 |
| Dosentti Jari Salminen Cafe Engelissä. |
TIISTAINA minulla oli tilaisuus tavata Jari Salminen - mies kesän mielenkiintoisimman kasvatusalan kirjan "Koulun pirulliset dilemmat" takana.
MIKÄ MIES SALMINEN ON? Dosentti. Harjoittelukoulun lehtori. Ex-rehtori. Luokanopettaja. Juuri nyt hän toimii Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella didaktiikan yliopistonlehtorina. Tutkijana Salminen on erikoistunut kasvatus- ja kouluhistoriaan. Erityisesti häntä on kiinnostanut yksityisten koulujen kehitys ja asema yhteiskunnassa. Tuorein kiinnostuksen kohde on opettajankoulutuksen akatemisointi ja sen heijastuminen opettajien praktisiin valmiuksiin.
CAFE ENGEL oli mainio kohtauspaikka. Hyvää kahvia, elegantti miljöö. Pöydän toisella puolella siis mies, joka haluaa avata maassa keskustelua siitä, mitä on kohtuullista koululta ja opettajilta vaatia.
- Suomalainen koulu on upea. Meillä on hyvät ja hyvin koulutetut opettajat. Ei koskaan eikä missään lapset ole saaneet yhtä korkeatasoista opetusta kuin nyt Suomessa. Olemme rakentaneet taitavan suomalaisen sovelluksen lainaideoista Preussista, Sveitsistä, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Se on täkeää muistaa, kun huudellaan koululle neuvoja.
Mutta koulu on ainakin media perusteella on kriisissä?
- Se on sitä siksi, että julkinen koulu on julkinen koulu. Koulu lupaa mm. opetussuunnitelmassa kaikille kaikkea ja vastakkaisia asioita yhtä aikaa, esim. yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Julkinen koulu joutuu kuitenkin aina tekemään kompromisseja. Ja viime kädessä niitä tekee opettaja joka tunti. Vaarana on, että vanhemmille syntyy mielikuva, että nämä lupaukset aiotaan myös täysimääräisesti pitää. Olisi tärkeää, että kaikki - muutkin kuin tutkijat - ymmärtäisivät, millaisessa jännitteiden kentässä opettaja tuhannet ratkaisunsa tekee. Eikä niitä jännitteitä pois saa. Ne kuuluvat kasvatukseen. Niiden kanssa on vain elettävä.
SALMINEN kuvaa kirjassaan näitä jännitekenttiä dilemman ja paradoksin käsitteillä.
- Jännitteiden taustalla ovat erilaiset arvot. Koulu on aina ollut erilaisten ideologioiden taistelukenttä: Kirkko toi kouluun luterilaisuuden, valtio kansalaisuuden ja teollisuus standardit. Juuri nyt taistelua käydään sivistyksen ja pinnallisen kivan, edutainmentin välillä.
- Kyllä minä kritisoin opettajankoulutustakin. Se antaa kuvan, että opettajan ammatti on keskeisesti tiedeperustainen. Nämä työssä näkyvät dilemmat eivät kuitenkaan tiedolla ratkea, ne ovat arvopohjaisia.
- Toisin kuin opettajan esim. lääkärin työ pohjautuu oikeasti tietoon. Tautiin käytetään hoitoa, jonka vaikutustapa tunnetaan. Mutta ei opettaja tiedä, mikä tepsii levottomaan lapseen. Eikä sitä tiedä kasvatustiede tai hallintokaan. Koululla on teknologiavaje.
SALMINEN porautuu kirjassaan erityisesti seitsemään dilemmaan. Ne ovat eräänlainen koulun sisäinen rakenne. Ehkä perustavin niistä on kysymys traditiosta vastaan muutos. Onko koulu muuttunut?
- On ja ei. Jos katsotaan pelkkää tuntijakoa, niin tosi vähän 1800-luvun lopulta tähän päivään. Latinan kieli jäi tuolloin pois, ja siitä syntyi liikkumatilaa uusille aineille. Toisen maailmansodan jälkeen katosi pitkä saksa, ja englanti teki läpimurron. Kansalaistaito tuli ja meni. Ja nyt uusi aine on ollut terveystieto. Koulu on tässä mielessä varsin tahmea muuttumaan. Hyvä niin. Koulun tehtävä on siirtää kulttuuriperintöä. Se ei voi juosta joka muodin perässä.
- Mutta muutoin kyllä opettajat kertovat, että kouluun tulee jatkuvasti uusia muutoksia- jotka unohdetaan, ja taas tulee jotain uutta. Muutoksessa pitäisi mennä rauhallisesti eteenpäin, ei tempoillen. Minusta koulu ei voi olla tällä lailla reagoiva. Koulu on sivistyslaitos. Se ei saisi hukata sivistyksen ideaa. Traditio ei saisi katketa. Sivistys ei ole jatkuvaa valintaa, se on järjestelmällista ajattelua. Sivistyminen on alistumista sellaiselle ajattelulle. On nähtävä vaivaa, jotta oppii tärkeää. Klassikot tulee tuntea. Liikunnan kielellä: peruskuntovaihetta ei voi ohittaa.
- Suomalainen koulu on upea. Meillä on hyvät ja hyvin koulutetut opettajat. Ei koskaan eikä missään lapset ole saaneet yhtä korkeatasoista opetusta kuin nyt Suomessa. Olemme rakentaneet taitavan suomalaisen sovelluksen lainaideoista Preussista, Sveitsistä, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Se on täkeää muistaa, kun huudellaan koululle neuvoja.
Mutta koulu on ainakin media perusteella on kriisissä?
- Se on sitä siksi, että julkinen koulu on julkinen koulu. Koulu lupaa mm. opetussuunnitelmassa kaikille kaikkea ja vastakkaisia asioita yhtä aikaa, esim. yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Julkinen koulu joutuu kuitenkin aina tekemään kompromisseja. Ja viime kädessä niitä tekee opettaja joka tunti. Vaarana on, että vanhemmille syntyy mielikuva, että nämä lupaukset aiotaan myös täysimääräisesti pitää. Olisi tärkeää, että kaikki - muutkin kuin tutkijat - ymmärtäisivät, millaisessa jännitteiden kentässä opettaja tuhannet ratkaisunsa tekee. Eikä niitä jännitteitä pois saa. Ne kuuluvat kasvatukseen. Niiden kanssa on vain elettävä.
SALMINEN kuvaa kirjassaan näitä jännitekenttiä dilemman ja paradoksin käsitteillä.
- Jännitteiden taustalla ovat erilaiset arvot. Koulu on aina ollut erilaisten ideologioiden taistelukenttä: Kirkko toi kouluun luterilaisuuden, valtio kansalaisuuden ja teollisuus standardit. Juuri nyt taistelua käydään sivistyksen ja pinnallisen kivan, edutainmentin välillä.
- Kyllä minä kritisoin opettajankoulutustakin. Se antaa kuvan, että opettajan ammatti on keskeisesti tiedeperustainen. Nämä työssä näkyvät dilemmat eivät kuitenkaan tiedolla ratkea, ne ovat arvopohjaisia.
- Toisin kuin opettajan esim. lääkärin työ pohjautuu oikeasti tietoon. Tautiin käytetään hoitoa, jonka vaikutustapa tunnetaan. Mutta ei opettaja tiedä, mikä tepsii levottomaan lapseen. Eikä sitä tiedä kasvatustiede tai hallintokaan. Koululla on teknologiavaje.
SALMINEN porautuu kirjassaan erityisesti seitsemään dilemmaan. Ne ovat eräänlainen koulun sisäinen rakenne. Ehkä perustavin niistä on kysymys traditiosta vastaan muutos. Onko koulu muuttunut?
- On ja ei. Jos katsotaan pelkkää tuntijakoa, niin tosi vähän 1800-luvun lopulta tähän päivään. Latinan kieli jäi tuolloin pois, ja siitä syntyi liikkumatilaa uusille aineille. Toisen maailmansodan jälkeen katosi pitkä saksa, ja englanti teki läpimurron. Kansalaistaito tuli ja meni. Ja nyt uusi aine on ollut terveystieto. Koulu on tässä mielessä varsin tahmea muuttumaan. Hyvä niin. Koulun tehtävä on siirtää kulttuuriperintöä. Se ei voi juosta joka muodin perässä.
- Mutta muutoin kyllä opettajat kertovat, että kouluun tulee jatkuvasti uusia muutoksia- jotka unohdetaan, ja taas tulee jotain uutta. Muutoksessa pitäisi mennä rauhallisesti eteenpäin, ei tempoillen. Minusta koulu ei voi olla tällä lailla reagoiva. Koulu on sivistyslaitos. Se ei saisi hukata sivistyksen ideaa. Traditio ei saisi katketa. Sivistys ei ole jatkuvaa valintaa, se on järjestelmällista ajattelua. Sivistyminen on alistumista sellaiselle ajattelulle. On nähtävä vaivaa, jotta oppii tärkeää. Klassikot tulee tuntea. Liikunnan kielellä: peruskuntovaihetta ei voi ohittaa.
PIAN on alkamassa uusi opetussuunnitelmakierros. Salminen perää nyt otteeseen pitkäjänteisyyttä.
- Opetussuunnitelmat ovat liian epämääräisiä asiakirjoja. Nyt olisi hyvä aika priorisoida tavoitteita, lakata lupaamasta lisää ja kertoa, mistä lupauksista ei enää pidetä kiinni. Jottei tehdä jälleen kerran vain paperiuudistusta ja uuvuteta opettajia.
KAHVIT on juotu. Onnittelen tärkeästä kirjasta.
- Opettajien ei tule syyllistää itseään, jos työ välillä tuntuu takkuisalta. Monet työn vaikeat puolet johtuvat näistä koulun rakenteeseen kuuluvista dilemmoista, ei siitä, että opettaja on huono.
Sanoo Salminen ja katoaa kesäiseen vesisateeseen.
SALMISEN teos on esitelty tässä blogossa aikaisemmin.
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/koulun-pirulliset-dilemmat.html
- Opettajien ei tule syyllistää itseään, jos työ välillä tuntuu takkuisalta. Monet työn vaikeat puolet johtuvat näistä koulun rakenteeseen kuuluvista dilemmoista, ei siitä, että opettaja on huono.
Sanoo Salminen ja katoaa kesäiseen vesisateeseen.
SALMISEN teos on esitelty tässä blogossa aikaisemmin.
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/koulun-pirulliset-dilemmat.html
PS.
Kuuntele:.Ylen Politiikkaradion upea ohjelma: Koulun pirulliset dilemmat linkistä. http://areena.yle.fi/radio/1566516
1 kommentti:
Hyvä haastattelu! Ja kirjakin on pitemmälle päästyäni tullut lähestyttävämmäksi! Kiitos Martti & Jari!
Lähetä kommentti