Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, elokuuta 31, 2013

Respektiä: Urho Somerkivi


MONI muu on saanut oman sivun mm. Wikipediaan. Urho Somerkivi ei. Outoa. Ansioita miehellä riittää. Tietokirjailija. Oppikirjailija. Kouluhallituksen osastopäällikkö. Professori.

TÄNÄÄN lauantaina osoitan respektiä Somerkiven järkäleen vuoksi: Somerkivi, Urho (1977). Helsingin kansakoulun historia. Helsingin kaupungin julkaisuja N:o 29

Tiiliskivessä on 485 sivua. Niihin mahtuu uskomattoman paljon asiaa pääkaupunkimme kansakoulun historiasta. Lukukokemuksena teos oli upea. Kiitos Lehikoisen Ismolle, joka antoi kirjan minulle.

NÄIN massiivisen teoksen puffaaminen on vaikeaa, mutta yritän motivoida  blogiin piipahtavia hankkimaan kirjan käteensä.

Somerkivi kuvaa teoksessaan rinnakkain suomalaisen kansanopetuksen kehitystä ja pääkaupunkimme omia ratkaisuja. Ainakin minulle valkeni kerralla, kuinka valtava muutos koulutoimessa on tapahtunut 1800-luvun alusta alkaen. Hajanainen koulujen verkosto on jäsentynyt johdonmukaiseksi koulutusjärjestelmäksi. Kuinka moneen kertaan koulujen nimet ovat vaihtuneet? Kansanopetuksen asema on muuttunut hyvää tekevästä köyhäinhoidosta merkittäväksi investoinniksi tulevaisuuteen. Sielun pelastustyön tilalle on tullut kansalaiskasvatus ja omaleimaisen persoonallinen kehittämistyö. Kuinka tuore asia onkaan, että Helsingissä puhutaan suomea? Kuinka vähän aikaa on siitä, että koulun ylläpito perustui lapsityölle? Kuinka pitkään poikia ja tyttöjä oli opetettava erikseen mm. ahtaan siveellisyysvatimuksen vuoksi?

Upeasti Somerkivi esitellee minulle aikaisemmin vieraaksijäänyttä helsinkiläistä vuoro-opetuskoulua ja lastentarhoja edeltäneitä ns. pikkulasten kouluja. Kehityslinja ns. jatko-opetuksesta kansalaiskouluun kuvataan perinpohjin. Somerkivi esittelee myös seikkaperäisesti erityisopetuksen ja suojelukasvatuksen muotoja.  Teoksessa avataan myös koulunpidon arkea ja haasteita sekä mielenkiintoiisia pedagogisia ideoita, joita syntyi poikkeusoloissa. Erikoisen kiinnostavaa oli lukea Aleksis Kiven koulussa vuosina 1936-39 toteutetusta vapaaluokka-kokeilusta.

SUOSITTELEN.

maanantaina, elokuuta 26, 2013

Oppimisen strategisesta johtamisesta

video

OLEN luvannut puhua huomenna 20 minuuttua kansainväliselle delegaatiolle suomalaisesta strategisesta oppimisen johtamisesta. Noh! Tämä aihehan on tunnetusti syvintä osaamisaluettani :-) Vakavasti: alustuksen valmistelu kävi hyvin älyllisestä voimisteluharjoituksesta, eikä sellainen mene koskaan hukkaan. 

YLLÄ diat clipsinä. Yksi dia 10 sekunttia. Otan mielelläni vastaan kaikki naurut.ja kolhaisut.

Pasi Sahlberg Harvardiin kasvatustieteen professoriksi


PASI Sahlberg on nimitetty Harvardin yliopistoon vierailevaksi professoriksi. Hieno juttu.

Sahlberg on nimitetty Harvardin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan (Harvard Graduate School of Education) vierailevaksi professoriksi tammikuusta 2014 kesäkuuhun 2015. Viimeisimmässä tehtävässään Sahlberg on edistänyt suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja suvaitsevaisuutta asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOn johtajana.

Pitkän uransa aikana Sahlberg on perehtynyt kansainväliseen koulutuspolitiikkaan sekä koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen eri puolilla maailmaa mm. Maailmanpankin, Euroopan Komission sekä OECD:n asiantuntijana. Ansioistaan tällä saralla hänet on palkittu Suomessa Vuoden koulutusvaikuttajana 2012. Hänelle on myös myönnetty  Yhdysvalloissa  Upton Sinclair -palkinto 2011 sekä Grawemeyer-palkinto 2013.

Harvardin nimitys merkitsee Sahlbergille paluuta opetustehtäviin.  Uudessa tehtävässään hän tulee kehittämään muun muassa kansainvälistä vertailevaa kurssia tehokkaista koulutusjärjestelmistä. "Kansainvälisessä työssäni yritän rohkaista päättäjiä oppimaan toisiltaan sen sijaan, että yritettäisiin jäljitellä muiden hyvin toimivia järjestelmiä. Ympäri maailmaa tarvitaan ratkaisuja opetusjärjestelmien uudistamiseen. Yliopistoilla on keskeinen rooli toisenlaisten todellisuuksien visioimisessa. Se on tärkein haasteemme.", Sahlberg kuvailee tulevaa rooliaan.

Lisätietoja:
Johtaja Pasi Sahlberg, CIMO, s-posti pasi.sahlberg@cimo.fi , puh. 040 828 2424

torstaina, elokuuta 22, 2013

Kaikki opettajien työ työajan piiriin


Päivitetty klo 21.

OAJ:n  Heljä Misukka pyysi minua pitämään noin 10-20 minuutin provokaatio-puheenvuoron järjestömme tulo- ja palkkapoliittisen sekä koulutuspoliittisen toimikunnan yhteis- seminaarissa. Teemana on opettajien työaika- järjestelmä.

Miksikäs ei. Somen aikakaudella on järkevää pyytää tutuilta naamoilta  näkemyksiä - sekä rexeiltä että Luokanopettaja- liiton fb-ryhmään kuuluvilta. Ennenkuin käyn läpi heidän - ja omia ajatuksiani, kertaan vähän nykytilannetta.

Opettajien työaika 

OPETTAJILLA on kummallinen työaikajärjestelmä. Opettajan on oltava työpaikalla oppituntien ja välituntien aika (esim. viisi oppituntia klo 8.15 alkaen: koululla 8.15- 13.15). Lisäksi hänen on oltava koululla (Espoossa) vähintään 1 tunti viikossa (ns. YT-aika). Opettajalla on noin 190 työpäivää vuodessa. Niiden lisäksi hänen on oltava ainakin yksi päivä ennen lukuvuoden alkua koululla (suunnittelupäivä) ja oltava kahden päivän verran ns. VESO-koulutuksessa.

OPETTAJIEN on tämän lisäksi hoidettava kaikki virkaan kuuluvat tehtävät. Mutta niihin ei ole osoitettu työaikaa. Epäselvää on myös, mitkä kaikki asiat kuuluvat virkaan. Eräille opettajille maksetaan erillinen tuntikorvaus eräistä  erikseen korvattavista vastuutehtävistä kuten ATK-laitteiden kunnossapidosta tai kirjastonhoidosta.  Kerho- ja tukitunneista voi  laskuttaa erikseen.

Kaikki kunnossa?

Ei ole. Kouluille on määrätty paljon sellaisia tehtäviä, joihin ei ole osoitettu työaikaa. Suomeksi: niistä ei makseta. Tällaisia tehtäviä on mm.  koulun itsearviointityö, monenlaisten asiakirjojen laadinta, opetussuunnitelmatyö, oppilashuollon vaatima työ, vanhempainvartit... Lisäksi opettajille on siirtynyt  siistimistä, koristelua ja myös kalustoon ja sen hoitoon liittyviä tehtäviä, kun näitä tehtäviä aikaisemmin hoitaneet on ulkoistettu. Koulujen tulee tehdä aikaa vaativia suunnitelmia mm. turvallisuuden takaamiseksi, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi jne.

Kokonaistyöaika ratkaisuksi? Mitä se tarkoittaa?

JO  vuosia on puhuttu opettajien siirtymisestä kokonaistyöaikaan. Käsite voidaan ymmärtää monella tavalla, mutta perusidea on,  että opettajalla olisi  palkallista työaikaa kaikkeen siihen, mitä hänen odotetaan tekevän. Kokonaistyöaika ei tarkoita virka-aikaa tai toimistotyöaikaa 8-16, vaikka opettajat joissain maissa tällaisessa järjestelmässä ovatkin.

YLIOPISTOLLA on käytössä kokonaistyöaikamalli, jossa lehtorilla on 1600 tuntia työtä vuodessa. Hän sopii sitten esimiehensä kanssa, mitä töitä tuolla ajalla tehdään. Osa ajasta on ns. luottotyöaikaa (400 tuntia), jonka saa tehdä missä haluaa. Tällaista mallia on suunniteltu myös opettajille.

Helsingissä oli usea vuosi sitten yksinkertaisempi kokeilu, jossa opettaja saattoi vaihtaa opetusta muuhun koululla tärkeäksi katsottuun työhön. Opettaja, joka kirjoitti opetussuunnitelmaa 3 tuntia viikossa sai jättää kaksi oppituntia viikossa toisten pidettäväksi. Kokeiluun liittyi muitakin yksityiskohtia, mutta ohitan ne nyt.

Mitä fb-väki ajatteli opettajien työajasta?

A) Rexien näkemyksiä

TÄLLAISIA kommentteja:
(1) " Pois vanhentuneet opetusvelvollisuudet eli     samasta työstä sama palkka oppiaineesta riippumatta."
(2) " Joo       opetusvelvollisuudet pois ja sana           "YT-aika" pois.         Kokonaistyöaika esim 30 t/vko josta suhde opetus/muutyö vapaasti reksin kanssa sovittavissa. Jotkut tekee enemmän tunteja jotkun suunnittelee/ideoi enemmän koulun juttuja. Ratkaisulla jäisi aikaa opetuksen jälkeen tehdä sitä." "muutatyötä" joka nyt on kirosana ja johon ei nykyinen yt-aika riitä alkuunkaan. Got the point ?
(3)      Yt-aika voisi olla könttänä koululle opettajakohtaisen kolmen tunnin sijaan, 3 x opettajien määrä. Tämä jaettais opettajien taipumuksen mukaan. Tällainen yt laskettais opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvollisuudet olis kolme tuntia suuremmat."
(4) " 1.        Ostetaan lisää suunnitteluaikaa lukuvuoden alkuun opettajilta. Mielestäni sopiva aika suunnitella ennen oppilaiden saapumista olisi noin 5 päivää. Yksi näistä päivistä voisi olla TYHY-luonteinen. Mikäli raha ei riitä,         lyhennetään hieman oppilaiden kouluvuotta.  Jonkin siirtymäajan kuluessa opetusvelvollisuudet muutetaan samoiksi. Aika voisi olla pitkäkin. Näin päästään pohtimaan kokonaistyöaikaa helpommin. 3. Tehdään      selkeä kaava, millä opetustunti ja hallinnontunti ovat verrattavissa. Esim. vanha vessin 1 opetustunti on 1,5 h muuta työtä. 4. Listataan tehtäviä joita opettajat tekisivät. Sitten pohditaan, kuten muissakin asiantuntija tehtävissä, sitä mitkä työtehtävät on tehtävä työpaikalla ja mitkä voi tehdä ihan missä vaan. 5. Pohditaan rahaa vasta ihan lopussa. Ja vältetään siinäkin asetelmaa OAJ = tuplapalkka Kuntatyönantajat=0 eruoa lisää. Tässä siis tajunnavirtaani."
(5) "Vaikka opetusvelvollisuudet säilytettäiskin, niin kokonaistyöajan määrän esilläpitäminen poistaisi monta ongelmaa. Kokeneellekin opettajalle on epäselvää se, että on muutakin työtä kuin opetustunnit, joka kuuluu palkkaan."
(6) "     Jos suunnittelu ja kehittäminen ei kiinnosta saa/joutuu pitämään enemmän oppitunteja samalla rahalla kuin aktiivi kollega joka ideoi ja vääntää koulun eteen. Koulun kokonaistuntimäärä vakio, työtehtävät eriytyy.."
(7) "       1600 tuntia kuulostaa ihan järkevältä sekin. Toki täytyisi pohtia, mikä on mahdollinen viikkotyöaika sekä, miten loma-oikeus vaikuttaa asiaan. Mielestäni YT-aika ei vielä köntällä, jos 3 tunnista vain 1 katsokaan koulun yhteisten asioiden hoitoon."
(8) "Asiaa voi katsoa monesta kulmasta. Anyway, lisää työtä tai lisää työaikaa = lisää liksaa..Heitän provokaation: entä jos opettajien palkka pysyisi samana, mutta opetus velvollisuus putoaisi vaikka 15 tuntiin kaikilla. Silloin 'lopusta työajasta' voisi sopia reksin kanssa. Joku voisi opettaakin 20 tuntia, jos kokoukset närästää ja suunnitelmien teko nyppii."

B) Opettajien näkemyksiä

TÄLLAISIA kommentteja:

(1) "Minusta alkaa tuntua siltä, että se pelkkä aika ei ole ongelmallinen vaan se        hurja työmäärä, johon pitäisi keksiä joku viisasten kivi. Osalla opettajista on yksinkertaisesti liikaa töitä, johtui se sitten haasteista oppilaiden kanssa tai jostain muusta. Selkeä työajan rajaaminen helpottaisi näitä opettajia."
(2) " Normaali työaika kaikille ja sen        ylimenevästä työajasta ( ilman erillistä määräystä tehdystä työstä , kun hommat pitää vaan hoitaa) korvaus vaikkapa vapaa-aikana , jos rahakorvausta on mahdotonta saada. Ei siellä työpaikalla kukaan huviksensa istuskele."
(3) " Olen miettinyt, ettei se kokonaistyöaika ole välttämättä huono juttu... Nyt tuntuu, että yhteisiä hommia on paljon, mutta ne kaatuvat helposti vain muutaman harteille muiden poistuessa tyynesti työpaikalta, kun oppitunnit on pidetty."
(4) " Itse koen ongelmalliseksi sen, että iso osa työstäni on sellaista, josta ei makseta mitään. Jos luokalle sattuu esim. useampia oppilaita, joilla on HOJKS tai HOPS, se teettää hirveästi ylimääräistä työtä, josta ei korvata mitään. Siinähän vaan teet."
(5) " No jotakin kyllä. Meille kuitenkin maksetaan 3h/vko YT:tä."
(6) "Älä Martti unohda:        sama palkka samasta työstä."
(7) "Koko homma pitäis laittaa aivan uusiksi."
(8) " Yli 20 vuotta alalla olleena ei voi kun ihmetellä tätä toimenkuvan muuttumista. Palaverien määrissä ja laaduissakaan ei enää mitään tolkkua ja syö ydinhommaa sekä jaksamista. Saattaa olla jopa 4-7 ammattilaista "päättämässä" lapsen asiasta ja vielä kysellään"miten sinä haluaisit että järjestettäis?" Paljonko tämmöset maksaakaan kunnille työtunteina, onko laskettu? On menty aivan liian pitkälle jo palveluissa!! No jos kerran rahaa on tällaseen törsäilyyn yhteiskunnassamme, niin ehdottasin että        kaikki    hojks ja hops yms. palaverit ehdottomasti oppituntien jälkeen aina, mutta että selkeä korvaus myös jokaisesta "ammattilaisistunnosta" opettajalle, jotta luokan oppilaat eivät muut kärsisi millään tavoin opettajan kiireestä ja opettaja itse tietäisi tekevänsä selkeää maksettua, palkallista ylityötä jokaisesta istumastaan palaverista varsinaisen opetustyön jälkeen. Nyt tehhään täyttä sekamelskaa ja työnmäärät vain moninkertaistuneet!"
(9) "Opettajien työaikajärjestelyn keskeinen ongelma on hirttäytyminen opetusvelvollisuustunteihin työn perustana.       Kokonaistyöaika toimii mainiosti ammattikorkeissa ja yliopistoilla, miksipä ei siis myös peruskoulun opettajilla. Käsittäähän työnkuva meilläkin myös paljon muuta kuin opetustunnit. Kokonaistyöajassa voitaisiin vaikkapa hojks-palaveriaikaa resurssoida enemmän sille, jolla on paljon hojks-oppilaita, juhlajärjestelyaikaa sille joka järjestelyjä tekee paljon, pedagogisen kehittämisen aikaa niille, joita se kiinnostaa jne. Opettajien työnkuvat ja ajankäyttö saataisiin vastaamaan sekä koulun että luokkien tarpeita - nykyistä tasapuolisemmin ja ilman että kukaan tekisi ns. ilmaista työtä. Kun OAJ:lla ei rohkeus eikä työnantajalla raha riitä kokonaistyöaikaan, voisi laastariratkaisuna           yhteissuunnitteluaikaa lisätä nykyisestä sopimuksen kolmesta ainakin parilla ja määritellä sen käyttökohteita tarkemmin. Samaten pitäisi resurssoida selkeämmin erikseen jaettavaa rahaa niihin tehtäviin, mitä toiset kouluissa tekevät toisia enemmän."
(10) " Kokonaistyöajan tullessa veikkaan ainakin yhden miesopettajan poistuvan lisää riveistä. Sellaiseen 8-16 työnkuvaan näillä palkoilla en aikoinaan hakeutunut opiskelemaan jos kohta tällaiseenkaan mikä jo on menossa."
(11) "Puhutaan kuitenkin vuosityöajasta ja se ei tarkoita missään nimessä virkatyöaikaa eli 8-16. Varsinainen työaika on pääosin sama, mitä nyt teemme, siinä vain maksetaan paremmin juuri siitä työstä, mitä teemme, eikä siinä voida leikata niin helposti oppitunneista säästöjen nimissä. Vuosityöajassa jollekin voidaan määritellä enemmän opetusta kuin toiselle, mutta toinen tekee sitten muita töitä enemmän. Nämä pitää tietenkin yhteisymmärryksessä sopia esimiehen ja muun kollegion kanssa."
(12) "Rovaniemellä kokeillaan (OVTES:n mukaan) uudenlaista korvauskäytäntöä perusopetuksen lisätehtävistä ja tarkoituksena on        samasta työstä sama euromääräinen korvaus riippumatta ylituntipalkkion suuruudesta. Pyrkimyksenä on myös maksaa sellaisista lisätehtävistä joista ei OVTES:ssä juurikaan mainita. Kokeilussa maksetaan vain sellaisista tehtävistä joista oikeasti tehdään - ei esim AV hommista jos niitä ei oikeasti ole. Eihän se korvaus suuri ole kun tuota rahaakaan ei juuri ole mutta kokeillaan ainakin tämä lukuvuosi."
(12) Rauhoittaa työaika työnteolle. Opetus- ja kasvatustyölle.
(13)  Järjestysmiehet luokkiin että opettaja voi keskittyä opettamiseen eikä järjestyksen pitoon -----> työllistävä vaikutus
(14)  Kokonaistyöaika...
(15) Vastaan nyt vain näin: Miksi (on niin tai ainakin tuntuu siltä, että) aiemmin omaan opetustyöhön oli enemmän aikaa?
(16) Mikäs vika siinä meidän työajassa on? Minusta tuntuu että kokonaistyöaika ei ole ratkaisu. Välillä sitä paahtaa töitä inspiroituneena kellon ympäri, sitten saattaa voida huoletta tehdä vaikka muutaman päivän kevyemmällä tuntimäärällä...
(17) ...on niin paljon erilaisten johtajien järjestämiä itsestäänselvyyksien ja pätemistarpeiden jauhamistilaisuuksia.
(18)  Itse olen kokonaistyöaikalainen ja minusta se on (sopivilla suojapykälillä varustettuna) erinomainen järjestelmä.
(19)  Pitäisi tunnistaa ja tunnustaa että opettajan työ on muuttuunut. Yhteiskunta ja vaatimukset koulun kasvatustyölle ovat laajentuneet kokonaisvaltaisemmaksi. Työ on siis muuttunut mutta palkkaus- ja kannustinjärjestelmä on yhä 1800-luvulta....Eli kokonaistyöaika. Se maksaa mutta toisi työaikaa- ja rauhaa.  Kaikki palaverit eivät ole turhia. Jos ei halua kuluttaa aikaansa esim. valvontaluokkansa oppilaan palavereissa, on turha naukua siitä että tieto ei kulje.
(20) Nimenomaan! Joka risausta ei tarvitsisi miettiä, joka risauksen palkasta ei tarvitsisi tapella, kun risaukset sisältyisivät palkkaan. Edunvalvontaa se tuskin, ainakaan aluksi vähentäisi.
(21)  kokonaistyöaika, hesan hylätty malli oli hyvä siis työntekijöitten ja koulun kannalta
(22) Siis opettajan normaali työnkuva pitäisi määritellä. Sitä eivät (minusta) määritä se, kuinka monta tuntia on siellä, kuinka monta täällä (kenties opetuksen ulkopuolella) vaan se, mitä ovat tavoitteet ja miten niihin päästään ja miten tästä kaikesta maksetaan.
(23)  Kokonaistyöaikaan!
(24)  Kaikki se pakollinen (vanhempainillat, juhlat, kodin ja koulun yhteistyö, viikonloppukoulut, koulutukset), mikä tapahtuu aikavälin 8-16 ulkopuolella ja erityisesti viikonloppuisin, pitäisi olla jonkinlaisen ylityökorvauksen piirissä.
(25) ... ei, kun se kuuluisi palkkaan. Palkka siis olisi jotain muuta kuin nyt.
(26)  Kysytäänkö nyt asiaa opettajan, oppilaan, koulun, perheen, yhteiskunnan, liike-elämän näkökulmasta?
(27) ...siihen en usko, että me koskaan saisimme sellaista kokonaispalkkaa, joka kattaisi kaiken. Nm. huominen kuluu 8 tunnin koulutuksessa, kun oppitunteja olisi ollut vain 3. Huoh.
(28) Olin itse työstämässä opettajien työaikajärjestelyjä 2000-luvun alussa, siitä on tultu parempaan suuntaa, mutta valmista ei ole vielä. Anna Martti ajatuksen lentää, hyvä siitä tulee!
(29) Ei minulla ole mitään nykyistä työaikaa vastaan.

Siis suurimmat ongelmat?

MUKAILLEN  fb-kaverien näkemyksiä  nykyjärjestelmän ongelmista, ajattelin esittää seuraavaa:
  • TYÖTÄ on liika. Väsyttää.
  • TYÖ ei jakaudu tasaisesti opettajien kesken. Ei opetustehtävät, eikä muu työ. Syntyy toraa.
  • SAMASTA työstä  maksetaan toisille enemmän kuin toisille. Epistä. 
  • ON liikaa työtä, josta ei makseta lainkaan. Epäreilua.
  • ON työtä, jota tulisi tehdä yhdessä samassa paikassa. Nyt siihen ei ole riittävästi työaikaa. Harmittaa.
  • NYT ei voida käyttää kaikkien opettajien (muuta kuin opetus-) osaamista hyväksi. Tehotonta,
Miten ongelmat voisi ratkaista?

OTTAEN huomioon   fb-kaverien näkemyksiä  nykyjärjestelmän ongelmista, ajattelin esittää OAJ:n tilaisuudessa seuraavaa:
  • KEVYIN malli olisi ns. ylityömalli. Varataan budjetista koulukohtainen könttä, josta maksetaan niille, jotka tekevät ylitöitä (muuta kuin opetusta). Jos tekee saa lisää rahaa.
  • TOISEKSI kevyimmässä mallissa vaihdetaan opetusvelvollisuutta muuhun työhön esim. suhteessa 1 : 1,5.  Jokainen voi vaikuttaa omaan toimenkuvaansa ja opetuksen määrään. 
  • RAJUHKOSSA mallissa nuo 3 YT-tuntia katsottaisiin resurssiksi, jonka käytön rehtori sopii opettajien kanssa kahden kesken. YT-tunnit laskutettaisiin sitä mukaa, kun työ on tehty yhdessä sovitulla tavalla. 
  • KESKIRAJUSSA mallissa lyhennetään lukuvuoden pituutta ja vaihdetaan koulupäiviä opetuksettomaan suunnittelujaksoon (1-5 päivää).
  • RAJUSSA mallissa vaihdetaan 108 YT-tuntia opetuksettomiin suunnittelujaksoihin (108 tuntia= noin 15 työpäivää). Kaikesta lukuvuoden aikana tehdystä ylimääräisestä työstä laskutetaan ylityömääräysten mukaan.
  • KAIKKEIN rajuimmassa mallissa luovuttaisiin kokonaan opetusvelvollisuuksista. Jokaisella opettajalla olisi 1600-tunnin työaika, josta 400 tuntia olisi luottotyöaikaa. 1200 tuntia tarkoittaa noin 40 * 30 tunnin työpaikallaoloaikaa (toki myös koulutusta jne. )
KOMMENTTEJA?

Ks. aikaisempi blogilastuni samasta aihepiiristä.

keskiviikkona, elokuuta 21, 2013

Luokanopettaja-lehti 3/2013 oikoluvussa

EILEN emailiin putosi syyskuun Luokanopettaja-lehden taittoversio. Siitä viimeistään huomaa, että on syksy.

EN ihan vielä paljasta, mitä jutttuja kolmosnumeroon on saatu, etteivät vihollislehdet kaappaa meidän aiheita :)
Mutta monenlaista on jälleen luvassa.  Vinkkejä arkeen ja vähän oman pääkopankin päivittämiseen.

NYT sitten lukemaan tekstejä yhdessä toimitussihteerin kanssa. Logistisesti kätevintä on tehdä tekstikorjaukset näin vasta taiton jälkeen. Lisäksi pudottan  tyhjiksi jääneisiin kohtiin kolojuttuja.

KUN korjaukset taittoon on tehty, lehti lähtee painoon. Varmaankin ensi viikon alussa. Ns. värivedokset tulevat vielä hyväksyttäviksi. Painoluvan antamisesta kuluu sitten 2-3 viikkoa, ja lehti on postilaatikossa.

LUOKANOPETTAJA-lehden saa jäsenetuna, jos kuuluu Luokanopettajaliittoon. Liity. Ks. www.luokanopettajaliitto.fi

tiistaina, elokuuta 20, 2013

Vespa go go go!

HUIKEA päivä. Vespalla edes takas Auroran ja Kalajärven koulujen väliä. Aamulla 8.05 viikkopalaveri Kalajärvellä.  Osmo toi maistiaisiksi thai-kevätkääryleitä.  Uskomattoman hyviä.

Lukkareita jouduttiin sitten avaamaan jällen kerran.  Busseihin ei mahtunut. Sitten Vespalla Auroraan. Tunti tuhertelua, monistelua  ja päälle lautasellinen kalakeittoa.

Sitten Vespalla takaisin Kalajärvelle tuomaan korjatut versiot uudellen tsekattaviksi.

KLO 13 sain pitää lukuvuoden ekat oppitunnit. Vedän 4-6-luokille elämänkatsomustietoa - pitkästä aikaa. Ryhmässä on kaksi poikaa ja kolme tyttöä. Teimme lukuvuoden kalenteria ja ryhmäydyimme. Kivaa.

NYT vielä Auroraan purkamaan emailia.

lauantaina, elokuuta 17, 2013

Voiko opetussuunnitelmalla muuttaa koulua?

MINUA on pyydetty pitämään 15 minuutin puhe, joka innostaisi opettajia tarttumaan pian edessä olevaan opetussuunnitelmatyöhön. No mikä ettei. Pyysin somessa vähän apua, ja sain käyttööni viisaita ajatuksia. Puhe taltioidaan maanantaina, joten ajattelin testata ajatuksiani blogissa. Kaikki kommentit otetaan nöyrästi vastaan.

JÄSENNÄN puheeni kolmeen eri kysymykseen. Ne ovat:
(1) Mihin opetussuunnitelmaa tarvitaan?
(2) Miten viisaat ajattelevat: Voiko opetussuunnitelmalla oikeasti muuttaa koulua paremmaksi?
(3) Miten opetussuunnitelman edellyttämä muutos saataisiin onnistumaan?

AJATTELIN nostaa esiin seuraavia asioita.

(1) Mihin opetussuunnitelmaa tarvitaan?
Wikipedian mukaan "opetussuunnitelma (OPS) on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Suomessa opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta."

OPS on siis suunnitelma. Valo. Ei kahle. Se on myös tärkeä osa perusopetuksen  ohjausjärjestelmää. Se legitimoi oikeuden opettaa.

Opetusta on aina suunniteltu ja toteutettu. Opetus ei ole kuitenkaan opetussuunnittelman noudattamista siten kuin bussikuski noudattaa aikatauluja. Ops on siihen liian mutkikas. Opettaja luo  opetustapahtuman opsin tahdon asettamissa reunaehdoissa - ainutkertaisesti.

Eri aikoina ops on ollut erilainen. Eri maissa. Eri kouluasteilla. Eri opseissa on haluttu sitoa erilaisia opetuksen elementtejä, yleisimmin nimenomaan sisällöt.  Tänään Suomessa OPS on laaja pedagogis-hallinnollis-juridistinen asiakirja. Se on suunnitelma kaikesta, jolla oppilaaseen vaikutetaan kasvattavasti. Ymmärrämme opsin äärimmäisen laajasti.

 ... se meidän lakikirja. (Juha Toikkanen)

Opetussuunnitelmatyön keskeiset kysymykset

YKSINKERTAISTAN, mutta sanon sen näin. Opetussuunnitelmassa voidaan vastata opettajia sitovasti seuraaviin kysymyksiin.
(1) MIKSI? Millainen on ihanneihminen? Millaisia asioita hänen tulee tietää, taitaa ja tahtoa?
(2) MITÄ? Millainen tieto-taito-tahtomäärä hänen tulee hallita?
(3) MITEN? Miten opettajan tulee opetus järjestää?
(4) Millaisin rakentein ja millaisella hengellä koulun tulee toimia?
(5) Miten oppilaiden osaamista arvioidaan ja arvostellaan?
(6) + Kaikki muut kysymykset?

OPS suunnitellaan tavallisesti paloissa. Kukin keskeinen elementti: tavoitteet, sisällöt, menettelyt, välineet ja arviointi kirjoitetaan erikseen jopa eri ryhmien tuotoksena. Näin ops ei ole aina johdonmukainen. Vaan jopa päinvastoin, kuten Eija Vitikka omassa väitöskirjassaan (2009)  osoitti.
Vitikka tutki kahta opetussuunnitelman peruste-asiakirjaa:  Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Hän halusi selvittää, rakentuuko opetussuunnitelmien rakenne erillisten ja toisistaan riippumattomien elementtien varaan vai muodostavatko eri osatekijät yhtenäisen kokonaisuuden.  Tutkimuksen tulokset osoittavat, että analysoiduissa opseissa  eri osa-alueiden väliset rajat olivat jyrkät.  Pedagogiikka  perustui voimakkaaseen sisältöohjaukseen, strukturoituun oppilaan arviointiin sekä mitattaviin oppimiskokemuksiin.  
Peruskoulun opetussuunnitelmat

PERUSKOULUSSA on ollut neljä opetussuunnitelmaa.

Vuonna 1970 ops ilmestyi komiteamietintönä. Mukana laadinnassa oli mm. professori Erkki Lahdes ja Koskenniemen yliassistentti Kaisa Hälinen. POPSISSA oli kaksi osaa, yhteensä   noin 700  sivua.  Sen pohjalta kunnat laativat oman opetussuunnitelmansa. Sitovuus oli hyvin tiukkaa.

Vuonna 1985 ilmestyi ns vihreä myrkkykirja. Se kirjoitettiin virkamiestyönä. Sivuja oli 332. 80-luvun kunnan ops -osuudet kirjoitettiin työryhmissä. jossa oli myös opettajien edustajia, tavallisesti ns. ohjaavia opettajia.

Vuoden 1994 Opetussuunnitelman perusteet tehtiin aivan poikkeuksellisella tavalla. Perusteissa oli vain 111 sivua. Koulut määrättiin kirjoittamaan oma ops, vaikkei laki tuntenutkaan koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Perusteiden laatimiseen otettiin mukaan kuntia ja ns akvaariokouluja. Tämä ops päivitettiin  90-luvun lopussa  tapakasvatuksen ja mm. ns. kasin kriteerien osalta.

Vuoden 2004  ops syntyi aika mielenkiintoisesti  vaiheittain. Ops ymmärrettiin nyt kolmitasoiseksi: perusteet- paikallinen ops - koulukohtainen sovellus). Tätä opsia päivitettiin erityisopetuksen muutosten vuoksi vuosina 2010-2012. Paikallisessa opsissa oli noin 300 sivua.

(2) Miten viisaat ajattelevat: Voiko opetussuunnitelmalla oikeasti muuttaa koulua paremmaksi?

Koulussa ei opita vain oppitunneista. Koulu ei opeta vain oppisisältöjä.
Oppilaat oppivat jopa enemmän koulun arjesta ja juhlasta. Koulun
toimintakulttuurista.  On aika tarkistaa myös koulun pedagogiset roolit.
”Jos lähes satavuotinen koulureformien historia jotain opettaa, niin sen, että muutosta kyllä tapahtuu, mutta se on harvoin aiottua. (Simola 1997, 7)”

PIAN on siis alkamassa seuraava ops-kierros. Perusteet ovat valmiit vuoden 2014 lopulla, ja kunnat ja koulut tekevät oman osuutensa lukuvuonna 2015-16.  Kaikkein motivaation kannalta on tärkeää kysyä, miksi? Onko pakko? Eikö vanhalla pärjätä? Tuleeko tästä takkia?

Emme tässä vaiheessa vielä tiedä, mikä perusteissa faktisesti muuttuu. Se tiedetään, että rahaa kunnila ei ole. Se tiedetään, että monissa kunnissa haetaan tasalaatuisuutta. Ja sekin tiedetään, että erot koulujen välillä kasvavat.  Tuntijako on varsin tarkkaan niputettu.

Ohjeita vasta muotoillaan. Tulossa on oheismateriaalia prosessin tueksi.

 ... odotan mielenkiinnolla mitä 2016 vedoksesta tulee. (Lasse Utti)

NÄKEMYKSET vaihtelevat.  Ihan älykkäät ihmiset väittävät, ettei opetus näin mihinkään muutu. Taustalla on ajatus, että koulujärjestelmässä mm. oppivelvollisuus, tutkintovelvoite, oppiainejako, velvoite arvostella oppilaat (kvalifiointi) opettajien virkaehtosopimus, suuret opetusryhmät, koulutilat jne. betonoivat toimintakulttuurin. Koulun puolesta on annettu niin paljon keskenään ristiriitaisia lupauksia, että opettajat käyttävät perinteisiä tapoja, joilla hallinnan tunne edes jollain laila säilyy.
Perussyy muutoksen hitauteen lienee se, että oppivelvollisuuskoulun perustehtävät ja niiden toteuttamista takaavat rakenteet eivät juurikaan  ole muuttunee. (Hannu Simola 2007)
Yksi tapa jäsentää koulun monia tehtäväkenttiä
niiden tausta-arvojen mukaan (Hellström)

Koululla on useita, keskenään ristiriitaisia tehtäviä, funktioita.  Koulun tulee opettaa  ja kasvattaa (kvalifikaatio). Koulu  siirtää kulttuuria ja tapaa (sosialisaatio). Se eheyttää eri kansanosia (integraatio). Se antaa pätevyyksiä ja todistuksia ja  sijoittaa niiden avulla ihmisiä heille sopiville paikoille (kvalifiointi).  Koulu tasoittaa lähtökohtien eroja (tasa-arvo).  Koulu pitää yllä järjestystä  ja vastaa hyvinvoinnista (varastointi).  Koulu  tarjoaa turvallisen hoitopaikan ja terveellisen lounaan. Se antaa ensiavun (hoiva).

Koulu on ikäänkuin kaikkeudenn keskus.


Mutta on myös toisenlaisia ajatuksia.
Uusi normidokumentti ei välttämättä muuta kovin paljon asioita, jos sen tekeminen jää vain joidenkin puuhailuksi. Ratkaisevaa mielestän on prosessin onnistuminen. Maailma ympärillä muuttuu niin hurjaa vauhtia, että kouluväen on viisasta edes kymmenen vuoden välein pohtia perusteellisemmin yhdessä ja jotenkin organisoidusti, mistä voitaisiin luopua, mitä pitäisi parantaa ja mihin suuntaan halutaan mennä. (Irmeli Halinen) 
Kyllä voi. OPS heijastaa yhteiskunnan muutosta ja ajatusta tulevaisuudesta. Se kertoo myös, miten rakenteita tulee uudistaa. OPS muuttaa hitaasti perinteitä. Tuntijako on ongelmallisempi. (Olli-Matti Selin ) 
Voi uudistaa. Mutta ensin pitäisi tietää, mihin suuntaan opetusta ja koulua halutaan kehittää. Millaiset tiedot ja taidot ovat tarpeen tulevaisuuden yhteiskunnassa? Miten suuri tarve on opettaa koulussa elämänhallintaa? Kysymyksiä riittää. Tavoitteet ja painopisteet ovat hakusessa, häviävät oppiaineiden ja projektien mylläkkään. (Anne Lagerstam 
Opetussuunnitelmalla voi muuttaa opetusta, kunhan muutokset ovat riittävän konkreettiset. Esimerkiksi uusien oppiaineiden tuominen tai tuntijaon muuttaminen varmasti muuttaa opetusta. Samoin sisältöpainotusten muutokset vaikuttavat opetukseen, mutta vähemmän. Opetusmenetelmiä, tavoitteita ja arvoja koskevat muutokset vaikuttavat kaikkein vähiten, mutta uskoisin niilläkin olevan vaikutusta. (Markku Hannula)
 Kyse ei ole pelkästään opetussuunnitelmasta, vaan myös siitä, miten sitä tulkitaan ja miten opetus toteutetaan. Tulkinnoilla voidaan luoda koulun ja opetuksen kehittämiselle sellaisia jarruja, joille ei ole perusteita. Pidetään kiinni siitä, miten asiat on ennenkin tehty ja nähdään kehittämisen esteitä siellä, missä niitä ei ole.
 (Anna-Liisa Lämsä) 
Tuo uudistuminen on pitkä tie ja loppua ei näy, mutta jos positiivisessa hengesssä toisia tukien mennään eteenpäin niin muutos ehkä hieman nopeampaa. Itse suunniteltu muutos onnistuu paremmin kuin ylhäältä johdettu. (Juha Toikkanen)  
Opetussuunnitelmauudistus läpivietynä siten, että opettajat ovat siinä mukana ja oikeasti lähtevät uudistamaan opetustapojaan olisi varmasti muutosta aikaan saava. Edellyttää puuttumista koulukulttuuriin...(Liisi Juvonen ) 
Voi, jos jokainen, joka opettaa, on a) oppinut ja sisäistänyt, mitä opsin perusteissa sanotaan b) osallistunut motivoituneena yhteisen näkemyksen luomiseen siitä, mitä perusteet omassa koulussa ja opetuksessa tarkoittavat. Pointtini on siis se, että opsin laadintaprosessista riippuu, uudistuuko opetus uuden opsin mukaiseksi vaiko ei. (Mari Routti )
(3) Miten opetussuunnitelman edellyttämä muutos saataisiin onnistumaan?

Kolmen Opsin Typologia on espoolairehtoriryhmän 90-luvulla kehittämä
ajattelutyökalu, joka ohjaa ops-prosessia. Kirjoittamisen ja käytännön
on tuettava toisiaan.
i
OPS-uudistus ei onnistu aina. East-Anglian yliopisto tutki 90-luvun prosessiamme ja löysi isoja
eroja. Toiset koulut tajusivat nopeasti  jujun, ja innovoivat kaikenlaista jopa upeaa. Toiset hoitivat homman hitaammin. Toiset tekivät feifin. Osa ei oikein päässyt alkuunkaan.

MONET kokeneet peruskouluihmiset korostavat, että ops-muutos voi onnistua, kun se toteutetaan oikealla muutosotteella.
Pahimmassa 90-luvun lamassa saimme laatia oppisisällöt ja opetustavat ilman keskusjohtoista ohjausta .... kaikki kukat saivat kukkia ja opet oli innolla mukana vaikka rahaa/resursseja ei ollut. Sen jälkeen on ops-innostus taantunut kerta kerran jälkeen ... ehkä siksi koska kouluun on tullut opettaille/rehtoreille lisää tehtäväkenttää joka sitoo ajan ja tehot.... 94 luotiin jotain ainutlaatuista ja sen jälkeen ulkoaohjaus lisääntynyt Martin mainitsemaan 300 sivuun harkittua , saneltua tekstiä. Vuoden 1994 jälkeen jokainen ops on ollut askel huonompaan, kuolaimet kiristävämpään suuntaan tappaen opettajan/koulun luovuutta toteuttaa oppilaalle parasta...(Lasse Utti ) 
Suuntaus on ollut, että koulu medikalisoidaan ja juridisoidaan niin, että liikkumavara häviää. Kaikesta tulee vain suorittamista ja vaikutuksella ei väliä kunhan tehdään pykälien mukaan. OPSissa on tämä vaara. Opsisa tulee himmelien himmeli.
 (Paavo Kokkala) 
OPS 1994 muutti koulua syvällisesti sen prosessin vuoksi, joka silloin käytiin. Ulkoa annetut sanat valuvat pinnaltamme kuin pisarat vesilinnun höyhenistä, mutta itse eletty prosessi muuttaa myös käyttäytymistä pysyvästi. Väitän, että ne opettajat, jotka olivat mukana laatimassa *ihan oikeita koulukohtaisia opetussuunnitelmia*, sisäistivät opetussuunnitelman merkityksen aivan toisella tasolla kuin ne, jotka sitä ennen tai sen jälkeen ovat opiskelleet asian paperista. (Hannu Tuominen ) 
Komppaan Hannua, 1994 OPS PROSESSI oli vaikuttava! (Markku Hannula). 
Ei pelkkä opetussuunnitelmauudistus riitä - olisi uudistettava koulun rakenteita ja ennen kaikkea annettava opettajille aikaa jatkokoulutukseen ja uudistumiseen. (Anna Voipio)
OMASSA väitöskirjassani Akvaarioprojektiin kuuluneista koulujen  muutoshankkeista löysin onnistumista edistäviä tekijöitä. Olen tiivistänyt ne kuvaan muutosnyrkistä (klikkaa niin se suurenee).

Neljä T:tä

Ylipäätään kaikessa toiminnassa onnistumiselle voidaan asettaa neljä ehtoa (ns. praktinen syllogismi). Kun ryhdytään tekemään jotain, jokaisen tulee
  • Tietää MITÄ tehdään 
  • Taitaa MITEN tehdään 
  • Tahtoa MIKSI tehdään ja 
  • jokaiselle tulee järjestää tilaisuuksia MITEN MISSÄ MILLÄ MILLOIN uusi asia tehdään.

OPS-työssä nämä neljä T:tä tarkoittavat mm. seuraavia asioita

Opettaja voi hyvinkin joutua työuransa aikana  päivittämään päänsä
viisikin kertaa.  Tällöin on tärkeää analysoida, mikä opsissa on tärkein
muutos.
Mitä ?
Opettajien on tiedettävä mikä muuttuu? Mitä ei enää tehdä? Mitä uutta tehdään? Mikä jatkuu?

Miten?
Koulunkin tasolla on tärkeää, että opstyö on a) hyvin suunniteltua ja b) kaikkia osallistavaa.

Miksi? 
Muutos on koettävä tärkeäksi ja arvokkaaksi oppilaille. On ymmärrettävä muutosten taustatekijät.  Ops muuttuu 10 vuoden välein. Maailma muuttuu
Suomi elää suurta rakennemuutosta.

Miten? Missä? Millä? Milloin?
On löydettävä aikaa. Kuinka työ korvataan? Kuinka otetaan mukaan oppilaat, vanhemmat, muut henkilökunta?


perjantaina, elokuuta 16, 2013

En oikein pysy nahoissani

Feikkikuva Martista nuorekkaana.
HIENO päivä. Olen saanut vetääkseni puheenjohtajana  Nuorten elinvoimaisuus- ohjelmaryhmää (NOW).  Ohjelman tarkoitus on edistää espoolaisnuorten hyvinvointia. Meillä ei ole varaa hukata heistä yhtään. Pidimme tänään koulupäivän jälkeen työryhmäkokousta, jossa valmisteltiin maanantain varsinaista ohjelmaryhmän kokousta. Upeaa olla mukana tässä jutussa. Nuorten hyväksi tehdään kaksin käsin töitä.

