Kirjoja

Kirjoja

torstaina, heinäkuuta 18, 2013

Ottilia Stenbäck - toisen kerran

OTTILIA Stenbäck (1848- 1939) eli "Tiila-tätä"oli mielenkiintoinen pohjalainen vaikuttajanainen. Herännäinenkin.

Hän oli suomalainen opettajatar.  Pappisperheen tyttö ei päässyt  tyttökouluun-  eivätkä päässeet muutkaan  hänen sisarensa, sillä perheessä oli poikia, jotka koulutettiin ensiksi. Tytöt koulutettiin kotona. Ottilia hyväksyttiin  kuitenkin Jyväskylän  kansakoulunopettajaseminaariin, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1873. Hän on ollut siis Uno Cygnaeuksen ensimmäisiä oppilaita.

Muutaman opettajavuoden jälkeen  Alavudella hän siirtyi Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattareksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuodet 1976-1919- siis 43 vuotta!

Tyttökoulu on nykyisen Viikin Normaalikoulun edeltäjä. Se oli perustettu vuonna 1869, aluksi yksityiskouluna. Vuonna 1886 siitä tuli valtion koulu.

Koulun yhteydessä toimi vuodesta 1881 lähtien myös kasvatusopillinen opisto, jonka Stenbäck toimi vuodet 1906- 1925, jolloin hän oli 70- vuotias. Näin koulu  oli mallikoulu, jossa opettajattariksi aikovien nuorien neitojen tuli saada ohjeita, johdatusta ja harjaantumista vastaisen toimintansa varalle.

Stenbäckillä riittii virtaa. Uskonnolliseen herätystyö oli hänelle tärkeää.  Hän oli mm. NNKY:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja.  Hän  toimitti 1880-luvulla lastenlehteä, jonka nimi oli Tilhi.

Stenbäck kuoli perhettömänä 91 vuoden iässä. Hän oli oman aikansa tunnetuimpia naisopettajia. Tuulio Tyyni on kirjoittanut vuonna 1950 hänestä teoksen " Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa". Mielenkiintoinen lähde olisi lukea myös hänen vuonna 1920 pitämänsä juhlapuhe Helsingin suomalaisen tyttökoulun 50-vuotisjuhlassa. Se on julkaistu kirjasena.

MUUTAMAN PÄIVÄN sisällä julkaistavassa   lastussa  tulen käsittelemään hänen kirjoittamaansa teosta: Kasvatusopin historian pääpiirteet, jonka ensimmäinen painoksen kaksi osaa ilmestyivät vuonna 1890. Toinen, muutettu painos ilmestyi Gummeruksen julkaisemana vuonna 1902. Tulen analysoimaan toisen painoksen teoksia, jotka sain ystävällisesti Kaisa Vähä-Hyypiältä. Kiitos. Ensimmäisen osan antia olenkin jo kerran käsitellyt ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kasvatusopin-historian-paapiirteet-osa.html

Teoksen esipuheessa Stenbäck kertoo kirjoittaneensa kirjan omien oppilaittensa käyttöön; hänen vastuulleen oli uskottu kasvatusopin historian opetus Suomalaisessa Jatko-opistossa, eikä suomenkielistä oppikirjaa ollut. Tytöt eivät oikein osanneet vieraita kieliä, eikä Ruotsin ja Saksan  opettajaseminaareissa käytetyt teokset hänestä sopineet Suomeen, joten pelkkä kääntäminen ei käynyt. "Hartaasti olen toivonut, että  joku minua kykenevämpi olisi  ryhtynyt kasvatusopin historian oppikirjan laatimiseen. " Mutta kun niin ei käynyt,  johtajatar tarttui itse nöyränä  toimeen. Työ oli rankkaa, hän pystyi keskittymään siihen kiireittensä vuoksi vain pari tuntia kerrallaan. "Vaikuttakoon tämä kirja sen verran, minkä se voi, kunnes tulevaisuudessa täydellisempi oppikirja sen tekee tarpeettomaksi." Kuvaava tekijän vaatimattomuudelle on, että teoksen kirjoittajan kohdalla on vain alkukirjaimet O.S.

Ks.
http://villiviini.vuodatus.net/sivut/suomalainen-tyttokoulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ottilia_Stenbäck
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01507.pdf

Ei kommentteja: