Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

tiistaina, elokuuta 31, 2010

Huomenna Aurora-seminaari nro 20!

Auora-seminaari syksyllä 2008. Tuolloinkin
seurakuntatalolla. 

AURORAN koulun "ikiaikaisiin" kodin ja koulun yhteistyöperinteisiin kuuluu Aurora-seminaari elo-syyskuun taitteessa. Seminaariin kutsutaan koulun johtokunta varajäsenineen, Koti & Koulu ry:n hallitus aktiivijäsenineen  ja koulun henkilökunta. Ensimmäinen tällainen seminaari järjestettiin syksyllä 1990. Vain kerran ilta on jäänyt väliin, joten vuorossa on nyt  20. seminaari.

Seminaari pidetään keskiviikkona  1.9.2010 klo 18- 20.30  Auroran seurakuntatalolla. Teemana on kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma.  Tarjoilun on perinteisesti huolehtinut Koti & Koulu ry.

Ohjelma on seuraava:

Klo 18.00 Tilaisuuden avaus. Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti ja Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarto.

Klo 18.20 Yhteistoiminnallinen työskentely alkaa. Ohjeistus rehtori Martti Hellström.

  • Kotiryhmävaihe (klo 18.30- 19.00)
  • Asiantuntijaryhmät a-b-c-d-e-f-g (19.00- 19.30)
  • Asiantuntijat palaavat kotiryhmiin (19.30-20.00)
  • Yhteenveto: yhteistyösuunnitelma (20.00- 20.30).

Klo 20.30 Seminaarin päätös

Seminaarimateraali on laadittu tämän blogin 22.8. lastun pohjalta.

Pelko pois!


video

YLI 20 opettaja, kasvattajaa ja  vaikuttajaa kokoontui maanantaina 30.8. 2010 Kaitaan koululle "Lyömätön koulu- pelko pois!"- keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden järjesti Espoon Kokoomuksen koulutusklubi. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Kuulimme kolme alustusta, ja keskustelu oli vilkasta. Niin vilkasta, että opettelin  antamaan toisille suunvuoron ja keskityin kuuntelemaan. Kuuntelemalla oppii usein paremmin. Mitä mm. opin Hanna Koskiselta, Minna Grönbomilta ja Kaarina Järvenpäältä sekä salin väeltä:
  • Väkivaltaan on monta syytä. Moni lääke on arvaamaton (Minna Grönblom). Koulu luo paineita: on opittava.   Koulussa on kavereita, jotka kiusaavat ja tönivät. Matti ja Pekka ovat myös koulussa. Kun mittaa tulee täyteen, lapsi räjähtää.
  • Tilanne, jossa oppilas lyö opettajaa, on kaikille lapsille vahingollinen (Minna Grönblom).
  • Aggressio on myönteinen voima- paitsi kun se suuntautuu väärin (Kaarina Järvenpää).
  • Myös erityislapsi voi pelätä (ei vain olla pelottava).  Pelko sitoo voiman oppia. Kiusaamista voi olla koulussa, koulumatkoilla, taxissa.
  • Hoitoa ei saa, ellei itse taistele. Meiltä on kadonnut väsynyttä perhettä tukeneet yksinkertaiset palvelut. Kaikki työnantajat eivät ymmärrä poissaoloja lapsen koulunkäyntivaikeuksien vuoksi. Hoidon suhteen siirtyminen nuorisopuolelle tuntuu riskiltä. Jorvi eristää koulun yhteistyöstä. "Ei saa olla vanhemmasta kiinni, saako lapsi apua". " Ei  koulussa voi antaa tunne-elämän terapiaa". "Mikä on lasten tulevaisuus, jos vanhemmat eivät jaksa?"
  • Joskus hoidon saamisen esteenä on myös vanhempien vaikeus hyväksyä lapsen vaikeuksia. Heillä on surutyö kesken (Minna Grönblom). Vanhempien voi myös olla vaikea ottaa vastaan tätä viestiä omalta opettajalta. Ulkopuoliselta se voi olla helpompaa.
  • Lapsia ei pitäisi lokeroida. Myös erityislapset ovat monella lailla lahjakkaita.
  • Espoolaisopettajissa on valtavasti asiantuntemusta. Nyt se on vaarassa hukkua opettajille lisätyn muun työn jalkoihin (Antti Komulainen).
  • Rehtoreille pitäisi luoda mahdollisuudet pedagogiseen johtamiseen (Antti Komulainen).
  • Opettajankoulutuksessa tulisi olla tilaa myös ratkaisukeskeisten menetelmien opettelulle (Antti Komulainen).
  • Tarvitaan poikkihallinnollisia ryhmiä. Meidän on kehitettävä hallintokuntien välistä yhteistyötä (Marika Niemi). Tarvitaan jalkautumista arkeen (Sari Karjalainen)
  • Kiusaamisesta on oppilaan tosi vaikea puhua. Tulee leimatuksi vasikaksi. Kynnyksen puhua asiasta kuraattorille tai terveydenhoitajalle tulisi olla niin alhainen kuin mahdollista.

 JÄLKISANAT

Meillä on Espoonkin kokoisessa kaupungissa (vain) muutama väkivaltaisen käytöksensä vuoksi itselleen ja toisilleen vakavasti ja toistuvasti  vaarallinen lapsi. Meillä tulisi olla rohkeutta ja resursseja puuttua näiden lasten ja tarvittaessa heidän perheittensä elämään  vahvoilla tukitoimilla. Se edellyttäisi uudenlaista, moniammatillista  "kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin commando-joukkoa". 

Tarvitsemme riittävät keinot pitää nollatoleranssin väkivaltaan. Missä on pedagoginen metodinen innovaatiotoiminta? Meidän pitäisi satsata resursseja mm. väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemisessä toimivien metodien "tuotekehittelyyn" yhtä innokkaasti kuin tuotetaan oppimispelejä ja - materiaaleja. ART ei auta kaikkia. 

Tilaisuuden  jälkeen olen yhä vakuuttuneempi, kuinka tärkeä on väkivallan estämisen rinnalla  pyrkimys estää epäonnistumisen kokemuksia ja lisätä onnistumisen kokemuksia jokaisen oppilaan osalta.

Illan minua koskettavin viesti  oli  ylilääkäri Kaarina Järvenpään diassa: 

" Mikään ei saa mennä rikki.
Kenenkään ei saa sattua
Mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua."

  

maanantaina, elokuuta 30, 2010

Opetus ja tuen muodot: pilottikoulujen rooli

Tänään tehostetun tuen pedagogisen ryhmän kokouksessa
Ilpo Salosen flap-kuvan pohjalta tehty kuvaus meneillään
olevasta tukitoimien kehittämisprosessista.
TÄNÄÄN ilta- päivällä kokoontui virastossa espoolaisia ns. kelpo-pilotti- koulujen rehtoreita ja viraston ja kelpo- hankkeen väkeä.

Espoolaiset pilottikoulut ovat: Aurora, Eestinkallio, Kantokaski, Meriusva, Nöykkiö ja  Ruusutorppa.

Yritimme ottaa haltuun varsin monitasoista kehittämistoimintaa ja selkeyttää, mitä oikein olemme tekemässä. Pysähtyminen on joskus oikein terveellistä.

Jotenkin näin tiivistäisin kokouksemme lopputulemaa:

1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on hahmottaa, miten opetus ja tuki toimivat about vuonna 2015, kun toiminnan seuraehdot muuttuvat.

2. Opetusta ja tukea säätelevät kehystekijät ovat dynaamisessa vaiheessa: a) opetussuunnitelma muuttuu, b) säädökset muuttuvat, c) taloustilanne muuttuu (myös säädösten muutosten johdosta) ja d) syntyy uusia pedagogisia innovaatioita.

3. Espoolaisten pilottikoulujen ydintehtävä on tuottaa ja mallintaa yhdessä muiden pks-pilottikoulujen kanssa pedagogisia innovaatioita, joita voitaisiin  ottaa käyttöön muissa kouluissa uudessa tilanteessa.

4. Ideoiden kehittämiseksi pilottikoulujen opettajat saavat koulutusta. Koulutusta organisoi mm. Arviointikeskus.

5. Pilottikoulut tulevat esittelemään hyviä käytänteitään kaksilla messuilla: 10.11. klo 11-18 Wanhassa Satamassa ja keväällä Espoon omassa Huhti-messu-tapahtumassa la 9.4.2011. Kullakin pilottikoululla on niissä oma ständi ja sen lisäksi noin puolen tunnin saliesitys. Pilottikouluista tullaan myös tekemään erillinen esite marraskuun tilaisuuteen. Minä lupauduin juontamaan saliosuuden Wanhassa Satamassa.

6. Syyskuun aikana järjestetään seminaari johon osallistuu kaikkien Espoon kelpo-kehittämisryhmien edustajia (pedagoginen ryhmä, hallintoryhmä, yhteistyöryhmä (esiopetus-perusopetus).

sunnuntaina, elokuuta 29, 2010

Mainoksia blogiin

OLEN päättänyt kokeilla rahankeruuta sallimalla mainokset tässä blogissa. En kerää rahaa itselleni- vaan luovutan mahdollisten verojen jälkeen syntyvän voiton Auroran koululle oppilaiden harrastustoiminnan edistämiseen.

Tässä blogissa käy päivittäin 250 vierailijaa. Vuodessa se tekee lähes 90 000 käyntiä.

AdSense-systeemissä blogin pitäjä saa rahaa jokaisesta klikkauksesta mainostajien sivuille. Haastan kaikki blogissa vierailijat näin tukemaan auroralaisten harrastustoimintaa klikkaamalla niin maan perusteellisesti :-) Sääntöjen mukaan en saa itse  klikkailla.

Kolmas viikko toden sanoo


VIIKKO 35 on kolmas kouluviikko, ja nyt lukkarit sitten testataan. Opetus alkaa viimeistään nyt kaikissa oppiaineissa. Opetan tänä lukuvuonna pitkästä aikaa musiikkia, ja se tuntuu tosi mukavalta. Työn alla on myös syksyn Radio Auroran sarjakuunnelman ideointi.  Muutenkin viikosta tullee kahta aikaisempaa vauhdikkaampi.

Maanantaina  hiomme opettajien kanssa mm. ohjaushankettamme.  Iltapäivällä kokoontuu pääkaupunkiseudun "kelpo"-hankkeen pilottikoulujen rexien pedagoginen ryhmä virastossa. Illalla jatkuu tärkeä keskustelu lasten väkivallasta  Kaitaan koululla klo 18-20 pidettävässä tilaisuudessa (lastun kuva). Tilaisuus on kaikille avoin.

Tiistai-iltana kokoontuu Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n hallitus. Samaan aikaan pitäisi ehtiä myös paikallisen OAY:n kokoukseen- mutta kahdessa paikassa en osaa vieläkään olla yhtä aikaa.

Keskiviikkona Yle saapuu Auroraan kuvaamaan tulevaisuustaitojen opettelua. Samaan aikaan viisi alkuopettajaa on kouluttautumassa parempaan esiopetuksen ja alaluokkien yhteistyöhön. Ja illalla on vielä  perinteinen Aurora-seminaari, jossa kodin ja koulun edustajat valmistelevat kodin ja koulun  yhteistyösuunnitelmaa.

Torstaina meillä on kokous heti aamutuimaan ryhmäintegraatioluokkien avustuspalveluista. Toivon ehtiväni koulun jälkeen OKL:lle syventymään kasvatuksen maailmaan.

Perjantaina kaikki pääkaupunkiseudun rehtorit taitavat kokoontua messukeskukseen kuuntelemaan maailmankuulua koulunkehittäjää Michael Fullania. Minulla pitäisi olla vielä seminaarin jälkeen mahdollisuus haastatella häntä ja yhtä Fullanin Suomen kiertueen promoottoria Mikko Salosta Luokan opettaja-lehteen. Yle jatkaa sillä aikaa kuvauksia koululla.

Lauantaina minulla on vapaapäivä, mutta kuusi opettajaamme  pääsi mukaan Fullanin opettajille suunnittelemaan koulutuspäivään. Hieno juttu.

Voisiko työviikko olla mielenkiintoisempi  ja monipuolisempi.

lauantaina, elokuuta 28, 2010

Kolme väylää pedagogiseen hyvinvointiin

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla

MAANANTAINA jatkamme Aurorassa oppilaan ohjauksen kehittämishankkeen ideointia: mitä osa-alueita kukin/kukin tiimi tai koko koulu lähtee työtään tutkivien opettajien yhteisönä kehittämään. Olen koonnut tämän lastun kuvaan hankkeen perusrakennetta, sellaisena kuin sen itse hahmotan.

KOKO koulunpidon perusidea  on  luoda jokaiselle lapselle  mahdollisimman hyvät eväät hänelle parhaaseen mahdolliseen tulevaisuuteen. Tässä Auroran pedagogisen ohjauksen hankkeessa kirkastettaisiin ohjauksen suurta merkitystä  tässä työssä laadukkaan opettamisen rinnalla. Ohjaus ymmärrettäisiin olennaiseksi osaksi opetusta.

OHJAUKSELLA pyrittäisin lisäämään kaikkien oppilaitten (ei vain koulussa valmiiksi hyvin viihtyvien) pedagogista hyvinvointia. Se tapahtuisi kolmea väylää pitkin. Luomalla jokaiselle oppilaalle yhä enemmän kokemuksia siitä, että
  • hän pystyy (osaa)
  • hän vaikuttaa
  • hänestä välitetään.
Olen jäsentänyt kuvassa 28 erilaisia osatekijää, joiden kautta voisimme ohjausta kehittää. Ne on jaettu ajallisesti kolmeen eri ryhmään: etukäteistyöhön, toimintaan itse opetustilanteissa ja jälkityöhön.

Kaikki kommenti ovat edelleen tervetulleita. 

Jyväskylä on menettänyt järkensä?

Minäkin kävin iltavuoroa  vuoden
ajan Kallion kansakoulussa 1960-luvulla.
Kuva lainattu netistä.
ENTINEN  Suomen sivistyskaupunki Jyväskylä näyttää menettäneen järkensä. Se tekee selvitystä siirtymisestä eräissä keskustan kouluissa vuorokouluun.

Monet minun ikäluokastani joutuivat käymään iltavuoroa 60-luvulla. Selvittiin, mutta maailma on tänään toisenlainen. Kuinka moni espoolainen taipuisi siihen, että lapsen koulu alkaisi klo 12- tai jopa kello 15?

Julkisuudessa on esitetty mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka käy oppimisen, jos  koulupäivä siirretään vireystilan häntään? Lapsi oppii parhaiten nukutun yön ja syödyn aamupalan jälkeen.
  • Kuinka käy koululaisten jaksamisen. Vuoroluku on rankkaa. Kaverit voivat käydä eri vuoroa. Sisarukset voivat käydä eri vuoroa.
  • Missä iltavuorolaiset viettäisivät aamupäivän?
  • Millaisia vaikutuksia iltavuorolla olisi perheitten arkeen ja lasten harrastuksiin?


Minä kysyisin lisäksi:
  • Missä järjestettäisiin pienten aamuvuorolaisten iltapäivähoito?
  • Milloin koulu siivottaisiin? Yöllä?
  • Kuinka vanhojen koulujen ilmanvaihto kestäisi kaksinkertaistuvan rasituksen?
  • Taipuisiko koulujen henkilökunta kaksivuorotyöhön?
  • Tarvittaisiinko kouluihin kaksoishenkilökuntaa (terveydenhoitajat, psykologit...)?
  • Miten rehtorit voisivat selvitä työstään, jos he vastaavat koulusta sekä aamuvuoron että iltavuoron (siis klo 8- 18/19 päivittäin).
Minusta tässä vedossa näkyy surullisesti, kuinka yksiarvoinen aikamme on. Vain talous on tärkeää, niinkö?  OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi  minusta hyvin:  "Nyt on unohdettu, että koulu on muutakin kuin säilytyspaikka tai läpijuoksupaikka."

perjantaina, elokuuta 27, 2010

Toinen kouluviikko takana- hyvältä näyttää

Luokkien työjärjestysten laatiminen
on rexin kuningastehtäviä. Minulla on apuna
vanha tuttu Kurre6-ohjelma. 

MUUTAMAN tunnin kuluttua kaksi ensimmäistä kouluviikkoa on hoidettu. Mieliala talossa on iloinen ja energinen. Itse olen nauttinut minulle tarjoutuneista mahdollisuuksista vierailla eri luokissa. Olemme laulaneet, soittaneet ja keksineet yhdessä tarinoita.

Meno on ollut levollista. Vuosi sitten tähän aikaan pyöritimme monenlaisia projekteja, ja ongelmia riitti ratkottavaksi. Nyt olemme saaneet itsellemme aikaa nauttia  opetuksesta. Oppilaat ovat olleet sovussa, eikä ilkivaltaakaan ole ollut.

TYÖJÄRJESTYKSET viimeistelin eilen illalla, ja oppilaat saavat ne tänään koteihin. Niiden mukaan sitten mennään täysillä ensi maanantaista alkaen. Joskus lukkareihin jää monista tarkistuksista huolimatta virheitä, ja muutoksia on vielä tämän jälkeen jouduttu tekemään. Meillä  on aika vaikea "koreografia" tukitoimiemme vaatiman tuntien palkituksen vuoksi.

Olemme voineet satsata rahaa alkuopetuksen luokkiin ja  jakaa niitä aamu- ja iltapäiväryhmiin, ykkösiä kolmena aamuna, kakkosia  (niissä on 24 ja 25 oppilasta) peräti neljänä.  Ryhmienmuodostus vaatii tänä vuonna aikaisempaa enemmän pohdiskelua. Moni ekaluokkalaisen vanhempi joutuu lähtemään aikaisin töihin, eikä lapsi oikein selviä vanhempien mielestä turvallisesti kouluun yksin- jos se alkaa vastaa klo 9.

KONTTORITÖITÄ muuten kasaantuu koulun alkuun ihan uskomaton määrä. Kokosin eilen illalla muovitaskuihin paperitehtäviä, jotka on tehtävä ensi viikon aikana. Annetut deadlinet ovat usein vain muutaman päivän päässä.


  TAAS kotona. Lukkareita hiottiin viime tippaan saakka, mutta valmista tuli. Sain pitää peräti kolme tuntia tänään, kaikki draamaa. Koulunkäyntiresurssista käymme ensi viikolla neuvotteluja. Se jää meillä nykyjärjestelyillä vähän "lyhyeksi".

Hyvää viikonloppia.

torstaina, elokuuta 26, 2010

Keskustelutilaisuus väkivallasta ma 30.8. klo 18-20

Koulun kerhotarjotin julkaistaan ensi viikolla

Kerhotoiminnan osuus koko
koulun budjetista on tosi pieni: noin 0,7 %.
Mutta sillä saadaan paljon iloa aikaan.

TÄNÄÄN torstaina opettajat, jotka haluavat pitää koulukerhoja, jättävät rehtorille kerhokuvauksensa. Kokoan niistä ensi viikoksi kerhoesitteen, joka julkaistaan koulun nettisivuilla ja lähetetään koteihin. Aikaa ilmoittautua näihin oppilaille maksuttomiin kerhoihin on viikko. Kerhoista toteutetaan sitten  ne, joihin ilmoittautuu riittävästi kerholaisia.

ESPOO on myöntänyt Auroran koululla ylimääräistä opetushallitukselta saatua kerhorahaa noin 8300 euroa. Lisäksi rahoitamme kerhoja myös koulun  omasta budjetista, vähintään 1200 eurolla.  Keväällä Koti & Koulu ry kokosi Peter Pan-"fanituotteilla" niinikään rahaa, joka käytetään kerhoihin.  Karkeasti laskien voimme pitää lukuvuoden aikana noin 300 kerhotuntia. Se on vähemmän kuin viime vuonna TIP-hankkeen puitteissa,  mutta yhä ihan merkittävästi.

Koulun omien kerhojen lisäksi meillä toimii yhä muutamia ulkopuolisten järjestämiä, maksullisia kerhoja. Pyrimme tiedottamaan myös näistä harrastusmahdollisuuksista.

keskiviikkona, elokuuta 25, 2010

Milloin koulupäivän tulisi alkaa?

BLOGIN oikeassa reunassa on syksyn toinen pikaäänestys: Milloin koulupäivän tulisi teidän perheen mielestä mieluiten alkaa. Vaihtoehtoja on useita.

Tänä syksynä eri puolilla Espoota on puhuttu vaikeuksista, joita myöhäinen (esim. klo 9) alkava koulupäivä vanhemmille tuottaa. Ei niin kauan sitten oli suorastaan muotia vaatia koulun aloituksen myöhentämistä maalaisaikakauden kahdeksasta ainakin yhdeksään, koska perheiden päivärytmi on muuttunut. Lapset ovat kuulema aamutunneilla umpiväsyneitä, ja koulumatkakin on silloin vaarallinen.

Mitä tässä blogissa poikkeavat ajattelevat? Vastausaikaa on 1.9. saakka.

Oppilashuoltotyössä varjellaan arkaluonteisia tietoja

Espoon esite oppilashuoltotyöstä
löytyy tästä linkistä

KESÄLLÄ uudistetussa perusopetuslaissa uudistetaan myös koulujen oppilashuoltotyötä. Yhtäältä opetuksen järjestäjä (koulukin) sai aikaisempaa vahvemmat oikeudet saada opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa muilta viranomaisilta. Toisaalta samalla lisättiin vaatimuksia tuon arkaluonteisen tiedon suojaamiseksi.

Niinpä kun koulun oppilashuoltoryhmässä, jonka vakiokokoonpanoon  kuuluvat rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja erityisopettaja(t), on kirjattava ylös joka kerta, kun puhutaan yksittäisestä oppilaasta, mitä (salassapidettävää) tietoa on kerrottu,  ketkä sen kuulivat, mitä on päätetty jne.

Auroran oppilashuoltoryhmä kokoontui eilen pohtimaan, kuinka me kirjaisimme jatkossa nämä asiat.  Tarkentavia ohjeita, kun ei ole tullut. Niinpä soitin tietosuojavaltuutetun toimistoon, tavoitin opetussektorista vastaavan asiantuntijan, ja esittelin oman ideamme. Halusin tietää, onko se lainmukainen. Oli kuulema. Joten mielelläni kerron, kuinka me  ilmeisesti aiomme toimia.


  1. OHR-kokouksesta tehdään salassapidettävä muistio käsin. Lomakeppohjaan kannattaa kirjata valmiiksi kaikki toistuvat tiedot.
  2. Kustakin kokouksesta laaditaan oma dokumentti, josta näkyy läsnäolijat,  otsikkotasolla käsitellyt asiat ja yksityiskohtaisemmin asiat, jotka eivät koske yhtä yksittäistä lasta.
  3.  Kustakin oppilaasta, jonka asiaa käsitellään, laaditaan oma dokumentti, johon kirjataan uuden lain vaatimat tiedot: asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu.  
  4. Oppilakohtaisesta asiakirjasta voidaan nopeasti seurata tukitoimien valmistelun etenemistä, ja vaikuttavuutta. Koska huoltajilla on aina oikeus nähdä, mitä (salassa pidettävää) tietoa hänen lapsestaan on oppilastyössä käsitelty, huoltajan niin vaatiessa, tieto on helppo tuosta dokumentista hänelle näyttää. 
  5. Muistiot ja oppilaskohtaiset asiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun kansliassa.


Otin kokouksessa tehtäväksi laatia lomakepohja-aihon ensi viikkoon mennessä. Hyödynnän siinä Järvenperän koulun OHR:n käyttävää lomaketta. Sitten kokeilemme ideaa.

Kommentteja  otetaan auliisti vastaan.

Sain aamupäivällä  lomakkeen valmiiksi. Iltapäivällä juuri ennen kotiin lähtöä  kouluille tuli hallintopäällikön laatimat lomakkeet.  Maistellaan nyt, onko oma parempi.


tiistaina, elokuuta 24, 2010

OAJ:n puheenjohtajan haastattelu Luokanopettajalehdessä 4/10


video

LUOKANOPETTAJALEHDELLÄ oli tänään upea tilaisuus haastatella OAJ:n uutta puheenjohtajaa Olli Luukkaista.  Haastattelijoina olivat liiton puheenjohtaja Matti Sippola ja lehden päätoimittaja Martti Hellström.  Lue  marraskuun Luokanopettajasta mm.
  • Millainen on Luukkaisen näky koulusta vuonna 2025?
  • Jyräävätkö yksityiskoulut meitin?
  • Kuinka opettajien eläkeikän käy?
  • Miksi luokanopettajien työehdot ovat mitä ovat?
  • Mikä on Luukkaisen näkemyksen mukaan koulumme pahin puute?
  • Miksi OAJ vastustaa draaman tuloa uudeksi oppiaineeksi- vai vastustaako?
Luokanopettajalehden saa kätevimmin liittymällä Luokanopettajaliittoon. Lisätietoja www.luokanopettajaliitto.fi

Jotain ihan uutta: Yksityisopetusta 2000-luvun malliin

Maija Poppanen lienee yksi tunnetuimpia
koti-opettajahahmoja. Vielä oppari- aikana,
minäkin otin yksityistunteja- ja opiskelijana
annoin niitä. Tuleeko kotiopetus uudestaan?
KUVA lainassa netistä.


SUOMESSA julkisilla rahoilla pyöritetyillä  kouluilla on  ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien lähes monopoli opetukseen. Meillä on SYK, muutama korvaava koulu sekä pieni nippu kristillisiä ja steiner-kouluja.  Muualla maailmassa yksityiskouluilla on huomattavasti suurempi merkitys. Jopa naapurissamme Ruotsissa on innostuttu yksityiskouluista, ja saatu ne jopa tuottamaan hurjaa voittoa, kuten eilinen YLEN uutinen kertoi.



Viime yönä postilaatikkooni ilmestyi mielenkiintoinen kirje TutorHouse-merkkiseltä yritykseltä. Se alkaa tuottaa  yksilöllisiä opetuspalveluita peruskoululaisten, lukiolaisten ja aikuisten täsmätarpeisiin. Mainoskirjeen mukaan uusi palvelu käynnistetään   helpottamaan lapsiperheiden arkea ja tarjoamaan lisää eväitä oppimiseen. Lapsiperheet (ja firma) voivat hankkia kaikenikäisille lapsilleen julkista opetusta täydentäviä yksilöllisiä opetuspalveluja ja henkilökohtaisen opettajan- myös omaa kotiin. Opettajat ovat kirjeen mukaan ammattilaisia ja suurin osa heistä työskentelee samalla peruskouluissa tai lukioissa.  

Mainoksessa korostetaan, että  opetuspalvelut täydentävät julkista opetusta ja että ne eivät kilpaile julkisten palvelujen kanssa. "Ne jotka tarvitsevat kaikkein eniten esimerkiksi tukiopetusta ja joille se on välttämätöntä, ovat oikeutettuja saamaan sen julkiselta sektorilta". Niinpä. Oppilas voi haluta opiskella  ainetta, joita kaikki koulut eivät välttämättä pysty tarjoamaan.

Mainoskirjeessä ei kerrota palvelun hintaa. Se löytyy yrityksen nettisivuilta, joihin en ole vielä hämmästykseltäni kunnolla ehtinyt perehtyä. Yhden yksittäisen tunnin hinta on 70 €/tunti. Mielenkiintoista.

maanantaina, elokuuta 23, 2010

Toinen kouluviikko alkaa


VUOSI sitten pelättin sikaflunssaa. Jokin  flunssa kaatoikin  jo toisen kouluviikon alussa henkilökuntaa: Minäkin olin  toipilaana, kaksi luokanopettajaa ja kaksi koulunkäyntiavustajaa oli juuri sairastunut ja tietysti paljon oppilaita. Saas nähdä kuinka terveinä tämä viikko saadaan aloittaa.

TOISELLA kouluviikolla lukujärjestykset hiotaan, ja koulukone alkaa käydä kaikilla sylintereillään.  Odotan, että viikosta tulee levollinen ja että opiskelu löytää kaikissa luokissa oman uomansa.

Tänään syöksymme heti aamutuimaan YT-istunnossa  pedagogisen ohjauksen maailmaan ja alamme hahmotella koulumme oppilaanohjauksen kehittämishanketta niin että se samalla linkittyy tiiviisti  tämän lukuvuoden isoon juttuun eli ns. Kelpo-hankkeeseen (jossa uusitaan erityisopetusta koskevia käytänteitä ja niitä ohjaavia opsin osuuksia).

Tyhjästä emme  ohjausta aloita. Meillä on ollut vuodesta 2005 alkaen   sekä kolmannella että neljännellä luokalla tunti viikossa oppilaanohjausta. Skidi- ja sinimixeissä on vuosien ajan kehitetty johdonmukaisesti erilaisia työkaluja ohjaukseen. Uma-opettajamme on lisäksi kiertänyt pitämässä oppilaan ohjauksen "tehoiskuja" eri luokille jne.

TÄNÄÄN illalla kokoontuu Koti & Koulu-yhdistyksemme hallitus (johtokunta). Upeaa. että vanhemmat jaksavat! Olen pyytänyt yhdistystä pohtimaan, voitaisiinko koulukuvausratkaisut ja niihin liittyvät järjestelykorvaukset siirtää sille. Minusta kaikkiaan vanhempien edustajat ovat oikeita päättämään tämäntyyppisen asian.


KOTONA. Hyvä päivä. Ihmiset terveinä. Päivän tosi  hyvä uutinen: koulunkäyntiavustajien kevään sairaspoissaoloihin siirretään määrärahat. Meillä kyseessä olisi ollut 15 000 euron leikkaus. Pian kuullaan, kuinka toimitaan syksyn osalta. Löytyykö vakituisten avustajien sijaiskuluihin rahaa vai pitääkö ne puristaa opettajien palkkarahoista?  Lukkarien kakkosversio jaettiin opettajille tarkastatettavaksi.

Päivän huono uutinen: monistuskone reistaili, eikä korjaaja tullut vaikka piti.

Nyt on ensimmäisen kerran kokeiltu tätä kahden pään YT-mallia: aamulla koko yhteisö paikalla ja iltapäivällä tiimit. Ei ihan kevyttä.

EKOAY:n rehtorijaoston kokonaisbudjettikysely on lähetetty. Ensimmäisen päivän aikana vastasi jo 15 koulua. Hienoa.

sunnuntaina, elokuuta 22, 2010

Pikaäänestys: Koulu on alkanut tosi mukavasti

Auroran koulu.
Kuva Juha Hyvärinen.
TÄMÄN blogin syksyn ensimmäinen pikaäänestys on päättynyt. Kysymys kuului: "Mitä mieltä teidän perhe on koulun alkamisesta?" Yhteensä ääniä annettin 86, joka taitaa olla oikein ennätys. Kiitos.







Tässä tulokset:
  • Tosi mukavaa 63 (73%)
  • No. joo. Siinähän se 14 (16%)
  • Yäk! 4 (4%)
  • En osaa sanoa 5 (5%) 
Tosi mukavaa!

Kohti yhä paremmin toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä

x
Koko koulun näytelmät ovat yksi Aurorassa vakiintunut
kodin ja koulun yhteisöllinen yhteistyömuoto. T'ämä kuva
on joululta 2009 " Kolmen iloisen rosvon" esityksestä.

TÄMÄN lukuvuoden ensimmäinen oikea koulu-uutinen oli OAJ:n ja Suomen Vanhempainliiton nokkapokka kodin ja koulun yhteistyön ongelmista. Järjestöt antoivat  11.8.2010 yhteisen kannanoton otsikolla: "Koti ja koulu yhdessä – koko kylä kasvattaa"

Siinä molemma järjestöt toivovat lukuvuoden 2010–2011 alkaessa kotien ja koulujen kehittävän yhteistyötä. Keskiviikkona 1.9. 2010 pidetään jälleen perinteinen Aurora-seminaari, johon osallistuu koulun henkilökuntaa, johtokunnan jäseniä ja Koti & Koulu ry:n hallitus ja luokkien aktiiviedustajia. Teemaksi sovittiin jo keväällä  kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma, ,johon kirjattaisiin yhteistyön keskeiset sisällöt ja teemat
myös vuosiluokittain. Tuosta kanssanotosta poimin tilaisuuteen monta hyvää ajatusta.