PARHAILLAAN netissä on auki kysely kaikille espoolaisnuorille (13-29 v). Fountainparkin hallinnoimassa kyselyssä kartoitetaan nuorten omia ajatuksia siitä, miten heidän arkensa sujuisi yhä paremmin. Suunnittelemme myös kahta isoa tapahtumaa, joissa vahvistetaan nuorten hyväksi työtä tekevien verkostoa ja nuorten työelämätaitoja. Syksyn kruununa on todella upea juttu, josta en saa vielä kertoa.

PS. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelmaryhmällä on nettisivut osoitteessa http://espoonow.blogspot.fi
Fascebookissa olemme osoitteessa: https://www.facebook.com/pages/NOW/574690975876681

torstaina, elokuuta 15, 2013

Turpaan tulee!

TURPAAN tuli tänään. Väistöluokkien bussitus epäonnistui  pahasti kotimatkojen osalta.  Jostain syystä lapset menivät  väärälle pysäkille.

Kiukkuista palautetta on tullut vanhemmilta. Täytyy toivoa, että olemme viimeinen alakoulu, joka joutuu järjestämään opetuksen vuorobussien aikataulujen mukaan. Ja vielä niin, että  eri bussit (21, 29 ja 82 ) lähtevät eri pysäkeiltä. Ja vielä niin, että jokin bussi vielä eri vuorolla eri pysäkiltä. Yes!

NO, kukaan ei ole kuollut eikä paleltunut.  Huomenna panemme R-opettajia pysäkeille.

PÄIVÄ on kulunut pääasiassa sotkujen selvittelyssä. Mutta tällä mennään. Huomenna päivä uusi.


keskiviikkona, elokuuta 14, 2013

Toista koulupäivää kohti

Enpä muista, milloin edellisen kerran lukuvuoden alkuun osui kunnon
sade. Opebändin oli esiinnyttävä salissa. 
HUOMENTA, rakas päiväkirja!

Lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä takana.  Aamulla opebändi Aurorassa.  Väistöön menneiden saattoa porrastetusti busseilla.  Sitten autolla Kalajärvelle. Ja opekokoustamista vielä Aurorassa. Ja toisella kädellä tehtiin samaan aikaan vikailmoituksia toimimattomista  kuulutuslaitteista ja smarteista...

Erilainen alku. Mutta molemmissa tiimeissä ihan tekemisen meininkiä ja hyvä mieli.

ENSIMMÄISEN päivän kaikkein tärkein tehtävä oli saada kone käyntiin, tsekata oppilaat ja varmistaa, että vuorobussiratkaisu toimii.  Se toimii ainakin eilen. Parikymmentä Kalajärvellä opiskelevaa oppilastamme käyttää eri reittiä kulkevaa bussia kuin muut. Tänään hiomme sitä.

ONNEKSI olen palkannut lisäväkeä: kaksi pätkä-resurssiopettajaa jelppaa meitä kolme ensimmäistä viikkoa. He mm. valvovat aamulla pysäkillä, ettei kukaan myöhästyjä jää hortoilemaan.

ENSIMMÄISTÄ kertaa otamme koko lukkarin käyttöön heti. Näin on tehtävä vuorobussijärjestelmän vuoksi (yhteen vuoroon mahtuu vain kaksi luokkaa). Näyttää siltä, että luokkien lukkarit ovat ok.  Nyt tasaamme vielä opettajien lukkareita.

sunnuntaina, elokuuta 11, 2013

Haimme Tallinnasta kontillisen työniloa

HYVÄLLÄ mielellä herätty sunnuntai-aamuun. Eilinen tyhy-risteily jää tosi onnistuneena muistojen salkkuun. STAFF Aurorasta oli tällä  kertaa mukana 17 aikuista.  Tai 18, jos mukaan laskee ex-auroralaisen Sarpilan Jukan, joka osui moikkaamaan vanhoja työkavereitaan.

Harmaata ilmaa uhmaten kävimme  hakemassa etelästä työniloa ja saimme sitä mukaamme kontillisen. Eikä sadekaan ehtinyt kastella.

Tallinna oli ennallaan. Raatihuoneen torin hinnat olivat nousseet kipurajalle.

Viking XPRESS oli turvallinen. Myymälässä oli tarjouksia. Buffet- lounas oli omaa luokkaansa. Maiskis. Ja seura! Upeita, iloisia ihmisiä.  Päiväristeilyyn lähtö klo 11.30  ja paluu 20.30 riittää mainiosti. Tästä on mukava  jatkaa maanantain suunnittelupäivänä.

Kiitos kaikille omaa vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi käyttäneille!


perjantaina, elokuuta 09, 2013

Koulu alkaa - olenko valmis?

Kuvamanipulaatioon, joka on tehty PhotoFunia-appsilla on upotettu
kuva Kallion kansakoululaisista  vuodelta 1970.  Enemmänkin
Simo ja Eeva Ristan  ottamia kuvia löytyy osoitteesta:
 http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/
KOULUTYÖN kesäkeskeytys on nyt yhtä suunnittelupäivää vailla ohi. Olenko valmis koulun alkuun? Onko kaikki valmiina?

Olen valmis. Kaikki ei ole valmista. Asiat tulevat valmiiksi vasta, kun kaikki olemme koolla ja pohdimme avoimet asiat yhdessä.

Millä mielin tähän lukuvuoteen?

LUPAAN, etten jatkuvasti muistuta blogiin eksyville , että tämä lukuvuosi  on minun viimeisenä. Sanon sen nyt tässä.  Se on viimeinen. Finaali. Ja siksi haluan satsata siihen paljon energiaa, iloa, luovuutta...

PERÄTI 9 espoolaiskoulua on alkavan lukuvuoden ajan väistötiloissa. Emme siis ole ainoa. Väistövuosiin liittyy toki paljon kurjalta tuntuvaa, mutta myös paljon mahdollisuuksia kokea uusia asioita. Kuinka niin?

AURORAAN jäävät siis luokat 1-3.  Upeita asioita tulevat olemaan
  • Aurora on historiansa ensimmäistä kertaa pikkulasten koulu. Koulunpito voidaan täysin mitoittaa heidän  - ei esimurrosikäisten- ehdoillaan.
  • Kuusi opettajaa saa kokeilla pariopettajuutta. Mukana on myös aivan uusia kokeilijoita.
  • Liikuntasali ei ole koskaan ollut näin vapaa.
  • Varsin isossa koulussa aikaisemmin töitä tehneillä on mahdollisuus kokea pienen koulun tunnelma.

ENTÄ Kalajärven 4-6-luokilla. Upeaa tulee olemaan
  • Aivan uusien työkavereitten kohtaaminen.
  • Hyvät  tilat
  • Kirjasto aivan vieressä
  • Kokemus yhtenäisestä peruskoulusta
  • Upea, iso liikuntasali.

KUMMASSAKIN koulussa opettajat saavat etäisyyttä toimintamalleihin, joita olemme kehitelleet 24 vuoden aikana. Se on tärkeää, kun aletaan samalla luoda uuden Auroran toimintakulttuuria muutaman vuoden päästä. (vrt.Lewinin muutosteoria). Uudet ihmiset saavat vastuuta. Talon sisältä kasvaa uusia, tulevaisuuden johtajia- niin toivon.

Entä rexi itse? Millä mielin?

HYVÄLLÄ. Pakkotilanne, jossa olemme, helpottaa myös rehtorin vaihdosta tilanteessa, jossa sama rehtori on istunut kansliassa jo 24 vuotta. Vastuuta siirtyy jo nyt yhä enemmän apulais- ja vararehtoreille ja koko yhteisölle. 

Rehtorin uran "vaietuin" vaihe on irtautuminen, luopuminen. Se sattuu, mutta sille ei ole vaihtoehtoa. Kun vanha Auroran koulurakennus  puretaan perustuksiaan myöten, ei jää mitään,  minne tehdä muistioretkiä. Eikä kaappeja, jonne vanhan rehtorin haamu piiloutuisi estämään uusia tuulia.

JA vielä yksi lukuvuosi aikaa tehdä kaikki se, mitä haluaa.

Lukuvuosi 2013-14

TÄSTÄ lukuvuodesta tulee upea, jopa juhlavuosi.  Rahatilanteemme on ok. Henkilökuntamme on tosi komea. Tulemme jättämään kauniit jäähyväiset meille rakkaalle koulurakennukselle. Lukuvuoteen  mahtuu arkea ja juhlaa. Yllätyksiäkin.

HYVIN suurella todennäköisyydelle syksyllä 2014 koko koulu on väistössä, vanhan rakennuksen purkutyöt alkavat. Lapsille ja opettajille etsitään kahdeksi seuraavaksi lukuvuodeksi turvalliset väistötilat. Uusi uljas Aurora on valmis syksyllä 2016. Siitä tulee upea, olen varma. Niin upea, että nämä kolme edessäolevaa väistölukuvuotta ovat siitä pieni hinta.

torstaina, elokuuta 08, 2013

Espoon rexit koolla

TÄÄLLÄ sitä taas ollaan Meripuistossa kaikki Espoon rexit. Suunnitellaan lukuvuotta ja luodaan henkeä.

