Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, elokuuta 15, 2012

Perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet

Opetusministeri Jukka Gustafsson. KUVA: MH

Päivitetty 16.8. vertaamalla vuoden 2001 vastaavaan asetukseen.

PIKKUISEN olin iloinen, kun lopulta löysin Finnlexistä 28.6.2012 annetun Valtioneuvoston asetuksen:  Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta.

Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422

Kyse on siis päätöksestä, joka ohjaa vuonna 2016 käyttöön  otettavia opetussuunnitelmia ja niiden pohjalta annettavaa opetusta. Tässä lastussa pohdin, millainen on ihanneihminen, jollaiseksi  kasvua peruskoulu tuolloin tukee? Joudun vähän muovailemaan lakitekstiä ja yritän jäsentää sitä pedagogisesti.

Millainen on ihanneihminen?
Isolla pensselillä: kasvatuspäämääränä on ihmisyys ja eettisesti vastuunkykyinen (outo sana)  ja aktiivinen yhteiskunnan jäsenyys. Hän on tasapainoinen, terveesti itsetuntoinen, luova, terve ja hyvinvoiva.

Mitä hän tietää?
Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Hänellä on laaja yleissivistys. Hänen maailmankuvansa on avara ja syvä. Hän tuntee ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita,  uskontoja ja elämänkatsomuksia sekä taloutta ja teknologiaa.  Hän   ymmärtää erilaisia aatteita, maailmankatsomuksia, kulttuureita, uskontoja  ja perinteitä, humanismia jne.

Hän osaa ajatella  matemaattis-luonnontieteellisesti ja yhteiskunnallisesti.  Hän hallitsee äidinkielen monipuolisesti sekä kirjallisesti että suullisesti.  Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot. Hänellä on  tietoa  työelämästä ja yrittäjyydestä.

Mitä hän taitaa?
Hänellä on elämässä tarpeelliset taidot. Hän osaa oppia. Hänellä on edellytykset jatko-opintoihin. Hän osaa  tehdä yhteistyötä. Hänellä on hyvät tavat. Hän hallitsee arkea. Hän osaa toimia eettisesti. Hän osaa olla  vuorovaikutuksessa paitsi omalla äidinkielellään, myös  toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Hänellä on riittävät taiteen, talous- ja kuluttajataidot sekä käsityö- ja liikuntataidot. Hänellä osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa  kriittiseen tiedonhankintaan.

Ihanneihminen osaa toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja edistää  kestävää kehitystä. Hänellä on kansalaisen tarvitsemat taidot.

Mitä hän tahtoo/tuntee?
Ihmiseksi kasvanut   osaa ajatella   eettisesti ja yhteiskunnallisesti Hän kunnioittaa elämää, luontoa ja ihmisiä, ihmisten erilaisuutta. Hän ei  loukkaa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Hän on vastuullinen. Hänellä on motivaatiota.

Aktiivinen kansalainen  edistää itsekin "ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta".

Opetussuunnitelman perusteissa määrätään tarkemmin ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.

Millaista opetuksen on oltava?
Opetuksen tulee olla sellaista, että se edistää  oppilaiden kasvua ym. tavoitteiden suuntaan. Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

"Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä".

Opetuksessa on otettava huomioon, että tytöt ja pojat ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin.Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.

Tietokasvatuksen osalta
Tietojen tulee  perustua tieteeseen. Tietoa tulee hankkia kiittisesti. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.

Taitokasvatuksen  osalta
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille annetaan valmiudet sitä edellyttävän tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja. (Itse asetuksessa ei ole mainintaa draaman käytöstä menetelmänä MH)

Tahto- tunnekasvatuksen osalta
Koulutuksen on edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kestävää kehitystä. Opetuksen tulee vahvistaa motivaatiota.

Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset.

Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.

Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.

Oppimisen esteet  ja oppimisvaikeudet yritetään tunnistaa mahdollisimman varhaisin.

Tukitoimet tulee kohdentaa oikea-aikaisesti. Syrjäytyminen tulee estää.

Muuttuuko jokin?
Ensilukemalla en huomaa kasvatuspäämäärän (ihanneihmisen kuvaus) tai opetukselle asetettujen tavoitteiden juurikaan muuttuneen.

Pieniä muutoksia vuoden 2001 tavoitteisiin on. Vuoden 2001 tavoiteista mukana ei ole enää seuraavia yksityiskohtia
- kriittisesti ympäristöään arvioiva yhteiskunnan jäsen
- oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen
- viestinnän taidot oli mainittu erikseen
- oppimisympäristön tuli v. 2001  antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Nyt tätä mainintaa ei enää ole.

Kasvatuspäämäärä on edelleen kokonaisvaltainen ja  sivistyksellinen (persoona = yksilö, joka toimii myös yhteisölllisesti). Se on hyvä. Muttayksilöllisyys, omaleimaisuus on jätetty tavoitteena tällä kertaa hieman syrjään. Tavoitteissa hyveet ja hyöty ovat molemmat mukana. Tulevaisuusorientaatio ei ole listalle päässyt.

Opetusnäkemys on siten ennallaan, että materialismin rinnalla on forrmalismia. Hyvinvoinnin ja mm. motivaation esilläpitäminen luo perustaa esim. hyvinvoinnin pedagogiikalle. Mielenkiintoista on, että oppilaiden omaa osallisuutta opetuksen suunnittelussa ei tässä yhteydessä mainita (esim. yhteissuunnittelu).

Koulunpidolle on edelleen asetettu hyvin kunnianhimoiset vaatimukset  -lupaukset, joiden lunastaminen voi olla monelle  kunnalle jopa mahdotonta toteuttaa. Esimerkiksi sisäilmaongelmien osalta. Uusia vaatimukset eivät ole.

Ei kommentteja: