Kokonaisbudjetissa myös ongelmia- löytyykö syytä?

Talousasiantuntijoiden työhuoneet ovat Kamreerintie 3b:n
12. kerroksessa.

Päivitetty 21.6.

ESPOO siirtyi koulujen kokonaisbudjetointi-
käytäntöön muutama vuosi sitten. Toimintavan käyttöönotto oli yksi silloisen sivistystoimen-
johtaja Aulis Pitkälän isoja johtamistekoja.

Aluksi kokonaisbudjettia kokeili joukko pilotteja, ja sitten se jalkautettiin kaikkiin kouluihin. Kokonaisbudjetti toimii Espoossa niin, että rehtori vastaa nyt myös paitsi perinteisistä  tarvikemenoista (oppikirjat, välineet)  myös palkkamenoista. Ei kuitenkaan kiinteistön vuokrista, sähköstä jne.

Rahankäytön suunnittelun tueksi koulu saa tietyillä kaavoilla lasketun tuntimäärän/viikko, joka jaetaan sitten eri luokille ja opettajille. Tuo viikkotuntimäärä  kerrotaan koulukohtaisesti arvioidulla  keskituntihinnalla, joka ottaa huomioon opettajakunnan ns. "ikälisät". Koulu voi käyttää opetukseen koko tuon tuntimäärän- ja joillain kouluilla rahaa jää (tai jäi) sen jälkeen ylikin. Jos kaikki on kunnossa.

Toimintatapaan on nyt totuttu, suuri osa rehtoreista todella pitää siitä. Tässäkään lastussa ongelmia ei nosteta esiin kiukuttelun tai kapinoinnin vuoksi vaan siksi, että ne ratkeaisivat.

Pieniä, kiusallisia ongelmia (mm. seurantavälineisiin liittyviä)  on ollut pitkään, mutta tänä keväänä moni rehtori seurasi talonsa palkkamenojen kehitystä tavallista huolestuneempana. Vaikka palkkaraha syksyllä oli riittänyt  hyvin, jotain outoa tapahtui vuoden vaihteessa, koska näillä kouluilla aivan sama tuntimäärä johtikin palkkamenojen ylittymiseen keväällä. Huolestuneita rexejä  oli siksi paljon,  että EKOAY halusi välittää huolen myös espoolaisten puolueiden  tietoon. Tilaisuus ei mennyt ihan nätisti, monet tärkeät ihmiset loukkaantuivat. Sen jälkeen kuitenkin sovittiin mm. SDP:n ryhmänjohtajan Markku Sistosen kanssa, että olkoon Auroran koulu case, jonka avulla yhdessä talousasiantuntijoiden kanssa katsotaan, millä outo muutos selittyisi.

Case Aurora

AURORAN tilanne on lyhyesti seuraava:

• Syksyllä 2011 ns. tuntikehys riitti hyvin, ja joka kuukausi jäi vielä "ylijäämääkin". 
• Kun uusi budjetti saatiin ja seuranta alkoi toimia maaliskuussa 2012, huomattiin, että miinusta alkoi tulla ja  aika rajusti. 
• Kesäkuun alussa palkkabudjetti on ylittynyt  jo 1,4 %. 
• Noin 20- 30 000:n euron ylitys tulee paikata leikkaamalla syyslukukauden palkkamenoja. Pahimmillaan näytti siltä, että edessä olisi jopa 34 vuosiviikkotunnin siis noin  6:n %:n leikkaus syyslukukauden osalta. 
• Lopullinen leikkaustarve selviää vasta elokuun alussa.

TÄNÄÄN minulla oli sitten tapaaminen kahden tärkeän talousosaajan: Pirjo Mutasen ja Kirsti Askolinin kanssa. Kävimme läpi Auroran tilannetta, ja päädyimme  seuraaviin johtopäätöksiin siitä, mistä kaikista eri tekijöistä palkkabudjetin ongelmat  todennäköisesti johtuvat:

• Eläkemaksujen suuruus oli arvioitu vuoden vaihteessa väärin. Korjaukset on nyt tehty. 
• Palkankorotukset on kuulema budjetoitu (keskimäärin)  täysimääräisinä. Tammikuun kertaerät (150 euroa kullekin) aiheuttivat seurantaa vaikeuttaneen piikin.  Auroran 6. luokkien opettajien luokanvalvojan korvaus lisäisi kuormaa kahdella viikkotunnilla.
• Vuodenvaihteessa muutettiin myös Auroran tuntihintaa, jolla kaavan tuottama tuntikehys kerrotaan. Isoin muutos koski sitä, kuinka rehtorin palkka otetaan siinä huomioon. Varsinkin pienillä kouluilla tämä tekniseksi tarkoitettu muutos saattoi olla tosi suuri. Samalla kerrointa muutetiin niin, että rahaa siirrettiin alakouluilta yläkouluille. Korjausliike oli ehkä ylimitoitettu.
• Aurorassa oli yhden opettajan palkamäärittelyssä tapahtunut virhe,  jolloin keväällä hänelle maksettiin isohko summa kerralla. Vastaava summa kuitenkin siirrettiin Auroran tilille.
• Selkeäksi elementiksi nousi keskusteluissa tuo keskimääräinen tuntihinta. Se ei ota huomioon (1) alakouluissa olevien aineenopettajien ja (2) erityisopettajien korkeampaa palkkatasoa. Aurorassa oli viime lukuvuonna yksi aineenopettaja ja  3 ja 1/5 laaja-alaista erityisopettajaa, joiden korkeampi palkka synnyttää aukkoa. Meillä tämä koostuu, kun  yksi eloistamme tekee konsultointityötä- maksamme hänen palkkansa, mutta saamme siihen vain luokanopettajan palkan. (3) Tuntihinta ei ota huomioon lukuvuoden aikana tapahtuvaa kokemuslisien muutosta (kun siis opettaja saa "ikilisiä"). 
• Seurantaa vaikeuttavat myös pitkäaikaiset sijaisuudet (mm. äitiyslomat), koska kela-korvaukset tulevat pahasti jäljessä. Meillä oli näitä.
• Aurorassa ylityksen yksi selitys oli myös virhe, jonka vuoksi ns TVA/kkm- korvausta maksettiin myös kevätlukukausien osalta. Tämän virheen suuruus oli noin  1500 euroa.
• Myös sillä on vaikutusta, kuinka moni opettajista on muodollisesti epäpätevä. Erityisesti tämä vaikuttaa erityisopettajien osalta. Meillä oli tässä suhteessa hyvä ja kallis tilanne.
• Oma vaikutuksensa ylityksiin on myös sillä, että avustajille ei ole varattua palkkarahoja kaikille päiville, joina heillä on oikeus olla töissä.
• Todennäköisesti Auroran ylitys johtuu monesta pikku tekijästä. Kovasti yksinkertaistaen: meillä pitäisi kaavan antamasta viikkotuntimäärästä  kevään opettajarakenteella vähentää yhden opettajan tunnit.
• Myöhemmin keskustellessani kahden nuoren rehtorin kanssa, he olivat huomanneet, että on edullisempaa käyttää tunteja ns. ylitunteina kuin palkata lisää opettajia. Auorassa oli viime lukuvuonna vain vähän ylitunteja ja paljon opettajia.

