 1,0. Siihen yltävä opetus on erittäin hyvää. Vain pieni osa hänen tutkimusmateriaalistaan oli sentasoista,  ja todella pieni osa vielä sitä parempaa. Hattien asteikossa  opetusmenetelmät, jotka alittavat 0,4, ovat tehottomia.

MALTTAMATTOMILLE  voi paljastaa, että kaikkein vaikuttavimmat tekijät liittyivät oppilaan toimintaan. Mutta monet niistä ovat sellaisia, joihin opettaja voi antaa oppilaalle mahdollisuuden.

Vaikuttavuuskertoimesta
Vaikuttavuuskertoimet kuvana. Käytännässä tekijöitä, joiden
kerroin oli yli 1.0 oli todella vähän-
Vaikuttavuuskerroin "effect size"  1  ilmoittaa, että tietty opetustekniikka tai periaate lisää oppimistulosten keskiarvoa yhden keskihajonnan verran - siis paljon.  Hattie tiivisti havaintoja seuraavasti:
- jos kerroin on alle 0, kyseessä on taantuminen
- lapsen kehitykseen vuodessa perustuva vaikutus (esim. maissa, joissa lapset eivät käy koulua) on välillä 0 - 0.15
- opettajasta johtuvat tekijät  voivat  vuodessa kehittyä 0.20- 0.40.
- toivottuja ovat tietyt metodiset interventiot, joiden vaikuttavuuskerroin oli yli 0.40.


Tarkemmin tuloksista

HATTIE käy tuloksia läpi hyvin yksityiskohtaisesti ja luo mielenkiintoista synteesiä eri tekijäryhmistä. Monet tuloksista ovat varsin yllättäviä.


Millainen on tehokas koulu?
Vierellä olevaan kuvaan on koottu kouluun liittyvät tutkitut tekijät vaikuttavuus-järjestyksessä.  Tehokkaalle koululle on siis tyypillistä mm. luokan ilmapiiri, luokkakäyttäytyminen, vertaisten vaikutus, luokanhallinta ja opiskelu pienryhmissä.

KOULUN koolla (tai rehtorilla) ei ole yleisesti uskottua merkitystä. Listan aivan häntäpään tekijöitä (siis varsin tehottomia) ovat mm.  luokkakoko, yhdysluokat (eri-ikäisten lasten opettaminen yhdessä tuntuu syövän nuorimpien edistystä),  koulun ulkopuolinen opiskelu ja tasoryhmät (ei edes luokan sisällä)  !!! Rahan vaikutus oli 0.12!!!!


Millainen on tehokas opettaja?
Alla  olevaan kuvaan on koottu opettajaan liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu, vaikuttavuusjärjestyksessä.

Tehokas opettaja käyttää mikro-opetusta. Hän on selkeä. Hänellä on hyvät suhteet oppilaisiin. Hän kehittää itseään ammattillisesti. Hän ei leimaa oppilaita.

Hämmästyttävää on, kuinka olematon on mm. opettajan  koulutuksen (0.11) ja aineenhallinnan  (0.09) osuus.

Eräässä nettijutussa kerrottiin, että Hattie on saanut opetuksen laadulle vaikuttavuuskertoimeksi 1.00 ja suoralle opetukselle (siis opettamiselle)  vaikuttavuuskertoimeksi 0.82. Vertaistutoroinnin vaikutukseksi oli samassa lähteessä ilmoitettu 0.50. Läksyjen 0.43. Tiimiopetuksen 0.06!!!!

Tieto-ja viestintätekniikan kannalta tulokset olivat lohduttomia: Simulaatiot ja pelit (0.34), tietokoneavusteinen opetus (0.31). Mutta on hyvä muistaa, että tutkimus on julkaistu vuonna 2009 ja aineisto on vielä vanhempaa.

Toisesta lähteestä poimin seuraavia tekijöitä: ongelmanratkaisu (0.61), yhteistoiminnallinen oppiminen (0.59).


