sunnuntaina, joulukuuta 28, 2014

OPS 2016 tulee - oletko valmis?

Päivitetty 31.12. klo 10
ONNEKSI olkoon Irmeli Halinen & tiimi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt hyväksytty ja pdf on kaikkin luettavana OPH:n sivuilla.

LUIN tänään yleisen osan, lähes 100 sivua (ja selailin aineosia).  Enkä ollenkaan huonolla mielellä.

PERUSTEET on yleisen osan osalta hyvinkirjoitettu ja johdonmukainen, ennen muuta opetusfilosofiansa osalta. Uskallan väittää, että se on parempi kuin vuoden 2004 perusteet.

Takkaan sille, että yleisessä osassa on vanhaa didaktista dinosaurusta miellyttävää retroa. Koulussa on edelleen opettaja ja oppilaita (eikä esim. oppijoita). Menetelmiä kutsutaan työtavoiksi. Nostalgista. Uskon, että Matti Koskenniemi olisi hyvin iloinen. Ja minä - Herbartin ystävänä - olen iloinen siitä, että opsiin ovat mahtuneet  myös kurinpitokeinot.

Nykyinen kasvatuspsykologiaa puhuva tiedemiespolvi taas on varmasti tyytyväinen siihen, että opetussuunnitelmaperusteiden oppimiskäsitys on selkeästi sosiokonstruktivistinen- vaikka sitä sanaa ei haluta käyttää. Oppilaat ovat aktiivisia toimijoita. He rakentavat yhdessä tietoa jne.

Tietokäsitys ei kuitenkaan ole konstruktivistinen. Opetuksen on perustuttava (lain mukaan) tutkimustietoon. Kriittisyyttä arvostetaan, mutta tiede nousee erityiseksi puhetavaksi. Hienoa!
Tässä on selkeä jännite.

Toinen ilonoaihe heille on se, että opettajan toimintaa opetuksessa kuvataan pääosin ohjaamisena (ei opettamisena). Tämä on hieman ongelmallinen ratkaisu, koska ohjaamiselle on perusteissa myös selkeästi toinen merkitys, joka liittyy oppilaan mielentilan jne. tarkkailuun.

Perusteiden lapsikuva on hienon realistinenja samalla nostalgisen filantropistinen. Lapsuus on itseisarvoinen. Jokainen lapsi on sellaisena kuin on arvokas. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä.  (tekstissä on jätetty pois edellisen pääjohtajan ilmaisu: omista lähtökohdistaan). Mutta samalla tämä aktiivinen, toimiva lapsi tarvitsee aikuisten kannustusta, tukea jne.

Mikä muuttuu?
PERUSTEIDEN yleisen osan ei pitäisi  pelottaa ketään. Pitkälti tekstiin on kirjattu samat asiat, joita löytyy ainakin jo 1990-luvun perusteista. Perusteet eivät tuo koulun pedagogiikkaan revoluutiota, mutta evoluutiota kyllä.

MUUTOSTA olisi minusta hyvä tarkastella pohtimalla viittä kysymystä.
A. Mitä ei enää ole?
B. Mikä vähenee?
C. Mikä jatkuu
D. Mitä tule lisää?
E. Mikä on kokonaan uutta.

Yleisen osan perusteella vastaisin näin?

A. Mitä ei enää ole?
PERUSTEISSA ei kerrota, mitä ei enää tehdä. Mutta implisiittisesti tekstistä voi lukea, että mm. nämä loppuvat:
* aihekokonaisuudet
* av-välineitä ei enää mainita
* huoltajien ylenkatsominen
* irtiotto uskonnosta: opetus ei ole uskonnollista; arvoissakaan ei viitata sen suuntaiseen. Ops on selkeästi sekulaari
* jatkuvaa näyttöä (="naamakerroinlisä") ei löydy teksistä.
* koulussa ei enää juurruteta
* koulussa ei enää karaista
* koulussa ei enää kilpailla (sana ei esiinny kertaakaan)
* kuunnelmia ja kuulokuvia ei enää mainita
* käsialasta ei ole mainintaakaan
* liitutauluopetus (sana liitutaulu ei esiinnyt kertaakaan)
* läksyä tai läksynkuulustelua ei mainita perusteissa kertakaan
* opettaja ei enää neuvo
* opettaja ei enää totuta
* opettaja ei palkitse
* opettaja ei enää suostuttele
* opettajan yksivaltius
* oppilas ei enää kilpaile
* oppilas ei enää tee mallin mukaan
* oppilas ei enää seuraa opetusta
* oppilas ei enää toista
* oppilaat eivät auta toisiaan (auttaa-sana ei esiinny tässä metkityksessä)
* oppilaiden väärille vastauksille virnuilu
* pelkästää oppiaineiden osaamisen arvostaminen
* radiosta ei ole mainintaa
* tekstiilityötä ja teknista työtä ei ole enää erillisinä oppiaineina (käsityö) (Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja)
* tuntijaon jakokohtien epäsymmetrisyys.
* työkirjoista ei ole mainintaakaan.
* viittaamisesta vanhasa merkityksessä ei ole yhtään mainintaa

B. Mikä vähenee?
TÄTÄKÄÄN ei suoraan kerrota, mutta väitän:
* kertaaminen kuuluu enää musiikin opetukseen
* kotitehtävät mainitaan perusteiden 800 sivulla  4 kertaa.
* opettajien osallistuminen OHR-työhön
* opettajan suora opettaminen (opettaminen esiintyy sanana kaksi kertaa; opettaa- termi useammin, lähinnä hallinnollisessa merkityksessä esim. voidaan opettaa ...kielellä. Sivulla . 77 on maininta"Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.")
* opettajien yksinopettaminen
* oppikirjojen merkitys (mainitaan vain kerran- oltava ilmaiset)
* pehmeys opintojen aikaisessa arvioinnissa (ohjaa, kannustaa, edistää, tukee)
* perinteisten kokeiden merkitys.  Niiden sijaan puhutaan näytöistä ja  erilaisista arviointi- ja näyttötilanteista . Tekti tuntee lähinnä erillisen kokeen ("ehtolaiskuulustelu"), ja silloinkin viitataaan suullisiin, kirjallisiin ja muihin näyttömahdollisuuksiin.
* ulkoaopettelu esintyy koko perusteissa tasan yhden kerran.
* valinaisuus (johtuu tuntijaosta)

C. Mikä jatkuu?
PÄÄOSA koulunpidosta. Muutokset, jotka on jo tehty lakiin.
* arjen turvallisuus
* arvosana-asteikot
* elokuvien katselu
* elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot
* erityisopetus
* esitelmät
* havainnollistaminen
* itsearviointi
* kartat
* kasvatustavoitteet ovat pääosin entiset (ja hyvät)
* keskustelu
* kiusaamisen ehkäisemistyö
* kodin ja koulun yhteistyö
* kouluruokailu ohjattuna (Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun)
* lapsen tarpeiden huomioonottaminen
* leirikoulut
* luokalle jättäminen
* mahdollisuus eheytettyyn opetukseen
* mahdollisuus kielikylyihin, painotettuun opetukseen jne,
* mahdollisuus sanalliseen arvosteluun aina 7. luokalle saakka.
* mahdollisuus vuosiluokattomaan opetukseen
* menetelmät valitaan edelleen oppiainelähtöisesti - ei suuraan tavoitteista (vrt. Kanadan malli)
* muistiinpainamista auttavat tekniikat
* museoissa käynnit
* ns. kasin kriteerit (mutta nyt vain 6. luokan ja 9. luokan osalta).
* näytelmät
* oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen
* ohjaus
* opintokäynnit
* oppilas ajattelee
* oppilas harjoittelee
* oppilas hyväksyy (erilaisuutta, itsenä toiset)
* oppilas keksii
* oppilas noudattaa mm. sääntöjä (muttei enää tottele)
* oppilas oivaltaa
* oppilas ottaa vastaan (palautetta)
* oppilas perehtyy
* oppilas ponnistelee
* oppilas tuottaa
* oppilas työskentelee
* oppilas vastaa
* oppilasarvioinnissa: Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen.  Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
* oppilaskuntatoimintaa
* Ops-kerrokset: valtakunnallinen-paikallinen- koulukohtainen
* projektit
* retket
* ryhmätyöt
* todistukset (jopa *-merkintä)
* tukiopetus
* tukioppilas- ja kummitoiminta,
* tuen keinot jo tasot  ja asiakirjat
* työelämätaidot ja yrittäjyys (vrt edellinen ops)
* työrauhan ja opiskelun esteettömän sujumisen  varmistaminen
* Velvoite eriyttämiseen
* Velvoite vahvaan kodin ja koulun yhteistyöhön
* Velvoite käyttää monipuolisia menetelmiä sekä opetuksessa että arvioinnissa (mm. draama)
* Velvoite monipuoliseen arviointiin
* velvoite opettaa myös oppimaan oppimisen taitoja.
* velvoite ottaa oppilaat ja huoltajat mukaan ops-työhön (mm. arvokeskustelu)
* väittelyt
* välitunnit
* yleissivistyksen ihanne (joskin siinä painottuu ns. sydämen sivistys)