Opetus- toimenjohtaja avaa Espoon tarinaa. Käymme myös läpi Espoon koulutoimen historiaa.

Kello 10.10 rexit pohtivat tarinalle jatkoa  vuoteen 2017 saakka. Mitä pitäisi kehittää? Rexit ideoivat mm. IT-taitojen vahvistamista, normaaliuden käsitteen venyttämistä, opetus- näkemyksen hiomista, panostamista sosiaalisiin taitoihin, perheiden tuen  koordinointia...

Kello 10.30  hallintopäällikkö antaa ohjeita mm. väkivaltaisten lasten kohtaamiseen.  Opettajien kannattaisi ainoa pohtia vielä kerran, onko välttämätöntä käyttää fyysistä puuttumista. Opettajien kanssa kannattaa käydä sukon ohje (sitten kun laki menee läpi).

Klo 10.55 puhuu kehittämispäällikkö. Puheenvuorossa oli neljää teema: (1)  Huoli peruskoulun päättätodistusten vertailta-vuudesta. Yhteen lukioon tulee oppilaita jopa 40:sta yläkoulusta. (2) Koulukohtainen budjetti.  Rahat tsekataan 20.9. tilanteen mukaan    Kävimme myös läpi sisäisen tarkastuksen antamat suositukset. (3) Oppilaaksioton päätökset Wilmassa tehdään ensi keväänä sähköisesti. Vanhemmat saavat tiedot yhtä aikaa. (4) Haasteeksi peruskouluille  hän esitti eritysluokille sijoittamisen kasvun.

Kello 11.12 opetuspäällikkö kertoi: "Normaaliuden käsitteemme on liian suppea."* "  Pois-lähettämisen kulttuuri elää!" *  "Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." * "Pysytään luovina ja innostuneina. Jotta oppilaatkin olisivat."

REXIT kuvataan kello 11.30. LOUNAS on klo 12-13. Sitten ohjelma jatkuu taas.  Lounas oli maukas. Kalkkunaa, juustoja, parmankinkkua, salaattia.

Kello on  nyt 13.10. Henkilöstöpäällikkö avaa ajankohtaisia asioita. Työaikakokeilut kuuluvat niihin. Ja rexien työajan seurantakokeilu on sellainen. OVTES on voimassa helmikuun loppuun saakka. Toiveena on  käynnistää syksyllä kolmen koko  koulun vuosityöaikakokeilu.

Kello on nyt 13.30. Nyt puhutaan taksikyydestä. Yli 850 lasta tulee kouluihin takseilla.

Kello 14.10 on puhuttu nivellyksestä esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Koulujen halutaan toimivan tasalaatuisesti. Siksi on tehty toimintamalleja mm.
huoltajatapaamisiin,  dialogiseen vanhempainiltaan,  koulutulokastapaamisiin, kasvatusverkostoon ja
tiedonsiirtopalavereihin.

Kello on nyt 14.40. Apulaisopetuspäällikkö kertoi opsin aikataulutuksesta. Koulukohtainen työ ajoittuu lukuvuoteen 2015-16. Luvassa on paljon koulutusta.  Koulutuskalenteri on Fronterin suko-huoneessa. Webinaareja on tänä lukuvuonna kolme. Michael Fullan tulee Espooseen  25.9. Kustakin koulusta pääsee rexi ja yksi joryn jäsen. Hieno juttu. Lopuksi mainostettiin myös IT-koulutusta.

Päätöskahvien jälkeen motoristi-rexiletka ajeli kauniita rantateitä pitkin limulle  Haukilahden uimarannalle. Kerta kaikkiaan upea kesäilma.

sunnuntaina, elokuuta 04, 2013

Viimeinen koulutyönkeskeytysviikko alkamassa

Oma lukkarini valmistuu aina viimeisenä. Olen ideoinut myös itselleni
uusia tehtäviä.

Päivitetty pe 9.8. klo 18.02
Päivitetty ke 7.8.- klo 19.45
Päivitetty ti 6.8. klo 15.30
Päivitetty ma 5.8 klo 16.35

Näin siis sunnuntaina 4.8.

"KOHTA rannalle. Sitä ennen muutama minuutti ensi viikon työn suunnittelua.

KOULUJEN kesäkeskeytys   lähestyy loppuaan. Vielä on viisi työpäivää aikaa valmistella asioita niin, että opettajat pääsevät suunnittelemaan maanantaina 12.8 lukuvuoden koulutyötä."

Maanantain 5.8. avaintehtävinä ovat:  (1) lukkarien viimeistely ja bussituksen tsekkaus, (2) OHR-toiminnan valmistelu. Kanslisti Riitta palaa töihin ja niinpä tavoite on myös  (3) tsekata alkuvuoden budjettitilanne. Rahaa pitäisi jäädä käytettäväksi syksyllä.

Huh. Olipa bussittamisessa vääntöä. Mutta nyt luokkien lukkarien pitäisi olla kunnossa.  Alkuvuoden budjettitilanne osoittautui jopa paremmaksi kuin, mitä olimme ennakoineet. Tammi-heinäkuun palkkarahoista säästyneellä osalla voimme palkata neljännen avustajan, siviilipalvelumiehen ja mm. määräaikaisia resurssiopettajia- esim. noin kolmeksi ensimmäiseksi kouluviikoksi yritän löytää vielä toisen. OHR-töitäkin tein: Perehdytin uuttaa terveydenhoitajaamme Paulaa tähän taloon. Oppilaita tuli ja lähti. Ja joku jo lähtemään päättänyt, palaakin takaisin. Saldo on nyt 318. Pääosa 3-6-luokista on superpieniä. Iloisia opettajia piipahti koululla. 

Tsekkasin tänään vielä opettajien tuntimäärät. Näyttää olevan väljyyttä. OHR-toiminnan työstämistä täytyy vielä jatkaa illalla.

OHR- muistioiden siivous  jäi kesken.  OHR-työtä sen sijaan tuli tehtyä viikolla monta tuntia.

Tiistain 6.8  avaintehtävänä on (1) avoinna olevan luokanopettajantehtävän täyttäminen. Loppusuoralla on kaksi hyvää hakijaa. Opetustuokioon on saatu kolme lasta. Tyhy-risteilyn lopulliset lähtijät on ilmoitettava.

Päivän ongelmaan tuli maanantaina kaksi hommaa lisää. Tapaan aamulla YLEN toimittajan, joka haluaa tehdä haastattelun koulunkäyntiavustajista tuotettavaan ohjelmaan. Ja vielä aamupäivällä kiiruhdan sivistystoimenjohtajaa tapaamaan.


Pian paljastuu, mikä luokka saa uuden
opettajan syksyllä.
YLE- juttu hoidettiin nopeasti.  Ohjelma tullee ulos huomenna iltapäivällä, osin TV:stä osin Radiosta.  En muuten kuullut, tuliko vielä ulos.

Kaksi loppusuoran hakijaa opettajantehtävään haastateltiin. Ratkaisu on tehty. Päätös viestitetty hakijoille.

Valinta on tehty, mutta se julkistetaan vasta perjantaina poisjäävän opettajan toivomuksesta.

Päätöspapereidenteko jää ensi viikolle. Liitteitä täytyy odotella.

Laitoin Viking-Linelle lopullisen lahtijäluettelon.
Tänään perjantaina tuli sekä yksi peruutus että yksi lisämatkustaja. Paperit on monistettu, ja varmistettu, että kaikki tietävät mistä terminaalista lähdetään.
Keskiviikkona 7.8  olen aamupäivällä Opetushallituksessa klo 9.45 - 11.  ja iltapäivän kokouksissa klo 14-16. Päivää täytynee jatkaa iltaan. OHR-asiat ja OPS-tekstit pitäisi saada valmiiksi. Myös lukuvuosisuunnitelmalomake on käytävä läpi. Teen suunnitelman kuitenkin pages-pohjalla lehdentyyppiseksi.

Twitterissa hakuun laittamaani 3 viikon resurssiopettajapestiin haki kaksi hyvää hakijaa. Valinta tehdään keskiviikkona.

Valinta tehty. Päätös tiedotettu. 

Torstai 8.8 menee Espoon rehtorien seminaarissa. Siellä tulee uutta tietoa maanantaina opettajille jaettavaksi. Mukava nähdä kollegoita.

Hyvä päivä. Erillinen lastu.

Perjantai 9.8. on viimeinen päivä viimeistellä ja monistaa materiaalit maanantaiksi. On myös sovittava maanantain Auroran suunnittelupäivän lounaan järjestelyt. Joulunäytelmää hiotaan.

Tanakka päivä. Aamulla klo 6 suunnittelemaan asioita. Koululle tapaamaan A-K-E-opettajaa. Haudoimme koulunäytelmää. Siviilipalvelumiehen perehdytystä. Apulaisrexiasiaa.  Lausunto lastensuojeluun eräästä oppilaasta.