 Millainen on tehokas oppilas?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-järjestyksessäoppilaisiin liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu.

Parhaiten oppivat siis oppilaat, jotka (o)saavat arvioida itse omaa osaamistasoaan (korjattu suomees 25.1.15) , jotka noudattavat ns. piagettilaista  ohjelmaa, joilla on ollut aikaisemmin hyvä koulumenestys (kognitiiviset kyvyt), jotka keskittyvät ja sitoutuvat ja joilla on motivaatiota. Tuloksia parantaa myös syntymäpaino.

YLLÄTTÄVÄN pieni vaikutus on seuraavilla tekijöillä: sukupuoli (0.12), persoonallisuus (0.19), kiltteys (0.23).

Millainen on tehokas koti?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-
HATTIEN aineistossa etsittiin myös kotiin  liittyviä tekijöitä. Oppimistulokset olivat voimakkaimmin yhteydessä seuraaviin asioihin: kotiympäristö (0.57), kodin sosio-ekonominen status (0.57) ja vanhempien osallistuminen (0.51).  Perheen rakenteella taas oli hyvin heikko vaikutus (0.17). Suomalaisittain hyvin outo on tulos, jonka mukaan hyvinvointi-politiikalla oli päinvastoin oppimistuloksia heikentävä vaikutus.  



HATTIE summaa itse  teoksessa ideaansa näin: "Visible teaching and learning occurs when learning is the explicit goal, when it is appropriately challenging, when the teacher and student both (in their various ways) seek to ascertain whether and to what degree the challenging goal is attained, when there is deliberate practice aimed at attaining mastery of the goal, when there is feedback given and sought, and when there are active, passionate, and engaging people (teacher, student, peers, and so on) participating in the act of learning"(p. 22).

TARVITAAN siis tavoitteisuutta, haasteellisuutta, sitoutumista ponnisteluun ja yhdessä tekemiseen, palautetta edistymisestä ja innostunutta ilmapiiriä.

AIVAN viimeiseksi kuvaksi laitan yhteenvedon  tehokkaimmista tutkituista tekijöistä. Listaa kannattaisi käydä porukalla läpi. Tiedämme siis jo varsin paljon tekijöistä, jotka edistävät oppimista. Olisiko oikea aika analysoida tuloksia yhdessä ja aikuisten oikeasti itse kunkin kehittää opetusta tutkimusperusteisesti. 


sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2014

45

HUH! About miljoona asiaa, ja aikaa 45 työpäivää. Eikä ihan sitäkään, koska joudun purkamaan rästilomapäiväkasaa.

ALOITIN työn luokanopettajana elokuussa 1977 ja rexinä elokuussa 1989. Karkeasti takana on luokanopettajan työpäiviä 2280 (12 vuodessa a´190) ja rehtorin työpäiviä 5550 (25 vuodessa a´222).  Yhteensä työpäiviä siis 7830 kpl.

JÄLJLLÄ on 45, siis 0, 57 %. Jos kääntää koko työuran 7875  24 tunnin kelloksi, niin kello näyttää Marttille nyt aikaa 23.51.47

TYÖURAA on siis jäljellä hieman yli 8 minuuttia. (Kiitos Lehtosen Samille). Mietinpä sitä.

keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Pelastetaan koulutus!

OAJ avasi Marina Congressissa eduskuntavaali- kampanjansa hienolla seminaarilla "Pelastetaan koulutus". Puheita, alustuksia, palkintojen jakoja, videoclipsejä, työpajoja, paneeli. Stagella pääministeri. OAJ:n puheenjohtaja. Opetusministeri. Opetushallituksen pääjohtaja. ...Viestitaulu. Lounas. Kahvit. Coctail-tilaisuus. Ja kaikki ilmaiseksi.

Nolotti, että yksikin tuoli jäi tyhjäksi.

Espoolaisrexejä oli paikalla upea määrä- ja aluepäälliköt kaikki.  Sekä paljon tuttuja. Tällä kertaa sain vaihtaa ajatuksia  mm. seuraavien henkilöiden  kanssa: Ossi Airaskorpi, Kaisa Alaviiri, Satu Elo,  Irmeli Halinen, Seppo Heinonen, Inka Hopsu, Kauko Hämäläinen, Kari Kinnunen, Pertti Leppäkoski, Kari Louhivuori, Matti Sippola. Niku Tuomisto, Raija Vahasalo, Kirsi Valto, Jouni Välijärvi....

Jouni Välijärvi pysäytti

AAMUSESSIOSTA minuun kolahti ennen muuta professori Jouni Välijärven luento peruskoulun tilasta. Hän haastoi väkeä pohtimaan, millainen peruskoulu kestäisi vielä 2050-60-luvuille. Vanha peruskoulu luotiin 1960-luvulla. Se kesti 50 vuotta.

PERUSKOULUN keskeinen kivijalka on ollut tasa-arvon ihanne. Mutta toteutuuko tasa-arvo?
- PISA-tulokset ovat osoittaneet, että korkeaan keskimääräiseen suoritustasoon pääsevät maat onnistuvat yleensä pitämään muita parempaa huolta myös kaikkein heikoimmista. Siksi osaamiskuilun kasvattamista heikoiten ja parhaiten oppivien välillä on varottava.

NYT tulokset ovat repeämässä. Välijärvi havainnollisti tilannetta dialla lukutaidon jakautumasta.
- Tällä hetkellä peruskoulu tuottaa epätasa-arvoa; Heikoimmat ysiluokkalaiset ovat 5-6-luokkalaisten tasolla, ja parhaimmat abiturienttien.

MOTIVAATIO on avainsana.
- Onko koulussa mieltä?  Ongelma ei ratkea pakolla. Koulu onnistuu, kun kaksi asiaa toteutuu: 1) . Oppilaat oppivat (mielestään)tärkeää ja mielekästä. Heitä kuullaan. Hyöty osoitetaan. 2)  Nuorten tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen ymmärretään.
- Pitäisikö meidän sittenkin sallia enemmän yksilöllisiä polkuja saman opetussuunnitelman sisällä? 
- Yksilölliset tavoitteet ja oppijoiden erilaisuus olisikin otettava entistä paremmin huomioon kaikille yhteisessä koulussa.  Oppilaat on saatava itse tekemään. Heidän ideoitaan pitää toteuttaa.

Välijärvi kritisoi uutta 500-sivuista opsia "pumaskaksi". Hän oli  huolissaan siitä, ettei nuorissa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia ole otettu tarpeeksi huomioon opetussuunnitelmaa uudistettaessa:
- Oppimistulosten ja opiskelumotivaation heikkeneminen kertovat selkeästi siitä, että kasvavalla osalla nuorista on vaikeuksia kokea kouluopetusta mielekkäänä.  Vastaako samankestoinen ja sisällöltään yhdenmukainen peruskoulu tämän päivän nuorten tarpeita?
- On löydettävä tasapainoa formaalin ja informaalin oppimisen välille.
- Ops toteutuu vain sitouttamalla.

RATKAISUKSI Välijärvi tarjosi myös  perusopetuslain uudistamista.
- Mielestäni eduskunnan tulisi säätää ainoastaan yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Opetushallituksen ja opetuksen järjestäjien pitäisi voida melko väljästi päättää yksittäisten aineiden tuntimääristä. Tämä tietysti tarkoittaisi myös uudistuksia opettajan toimenkuvaan ja palkkaukseen.

ILTAPÄIVÄN ohjelmassa parasta oli mielestäni paneeli, jonka toisena vetäjänä oli Peter Nyman ja toisena Heljä Misukka. Tulevaisuuden kouluun haluttiin uusia menetelmiä, teknologiaa. toimintaa....Koulu on enemmän kuin lahjakkaat opettajat. Se on myös lahjakkaat oppilaat, joiden tulee kasvaa täyteen  potentaaliinsa.

maanantaina, huhtikuuta 07, 2014

...ja lopuksi ehdotus, josta ei voi kieltäytyä

Mustasta Pörssitaä 25 €:lla ostamani laajakulma syventää kuvaa Kopon
asioiden synkkyydestä,
AIKA huikea päivä.

SAIN aamulla  ajella Pasilaan Heli Haarona.  (Tosikoille: olin hänen sijaisenaan OAJ:n koulutuspoliittisen toimikunnan kokouksessa. Palkaton virkavapaa).

Kyllä maan hallitus nyt lyö lapsia ja erityisesti heikoimpia moukarilla päähän.  Kuulimme toinen toistaan kamalimmista koulutusta koskevista leikkaussuunnitelmista.  Suomi ui syvällä, kun sivistystä amputoidaan kaksin käsin.

KOKOUS päättyi sen verran aikaisin, että ehdin käydä koululla.

SITTEN kotiin editoimaan Vinskiä ja Vinsenttiä. Sain lopulta ladattua vuonna 2012 kuvattuja lavasteita iMovieen. Upeaa!

Jutta-faneja peukuttamassa istuvalle
puheenjohtajalle,
KELLO 17.30 alkoi demarivaltuustoryhmän kokous. Kävimme läpi ensi viikon valtuuston asioita.  Kokouksesta tulee tosi mielenkiintoinen. Persut kun eivät tykkää monikulttuurisuudesta. Odotettavissa on show, johon suvaitsevaisuuskummina joudun varmaaankin ottamaan osaa.

KOKOUKSEN lopulla minulle tehtiin ehdotus, josta ei voi kieltäytyä. Siitä enemmän sopivassa tilaisuudessa.

sunnuntaina, huhtikuuta 06, 2014

Muutosharavointia

Päivitetty 9.4.-14

AURORA - muiden peruskoulujen mukana - on melkoisessa muutosmyrskyssä.  Haravoin  tähän blogilastuun yhtä aikaa jo käynnissä tai edessä olevia muutoksia, ensin kaikkia espoolaiskouluja koskevia ja sitten vielä erlkseen omaa kouluani. Aakkosjärjestyksessä.

Peruskouluja koskevia muutoksia

ALUEELLINEN oppilashuoltotyö vahvistuu mm. aluepääliköiden vakanssien myötä. Alueilla päätetään nyt monista oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Espoossa käynnistyy myös ns. liputushanke.

ELA-opettajien toimenkuvan muutos jatkuu. Aikaa jää yhä vähemmän varsinaiselle tuen antamiselle. Ela-opettajien kokonaistyöaikakoilu ilmeisesti päättyi Vantaalla.

ERITYISLUOKKIEN  oppilasmaksimia suurennetaan (Hallitus kehysriihessä) muutaman vuoden sisällä.

ERITYISOPETUKSESSA (ei kuitenkaan kaikkien erityisluokkatyyppien osalta) Espoossa siirrytään asteittain ns. väestövastuumalliin, jossa koulu maksaa oppilaan taksikulut, mikäli lähettää oppilaan toiseen kouluun erityisluokalle.

ESPOOLAISKOULUJEN puhelinnumerot muuttuvat jo kevään aikana  09-81-alkuiset numerot jäävät pois.

HENKILÖKUNNAN sairauspoissaolojen seurantaa tiukennetaan Espoossa (Espoon oma päätös + Kelan päätös). Esimiehet ottavat poissaolot puheeksi jo kun tietty määrä poissaolokertoja ylittyy.

LOMAKETYÖ lisääntyy edelleen. Yhä useammasta asiasta halutaan suunnitelma tai raportti.

LOMAUTUKSIA toteutetaan kouluissa yhä useammassa kaupungissa ja kunnassa. Onneksi ei Espoossa.