D. Mitä tule lisää?
TÄMÄKIN on omaa tulkintaani.
* ajattelutaitojen opettelua
* huomiota Itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin
* huomiota oman kulttuuri-identiteetin merkitykselle
* huomiota koulun toimintakulttuuriin (pedagogisoidaan)
* itsetuntemusta
* kannustusta, rohkaisua, arvostusta, välittämistä jne
* kokemuksia osallisuudesta
* koulu haastaa oppilaita
* koulun toimimista oppivana yhteisönä: lisää yhdessä tekemistä ja osallisuutta (tekstissä puhutaan edelleen myös  yhteisöllisyydestä ja yhteistoiminnallisuudesta)
* liikkumista joka päivään
* lupaa käyttää oppilaiden omia laitteita (Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön)
* oman oppimisen ohjailun taitojen ohjaamista
* omaa tietämystä syvennetään
* onnistumisia
* opetussuunnitelman normiluonteisuutta ja siten velvoittavuutta
* opiskelua luokan ulkopuolella
* oppilaat havainnollistavat
* oppilaiden osallisuutta
* oppilaiden osuutta työtapojen valinnassa (Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat  tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet...Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työtapojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen)
* oppilaiden tavoitteissa korostuu nyt kestävä kehitys, myönteinen suhtautuminen muutokseen ja monikulttuurisuuteen.
* oppilaiden mukaan ottamista menetelmävalintoihin
* oppilashuollon sotkuja :-)
* pelit
* ruotsin kielen opiskelu alkaa kaikilla jo alakoulussa.
* salassapitovelvoitteen tiukkuus
* samanaikaisopetusta
* selkeyttä paikallisen tason päätettäviin asioihin
* sukupuolitietoisutta
* tilaa oppilaiden omille kysymyksille
* TVT:n hyödyntämistä
* valinnaisuutta jo alakouluun
* velvoitetta  eheyttämiseen
* verkostoitumista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa
* vertailukelpoisuutta päätöarvosanoihin
* virheellisten ratkaisujen hyödyntämistä  opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.

E. Mikä on kokonaan uutta?
TÄTÄKÄÄN ei erikseen nosteta esiin.
* kasvatuskeskustelu ei ollut edellisesä opsissa virallinen kurinpitokeino.
* laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet (vähintään 1 jakso /vuosi /joka oppilas); Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi
* kaikki oppiaineet vuorollaan  mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla.
* mahdollisuus etäopetukseen.
* monilukutaidon käsite (taustalla literacy?)
* opettajille velvoite vuorollaan suunnitella opetusjakso yhdessä
* uudenlainen OHR-porras oppilaskohtainen verkosto
* vapaaehtoistyö
* yhteisöllinen oppilashuoltotyö
* yhteiskuntaoppia opetetaan osana historia 2 vvt alakoulussa
* ympäristö-oppi-ainekokonaisuus jatkuu koko alakoulun ajan (ei siis enää erillistä biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, maantietoa)

LIITE: Tuntijako (päätetty vuonna 2012)
valtioneuvoston asetus 422/2012






  

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pakkoruotsi pois, niin sitten voidaan katsoa lopputulosta ja katsoa, mikä on hyvää, mikä ei.

Anonyymi kirjoitti...

Ruotsin opiskelua jo alakouluun, vaikka koko kielestä pitäisi tehdä vapaaehtoinen. Näillä perusteilla ei taas mikään ikävä kyllä muutu koulussa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, selkeä tiivistelmä uuden OPSin perusteista!
Hyvä on suunta, toivottavasti vaan saamme riittävästi täydennyskoulutusta ja aikaa, että "sana muuttuu lihaksi", suunnitelma toteutumiksi. Toisaalta ajattelen, että aika moni opettaja jo nyt toimii uuden OPSin hengessä, joten kaikille muutos ei tule olemaan suuri.

Martti Hellström kirjoitti...

Hyvä(t) Anomyymi(t).

Kiitos kommenteista.
1. Eduskunta on päättänyt oppiaineet ja hallitus niiden tuntimäärät (2012). Opsin vika se ei ole :-)
2. Tässä muutosta on kuvattu lähinnä vuoden 2004 perusteisiin. Luulen, että kaikilla on vielä uuttakin opittavaa...

Liisi Juvonen kirjoitti...

Moi. Kiitos erinomaisesta analyysistä. Tämä auttaa minua ja monia muita kehittämään opetusta uuden OPSin hengessä. tv. Liisi Juvonen

Anonyymi kirjoitti...

Onks toi liitteenä oleva tuntijako oikee?

Anonyymi kirjoitti...

Tuntijakotaulukko on väärä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuntijakotaulukko on virheellinen. Aihekokonaisuuksille ei ole tuntipalkkaa ja taide- ja taitoaineryhmään kuuluu myös kotitalous. Kotitalous Jon osa myös taide- ja taitoaineiden valinnaisuutta sekä ala- että yläkouluissa. Onkohan tämä tässä oleva yksi työryhmän esityksistä luonnosvaiheeseen ehtineenä, jota ei sitten kuitenkaan hyväksytty?

Martti Hellström kirjoitti...

Kiitos

Tuntijakotaulukko oli väärä. Se oli työryhmän esitys, joka hylättiin. Nyt taulukko on vaihdettu.

Anonyymi kirjoitti...

Kokonaan uutta on myös alakoulun kotitalous. Eli jatkossa kaikkia peruskoulun oppiaineita voi maistella jo luokanopetusvaiheessa. Tämä on tärkeää muistaa paikallisia päätöksiä tehtäessä ja kehittämistä suunnatessa. Kotitalouden pedagogiikassa tiedonhallinta ja yhteinen luova tekeminen ovat keskiössä.

Martti Hellström kirjoitti...

Jos luin taulukkoa oikein, kotitaloutta voidaan opettaa jo alakoulussa, mutta pakko ei ole. Onnistuu varmaan yhtenäisissä peruskouluissa myös tilojen puolesta.

Jukka Lampila kirjoitti...

Käsityön kannalta työryhmän ehdotus tunjaoksi olisi ollut vielä tolkullinen. Hyväksytyssä tuntijaossa käsityölle ei jää vuosiluokille 3-6 kuin viisi oppituntia jaettavaksi neljän vuosiluokan ajalle! Jos tämä aika vielä jaetaan tasan tn/ts opintojen kesken on kuvitelmaa, että kädentaidot säilyisivä edes nykyisellä tasolla.

Anonyymi kirjoitti...

VMP

Marko Jokinen kirjoitti...

Hyvä Martti! Hieno analyysi! Saanko käyttää?

Juhani Räsänen kirjoitti...

Vahvuuksiin perustuvasta pedagogiikasta en huomannut sanaakaan. En osaa vielä antaa tämän ops:in koululle täsmällistä nimeä, mutta ohjaava arvokuva ja ohjaavat periaatteet puuttuu. Paikallistasolla ratkaistaan koulun vetovoimaisuus ja voimaisuus.

Martti Hellström kirjoitti...

Marko. Ilman muuta. Mutta tämä ei ole virallisten viranomaisten puhetta.

Anonyymi kirjoitti...

Käsityön asema alakoulussa minuakin alkoi huolettaa. Kieltenopena olen tähän asti keskittynyt vain surkuttelemaan kielten asemaa, vasta nyt tarkastelin muita aineita vähän huolellisemmin. Viisi tuntia luokilla 3-6 jaettuna teknisellä ja tekstiilillä on auttamatta liian vähän. Mutta miten ajatellaan valinnaisten aineiden alakoulussa korvaavan tätä puutetta? Opiskellaanko käsitöitä vain kolmosnelosella ja toivotaan, että vitoskutoselle valitaan käsitöitä?