Lauantaina 10.8 tapaankin sitten auroralaisia perinteisellä tyhy-risteilyllä.
Summunai 11.8 on lepopäivä. Lupaan itselleni.

NÄILLÄ mennään. Päivittelen tätä lastua viikon kuluessa.

lauantaina, elokuuta 03, 2013

Huolta nuorista

KESÄN lopulla näyttää huoli nuorista lisääntyvän. Erityisesti niistä nuorista, jotka eivät hakeudu peruskoulun jälkeen opiskelemaan.

Uusi opetusministeri teki jo alkukesästä ehdotuksen, etttä oppivelvollisuutta tulisi pidentää tästä syystä vuodella. Tänään hän täydentää avaustaan Helsingin Sanomissa. Eilen opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja ehdotti, että sosiaaliturva pitäisi sitoa koulutukseen. Ehdotuksesta käydään mm. somessa vilkasta keskustelua.

HUOLEEN onkin aihetta. 5000 nuorta joka ikäluokasta ei jatka opintoja. Tilastoista nähdään, että pelkän peruskoulun käyneen työura jää lyhyemmäksi ja että heille kasaantuu mm. terveysongelmia. Tiedetään, että osa heistä liukuu syrjään yhteiskunnasta.

MUTTA mikä olisi oikea keino?  Edellä tietyllä tavalla koulutukseen pakottamisen tehoon uskovien avausten rinnalle kannattaisi nostaa  dosentti Matti Rimpelän tekemä ehdotus.

Tapasin Rimpelän Porissa kesällä ja sain myöhemmin häneltä emailissa lisää taustatietoa hänen ratkaisu-mallistaan. Esittelen sitä  seuraavassa mutta ihan omilla sanoillani  ja omalla vastuullani.

Rimpelän ratkaisuehdotus

"Pitääkö nuoret ensin hukata, ja  sitten etsiä?  Entä, jos estettäsiin hukkaaminen ajoissa?" 

HYVÄ keino  estää myös kouluksesta putoamista olisi tukea perheitä. 1990-luvulta alkaen Suomessa on kuitenkin tätä tukea purettu. Lapsia yritetään auttaa irrallaan perheestä.  Perheitä ei kohdata enää yhteisöinä. Auttajien aikaa kuluu liikaa (turhien) diagnoosien tekoon.

JOKAINEN koulupudokas on ollut pieni lapsi, josta on oltu huolissaan. Kouluallergia syvenee jatkuvista epäonnistumisista. Koulupudokkaille on kasaantunut  moitteita, kieltoja, käskyjä, rangaistuksia. Lasta tutkii psykologi, kuraattori... Lastensuojeluun  tehdään ilmoituksia. Papereita kulkee ja hukkuu. Vuosien jälkeen syntyyy diagnoosi. Lapsella on ADHD. Just.

Nykyinen toimintatapamme sakkaa. Lastensuojelun, erityisopetuksen ja mielenterveyspalvelujen tarve on jatkuvasti lisääntynyt, vaikka niiden voimavarat ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Yhä useampia nuoria menetetään työkyvyttömyyseläkeläisiksi ennen 30. ikävuotta-  käynnistetyistä useista  hankkeista huolimatta.

ENTÄ jos toimittaisiin toisin? Kuinka saataisiin eri tahot ja sektorit aidosti ja tehokkaasti  tekemään  yhteistyötä? Nyt jokainen taho huseeraa organisoidakseen tukea  "kokonaisvaltaisesti" tietämättä, mitä muut tekevät!  Kellään ei ole selvää kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.  Auttaisiko, jos  purettaisin säädökset, jotka tekevät  toimijat ylivarovaisiksi esim.  tiedonsiirtoasioissa?  Entä auttaisiko lapsen aito kohtaaminen  sellaisena kuin hän on eikä asiakkaana tai  ratkaisvana ongelmana? Auttaisiko,  jos  jaksaisimme kohdata kunnioittavasti huonostikin käyttäytyvät oppilaat? Voisimmeko venyttää sen normaalisuuden rajaa, jota suvaitsemme?  Entä jos me koulussa ottaisimme kunnia-asiaksi, että jokainen oppilas saa onnistumisen kokemuksia? Voisimmeko oikeasti hyväksyä sen, että lapsilla on  erilainen kehitystahti?  Pitäisikö alkuopetus tehdä vuosiluokattomaksi? (Ihan luvallistahan  se on. Ja on siinä joissan kouluissa onnistuttukin).

RIMPELÄ ehdottaa, että yksittäisen lapsen käytöshäiriöiden hoidosta on siirryttävä perheen kasvatusotteen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tässä avainrooli on ammattikunnalla, joka on lähes kokonaan ajettu alas: perhetyöntekijöillä.  Imatralla on esim. saatu hyviä tuloksia;  Satsaus perhetyöntekijöihin johti siihen, että lastensuojelun tarve väheni.

RIMPELÄ ehdottaa myös rajuja organisaatiomuutoksia. Varhaiskasvatus ja peruskoulu tulisi yhdistää.  Koulunkäyntiavustajien sijaan alakouluihin tulisi palkata perhetyöntekijöitä, jotka jalkautuisivat koteihin tukemaan perhettä, kun lapsi oirehtii. Koulupudokkuuden  ennaltaehkäisemiseksi tehtäisiin 10-11-vuoden iässä huolellinen arvio lapsen hyvinvoinnista ja tuettaisiin tarvittaessa perthettä lisää. Yläluokkalaisia tukemaan palkattaisiin kouluihin nuorisotyöntekijöitä, jotka rakentaisivat oppilaisiiin henkilökohtaisen, harrastuksiin asti ulottuvan suhteen. He saattaisivat nuoria 21 vuoden ikään saakka.

LN-kokeilu

RIMPELÄ  on ollut mukana tekemässä hallitukselle esitystä, jossa eräissä kokeilukunnissa kokeiltaisiin aivan uudenlaista tapaa organisoida lasten ja nuorten palvelut (LN). Kokeilua tuettaisiin tutkimuksella.

Hankkeessa
- LN –palveluja koskevia säännöksiä tarkistettaisiin niin, että ne mahdollistavat  kunnan LN -palvelujen järjestämisen ja johtamisen kokonaisuutena (eikä sirpaleina)
- toiminnassa käytettäisiin uudella tavalla lasten ja nuorten palveluihin sekä  lapsiperheiden vanhempien palveluihin suunnattavat varat. Osaoptimoinnista eri hallintokuntien kesken luovuttaisiin. Varoja suunnattaisiin lapsiperheitä, lapsia ja nuoria lähellä oleviin palveluihin (esim. kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus, perhetyö, kodinhoitoapu, nuorisotyö).
- Palvelut tuotettaisiin monituottajamallilla
- Luotaisiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimusrekisteri. Ydintiedot  jokaisen lapsen hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä (kustannukset mukaan lukien)  syntymästä (syntymärekisteristä alkaen) ainakin oppivelvollisuusiän päättymiseen saakka siirtyisivät tutkimusrekisteriin sähköisesti kuntien tietokannoista.
- Luotaisiin yhteinen asiakasrekisteri
- Palveluiden kokonaisuutta johdettaisiin keskitetysti. Palveluiden hallinnosta vastaisi yksi lautakunta. Hämeenlinnassa on jo keskitetty  lasten ja nuorten palvelut 29. ikävuoteen saakka yhdelle lautakunnalle, joka toimii palveluiden tilaajana. Kaikki sisäisen palvelutuotannon lasten ja nuorten palvelut tullaan siellä yhdistämään vuonna 2014 yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samalla hallintokuntien rajat poistuvat.  
- LN-palveluissa olisi kolme kokonaisuutta:
(1) Kaikille yhteiset palvelut (neuvolat, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä niiden oppilashuolto, nuorisotyö, yms. yhtenä kokonaisuutena) ja niihin sisältyvä yleinen tuki, jota järjestetään ilman erityistä ongelmamäärittelyä (esimerkiksi perhekasvatus ja perhetyö neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa, nuorisotyö peruskoulussa),
(2) Tehostettu tuki, kun lapsiperhe, lapset ja nuoret tarvitsevat hieman enemmän tukea erityisosaajan konsultaationa edellä mainituille tai lyhytkestoisissa asiakassuhteissa, esimerkiksi puhe- ja toimintaterapia, oppimisvaikeudet, perhetyö parityönä yhteisten palvelujen sisällä.
(3)  Erityinen tuki, kun ongelmat edellyttävät tarkempaa selvittelyä ja pidempikestoista ongelmasuuntautunutta tukea, esimerkiksi lastensuojelu, erityisopetus sekä lasten ja nuorten psykiatria.

KOKEILIHANKE-ESITYKSESSÄ ei  olisi tavoitteena vain yhteistyön tehostaminen, vaan toiminta-ajatuksen uudistaminen niin, että organisaatioiden kehittämisen sijasta keskiössä olisivat lapsiperheet, lapset ja nuoret ja heidän kohtaaminen ja tukeminen kokonaisuutena.

Kannatan.