KATSOMUSAINEIDEN opetusta tultaneen integroimaan toisiinsa ns. Kulosaaren mallin mukaan lähivuosina. Vain osa esim. islamin opetuksesta annetaan jatkossa omassa ryhmässä.

KEHITTÄMISKESKUSTELUIHIN ollaan laatimassa Espoossa uutta, yhteistä lomaketta.

KERHOTOIMINTAAN suunnattua tukea tultaneen vähentämään (Hallituksen kehysriihi) vuonna 2015.

KOKONAISTYÖAIKAKOKEILUJA saatetaan käynnistää eräissä espoolaiskouluissa.

KOULUJEN budjetteihin tulee jo ensi lukuvuodeksi leikkauksia (Espoon oma päätös + hallituksen kehysriihen päätökset).

KRIISISUUNNITELMIEN tekovastuu on siirtymässä koulupsykologeille.

KURINPITO-OHJEET ovat juuri muuttuneet lakimuutoksen vuoksi. Opeteltavaa riittää mm. kasvatuskeskusteluissa ja tavariden takavarikoinneissa. Myös lomakkeet ovat muuttuneet.

OPETTAJIEN oikeutta valita oppikirjat ollaan rajoittamassa (hallitus)-

OPETUSSUUNNITELMAA päivitetään kurinpidon ja oppilashuollon osalta syksyn aikana. (Uusi opiskelijahuoltolaki). Seuraavaa  opetussuunnitelmaa aletaan kirjoittaa jo lukuvuoden 2014-15 aikana, ensin kunnan tekstiä ja sitten koulukohtaista.  Opetuksen arkeen halutaan lisää oppilaiden osallisuutta, tietotekniikkaa ja mm. eheyttämistä. Ns. tukevaisuustaitoja on harjoiteltava kaikkien aineiden tunneilla.

OPPIAINEIDEN nimiä muutetaan syksyllä 2016. Biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia katoavat alakouluista. Ne yhdistetään luonnontiedoksi.

OPPIKIRJOISTA halutaan siirtyä sähköiseen materiaaliin (OPKM: Tulevaisuuden peruskoulu-hanke).

OPPILAHUOLTORYHMIEN työtapa muuttuu oleellisesti jo ensi syksynä (Uusi opiskelijahuoltolaki). Esim. rehtori ei osallistu kaikkiin kokouksiin.

PÄIVÄNAVAUKSIEN ohjeistusta ollaan OPH:ssa muuttamassa.

REHTOREIDEN esimiesjärjestelyt ovat Espossa muuttuneet tammikuusta alkaen. Aluepäälliköt ovat nyt rehtoreiden esimiehiä.

REHTOREIDEN toimivaltaan on tehty muutoksia. Rehtorit eivät enää esim. ota oppilaita kouluunsa, vaan päätöksen tekee aluepäällikkö.

REHTOREILLE laaditaan lukuvuoden alussa työajankäyttösuunnitelma, jota myös seurataan.

REHTORIVAIHDOKSET jatkuvat Espoossa. Elokuussa aloittaa työnsä yhdeksän uutta vakituista rehtoria. Rehtori vaihtunee syksyn aikana vielä  joissakin muissakin koulussa. Tahti ei ole poikkeuksellinen.

REHTORI-INFOJEN määrää tullaan supistamaan Espoossa. Jatkossa alueelliset kokoontumiset aluepäällikön johdolla lisäntyvät.

REKRYTOINTIOHJETTA on täsmennetty. Virkaa kohti tulee haastatella ainakin ainakin viisi hakijaa.

RUOTSIN kielen opiskelu alkaa kaikilla oppilailla kuudennella luokalla syksystä 2016 alkaen.

SÄHKÖISTEN materiaalien ja appsien määrä lisääntyy koko ajan. Silti oli sääli luopua eOpitista.

TUNTIJAKO muuttuu syksyllä 2016.

ULKOMAANMATKOJA on rajoitettu säästösyistä (esim. Aurorassa perinteinen Tyhy-risteily Tallinnaan ei ole enää mahdollinen)

WILMAN käyttö-oikeuksiin harkitaan muutoksia salassapitosäädösten vuoksi.  Wilmaan voi nyt laitaa myös liitetiedostoja.

YHTEISTYÖ seurakuntien kanssa (Aurorassa mm. ns. kirkkovartit) saattaa muuttua, jos Oph antaa uudet ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista.

Mutta moni asia jatkuu..

EMAIL-osoitteita ei vaihdeta tänä vuonna Espoossa.
eREKRY on edelleen käytettävissä virkavalinnoissa.
ERP auttaa edelleen laskujen käsittelyssä
ESPOOSSA saa edelleen palkata sijaisopettajia.
KOKONAISBUDJETILLA ohjataan  espoolaiskouluja. Rinnalle annetaan yhä ns. tuntikehys. Pienten koulujen määrärahoja hieman kasvatetaan.
KOLMIPORTAISEN tuen malli toimii edelleen.
OPPIAINEIDEN ja aihekokonaisuuksien sisällöt eivät muutu ennen vuotta 2016.
PALKAT ennallaan.
PERUSOPETUSLAKI ja -asetus saanevat olla oppilashuollon ja ns. työrauhapakettiin liittyvien muutoksen jälkeen rauhassa.
TYÖSUHDE-EDUISTA mm. kulttuuri- ja liikuntapassi on edelleen Espoossa voimassa.
TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN pääsee Espoossa edelleen.
VIRKAEHTOSOPIMUS on edelleen voimassa.

Auroran koulua koskevia muutoksia

BUSSIKYYTIÄ kouluun ei enää tarvita, kun 4.-6-luokat palaavat Kalajärveltä.

BÄNDIKÄMPÄSTÄ joudutaan luopumaan.

ELA-opetuksen määrä  saattaa vähentyä.

ILTAKÄYTTÖÄ (omaa) ei Auroralla ole väistön aikana. Ei myöskään henkilökunnan omaa liikuntavuoroa.

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN järjestäjä vaihtuu. Hilpero luopuu toiminnasta meillä. Uutta firmaa etsitään.

JOHTOKUNNAN kokoonpanossa tapahtuu muutoksia.

KIRJASTOBUSSIN käynnit saattavat liikenteellisistä syistä loppua.

KOULUN johtamisjärjestelmä on rakennettava uudelleen. (Lkv 2012-13 meillä oli malli: rehtori-apulaisrehtori-vararehtori-jory-tiimit ja työryhmät; lkv 2013-14 malli: rehtori, kummassakin talossa apulaisrehtori ja vararehtori, ei tiimejä eikä  työryhmiä)

KOULUN piha pienenee väistön aikana. Keinuja jne. ei ole

KOULUNKÄYNTIVUSTAJISSA tapahtuu Aurorassa edelleen vaihdoksia. Yksi toimenhaltija jäi pois viime kesänä. Ensi kesänä jää toinen (nyt virkavapaalla oleva). Tällä hetkellä Aurorassa on neljä avustajaa (osa on palkattu opettajien palkkarahoilla).  Yhä useampi palkataan Seuren kautta. Nyt näin on kolmen osalta. Uusi iltapäivätoiminnan järjestäjä saattaa tarjota töitä avustajillemme myös iltapäiväksi.

KOULUKIRJASTOTOIMINTA supistunee  väistön vuoksi.

LANGATON verkko täytyy rakentaa uudelleen väistötiloihin.

LUKUJÄRJESTYKSET vaihtunevat usealla luokalla neljä kertaa väistölukuvuosien aikana, koska Järvenperän koulu noudattaa viisijaksojärjestelmää. Se taas vaikuttaa mm. LI- TN- TS-tilojen käyttöön.

LUOKKIA voidaan joutua yhdistämään (mm. nykyiset kolmoset), jos koulun budjettiin tulee isot leikkaukset.

MUUTOKSIA henkilökunnassa. Olemme jo menettäneet omat laitoshuoltajamme. Syksyllä menetämme oman ruokapalveluhenkilöstömme. Talonmiehemme vaihtui jo kevään alussa. On mahdollista, että väistön  aikana meillä ei ole omaa talonmiestä.

MUUTOKSIA opettajakunnassa. Opettajakunnassa on käynnissä sukupolvenvaihdos.Tämän lukuvuoden alussa pois jäi kaksi vakituista opettajaa, ja lukuvuoden lopussa kaksi tai kolme.  Myös määräaikaisia opettajia vaihtuu (4-7). "Pahimmillaan" kesäällä vaihtuu lähes  puolet opettajakunnasta.

NETTITIEDOTUKSEEN tullee muutoksia. Nykyinen Auroran blogi ja fb-sivu ovat vanhan rehtorin nimissä. Ajetaanko alas?

PARIOPETTAJUUDEN vaatimia tiloja on väistökoulussa 1-2 parille (auditorio ja yksi iso luokka) Uudessa Aurorassa ei ole isoja luokkia lainkaan.

PÄIVÄNRYTMIIN tulee pieniä muutoksia (mm. aamun välitunti aientuu klo 9:ään; koululounas syödään kahdessa erässä 3.- ja 4.-tuntien aikana.

REHTORIN vaihdos elokuussa 2014.

RESURSSIOPETTAJIEN palkkaaminen on uhan alla (Tänä lukuvuonna meillä oli kaksi r-opettajaa).

Ns. TUNTIKEHYKSEMME tulee pienenemään useilla kymmenillä tunneilla.

VARASTOTILOJEN määrä vähenee väistön ajaksi oleellisesti.

VÄISTÖTILOIHIN siirtyminen elokuussa 2014.

Mutta moni asia jatkuu..

iPADit  latauslaukkuineen ovat edelleen käytössä, ja niitä on mukavan paljon
LIIKKUVA koulu-hanke jatkuu
OPPILASHUOLTOhenkilöstömme jatkanee täydessä vahvuudessa.
PERUSOPPIKIRJOIHIN rahat riittivät.
RAKENNUSHANKKEEN suunnittelu jatkuu. Uusi rehtori saa tammikuusta 2015 alkaen korvausra suunnittelityöstä.
SIESTA  (75 minuuttia) jatkuu väistökoulussakin.
STARTTI jatkaa meillä.

lauantaina, huhtikuuta 05, 2014

Asehullu ylineuvos


NO niin, nyt on testattu koulun Macin vanhempi iMovien versio. Vinskin ja Vinsentin yksi luku: "Asehullu ylineuvos" on pikaeditoitu. Musiikin äänentaso jäi vielä liian alhaiseksi. Valon vaihtelua  pystyi jonkin verran korjaaman.  Laiton linkin u-tubeen Auroran aikuisille.

Jos joku erikseen pyytää emailissa, laitan linkin testiversioon.

TÄLLÄ on hyvä mennä. Laitteet ja ohjelmat  toimivat. Kuvaukset jatkuvat vielä pari viikkoa. Pääsiäislomalla pitäisi hoitaa  editointi valmiiksi.

perjantaina, huhtikuuta 04, 2014

Reipas viikko, mutta nyt alkoi viikko loppua.

Anni-Kaisa Erikssonin ottama kuva Martista. Tässä
vaiheessa Jokirannan Jukan 70 vuotta vanha kulta-
kello oli vielä ehjä.
REIPAS viikko takana. "Vinskiä ja Vinsenttiä" on kuvattu niin maan perusteellisesti. Olemme ylittäneet puolivälin. Jäljellä on kaksi isoa jaksoa: sirkus ja juna-asema.

TÄNÄÄN perjantaina kuvasimme Neiti Krumeliinin hattukauppakohtausta ja poliisiasemaa. Anni-Kaisa ja hänen  oppilaansa olivat uskomattomia.