NEUVONPITO sujui oikein positiivisissa merkeissä. Pirjo ja Kirsi toivoivat, että  tiedotan näistä asioita ja välitän heidän pyyntönsä, että kaikki koulut, joilla on ongelmia, ottaisivat yhteyttä, Näin oppisimme yhdessä käyttämään järjestelmää yhä paremmin. Sovimme myös, että EKOAY:n rehtorijaosto kokoaa  näitä ongelmia ja käytännön havaintoja, ratkaisuista, jotka vaikuttavat koulun käytettävissä olevaan rahaan.  Tarkoitus on järjestää  myöhemmin yhteinen palaveri, jossa pohditaan esiin nostettuja haasteita.

OMA  näkemykseni on, että kokonaisbudjetti toimisi kaikkein parhaiten, jos palkkoihin oikeasti osoitetaan kaavan tuottaman  kehyksen verran rahaa. Tämä  onnistuu, jos tuntihinta määritellään aidosti koulukohtaisesti.  Toinen vaihtoehto on, että kehys jaetaan tuttuun tapaan ja  kouluille annetaan opettajajakautumaan perustuva kerroin, jolloin nähdään  oikeasti käytössä oleva kehys. Kumpikin vaatii vaivaa. Espoolaisrehtoreista Lasse Utti ja Vesa Äyräs ovat molemmat kehitelleet työkaluja, joilla rehtori itse voisi laskea kunkin opettajan oikean palkan. Seurannan kannalta  saattaisi olla järkevää, ettei jatkossa esim. tuntihintakertoimen lakutapaa muutea kesken lukuvuoden.

Korjausliikkeitä Aurorassa

AURORAN osalta näyttää siis siltä, että ongelma on syntynyt monesta pienestä tekijästä. Mitä ilmeisimmin myös korjausliikkeitä tarvitaan monia.

• Kun lopullinen ylitys kevään osalta selviää, on käärittävä hiat, valittava taso, johon asti pystytään korjauksia tekemään vaurioittamatta perustehtävää. Jos ylitys on 1.4 %, ihanne olisi venyä niin, että koko "velka" kuitataan- siis jättämällä syksyn osalta käyttämättä  30 tuntia meille myönnettävistä noin 580 tunnista. 
• Tilannetta hieman helpottaa 5, 5 tunnin verran meille luvattu lisäraha RI-luokasta kevään ajalta.
• Myös "tulot" voivat kasvaa. Jokainen uusi meille muuttava oppilas tuo myös mukanaan yhden vuosiviikkotunnin verran rahaa (ja poislähtevä vie sen mukanaan).
• Pyrin käymään neuvottelut siitä, että konsultoivan elan palkka katettaisiin täysimääräisesti konsultointityön osalta.
• Pientä säästöä syntyy myös siitä, että aine- ja erityisopetuksen kalliit tunnit vähenevät 
• ja siitä, että vähennämme opettajien määrää (ja opetusta hoidetaan ylitunteina).  
• Mutta kehykseen meidän on lisäksi  puututtava. 
• Voimme joutua vähentämään hieman  myös tukiopetusta rinnakkaisluokkien yhteistyöllä. Tukitoimiemme lähtötaso on siksi korkea, että siitä ei pitäisi aiheutua isoa huolta.
• Niinikään on vartioitava sijaiskuluja: todennäköisesti joudumme rajoittamaan opettajien  lähettämistä sellaiseen täydennyskoulutukseen, jonka sijaiskuluja ei makseta keskitetysti. 
• Pieniä säästöjä syntyy siitä, että jäljellä olevaa tarvikerahaa käytetään hyvin säästeliäästi.

Se, kuinka valitut keinot tepsivät näkyy lopulta vasta marraskuun alussa. On karmivaa, jos  syksynkin osalta kaava näyttää enemmän  tunteja kuin mihin rahat riittävät.  Syksyn aikana on  laadittava "kriisisuunnitelma" siltä varalta, että marras- ja joulukuun menoihin  on tehtävä lisäleikkauksia.

Kevään 2013  osalta tilanne on  näillä näkymin valoisampi; voinemme ottaa käyttöön koko kehyksen.