KUVAAMINEN ei riitä. Otokset on myös editoitava. Tänään selvisi, että oma Maccini ei selviä urakasta. Vuoden 2014 iMovie ei jaksa pyöriä koneessani. Onneksi koululla oli Macci, jossa oli vanha versio. Kokeilinkin editointia, Yes! Se toimii!

MITÄ muuta viikkoon mahtui? Budjetin seurantaa. Heseren kevätkokouksen puheenjohtajuus. Kehittämiskeskusteluja. Rexien työajan seurantakokelun raportointia.  Suvaitsevaisuus-kummi-toiminnan kehittelyä. Uuden Auroran suunnittelua. Uuden rehtorin perehdytystä....

PALJON mielenkiintoista. Vielä 36 koulupäivää aikaa parantaa maailmaa.

keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014

Vanhan rehtorin tervetuliaispuhe seuraajalleen

TÄNÄÄN oli tärkeä päivä. Auroraan valittu uusi rehtori Ulriika Huima tuli käymään koululla ja tapasi ensimmäisen kerran koulun henkilökuntaa.

OHJELMA oli seuraava. Pidin väistyvän rehtorin lyhyen perehdytyspuheen ja jätin sen jälkeen Ulriikan ja Auroran aikuiset juomaan kaffetta ja tutustumaan toisiinsa ihan keskenään. Sen verran muutosilmiötä tunnen, ettei kannata sekoittaa keskenään kahta prosessia: irtautumista vanhasta ja liittymistä uuteen.

AIKA moni kaverisi sosiaalisessa mediassa halusi välttämättä tietää, mitä rehtori tällaisessa tilanteessa seuraajalleen sanoo. Nooh. En osaa lukea puheita paperista, mutta jutun juoni eteni about näin:
- Kerroin, miten oma kohtaamiseni opettajien kanssa tapahtui 25 vuotta sitten (1. haastattelu 2. yhteisen vision suunnittelu W+G:n saunatiloissa).
- Kerroin, että vanhan rexin läsnäolo tulevaisuuteen katsovissa keskusteluissa oli kaikille hankalaa.
- Perehdytin Ulrikkaa muutamassa minuutissa tämän koulun 57 vuotta vanhoihin juuriin. Hänestä tulee muuten koulun kuudes rehtori.
- Nostin esiin neljä seikkaa, jotka kuvaavat minusta periaatetta/tapaa, jolla tähän asti (jo ennen minua) on Aurorassa toimittu.  Ne ovat 1) Yhteisöllisyys. Ei kilpailulle. Kaveria ei jätetä. Tehdään oikeasti yhdessä. Aikuiset keskenään ja kaikki. 2) Innovatiivisuus.  Kokeilemisen salliminen ja ilo. 3) Taito- ja taidehärhöily. Niissä on järkeä. 4) Diversitteetti ja autonomia. Tilaa jokaiselle kukoistaa omilla jutuillaan. Kerroin myös,  että kaikki nämä asiat taitavat olla  vanhanaikaisia:-)
- Lopuksi valmistin Ulriikaa edessä oleviin haasteisiin: muutto, väistö jne. Mutta kerroin myös, että tämä miehistö on upeaa ja lojaalia.
- Lopetin puheen klassisen retoriikan oppien mukaisesti kohottavaan ja toimintaan kehottavaan loppuun oikein raamatullisin vertauksin:
" Hyvä Ulriika. Hyvät työtoverit. Loppusanat olkoon raamatulliset. Mooses vei Israelin kansan erämaahan ja kärsimyksiin ja jätti heidät sinne. Toisten tehtäväksi jäi johdattaa kansa luvattuun maahan.  Jos minä olen leikisti Mooses, sinä Ulriika olet Joosua. Minä en näe luvattua maata. Sinä, te, rakennatte sen.”

SITTEN poistuin.