"Errare humanum est"


MINUSTA kannanoton ensimmäinen tosi fiksu oivallus on myöntää niin kotien kuin koulujenkin  joskus mokaavan. Wikipediassa on kuvattu tätä latinankielistä lausumaa napakasti

Näin OAJ ja Suomen  Vanhempainliitto. "Suurin osa vanhemmista kasvattaa lapsiaan hyvin ja vastuullisesti. Vastaavasti suurin osa opettajista toimii oppilaidensa parasta ajatellen. Joskus me aikuiset kuitenkin toimimme ajattelemattomasti ja yhteinen päämäärä – lapsen terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen tukeminen jää taka-alalle. Aikuisina meillä on velvollisuus löytää oikeat keinot rakentavan yhteistyön toteuttamiseksi. Opettajilla, lapsilla ja vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus koulurauhaan...."


Seinätaulu kodeille

Näin järjestöt ehdottavat:
  1. Kuunnelkaa lasta ja olkaa kiinnostuneita hänen koulupäivästään. Kysykää, miten koulussa on mennyt. Muistakaa silti, että lapsi kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan.
  2. Opettakaa lasta ymmärtämään kouluun liittyvät vastuut.
  3. Olkaa lähettämässä ekaluokkalaista kouluun ja vastaanottamassa kotiin. Jos töistä on mahdollista pitää taukoa tai tehdä lyhyempää päivää, sen aika on nyt.
  4. Osallistukaa vanhempainiltoihin ja varatkaa aikaa vanhempainvartteihin.
  5. Tutustukaa lapsen koulukavereiden vanhempiin ja osallistukaa vanhempaintoimintaan. Vanhempainyhdistyksessä oppii tuntemaan laajemmin koulun vanhempia ja koulun asioita.
  6. Rauhoittakaa iltoja kiireettömään yhdessä oloon. Perheen yhteisistä ruoka-ajoista ei pitäisi tinkiä.
  7. Olkaa yhteydessä kouluun, myös hyvissä asioissa. Muistetaan, että opettajalla on luokassa monta lasta.

Seinätaulu kouluille

Ja näitä ohjeita annetaan kouluille:

  1. 

Olkaa valmiita yhteistyöhön vanhempien, muiden ammattiryhmien ja järjestöjen kanssa. Tällä tuetaan opettajien ja oppilaiden työrauhaa. Nähkää vanhempainyhdistykset voimavarana myös ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.


  2. 




Päivittäkää lukuvuoden alkaessa koulun järjestyssäännöt yhteistyössä opettajien, vanhempien ja lasten kesken. Näihin voidaan kirjata kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohdat.

  3. 




Kehittäkää yhteistyössä vanhempien kanssa selkeät toimintatavat kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Vanhemmat tarvitsevat riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa koulun arjesta ja lapsen edistymisestä.


  4. 







Tukekaa vanhempaintoimintaa. Mikäli koulussa ei toimi vanhempainyhdistystä tai ei ole muutoin organisoitua vanhempaintoimintaa, on sellainen tarpeen saada syntymään vanhempien aktiivisuudella

Seinätaulu kylälle ja laajemminkin

Kannanotossa asetetaan vaatimuksia koko kylälle: Koko kylän on tuettava tämän (rakentavan yhteistyön) toteutumista. Vaatimus on aika  kova:

  1. Puututaan lasten ongelmakäytökseen.
  2. Tuetaan lasten virikkeellistä vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia.
  3. Keskustellaan lasten yhteisistä kotiintuloajoista ja pyritään löytämään sellaiset.
  4. Tuetaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia.
  5. Annetaan työnantajina vanhemmille aikaa käydä vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa, mikäli ne osuvat työaikaan.
  6.  Kuullaan lapsia heitä koskettavissa asioissa.
  7. Kannetaan vastuumme aikuisina – lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.
Ideoita, joita voisi kehitellä eteenpäin

ITSE ottaisin kannanotosta seuraavat kopit, joilla voisimme kehittää edelleen kodin ja koulun yhteistyötä. Olen pudottanut tekstiin myös  Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla  20.8.2010 olleen "Vanhempien pitäisi osallistua enemmän koulun arkeen" (kirjoittajat Pentti Arajärvi ja  Tuomas Kurttila) juttuun,  kodin ja koulun yhteistyön  laatukuvaukseen (2007), laatukriteereihin (2009) sekä  vanhaan (2005) opsiimme sisältyneitä ajatuksia.

Koulun tason yhteistyössä
  • (1) Ylipäätään tärkeää on ymmärtää kodin ja koulun yhteistyön mieli. Miksi sitä tehdään? Koululla on velvollisuus tehdä yhteistyötä: Valtioneuvoston asetuksessa (1 435/2001) perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta määritellään kodin ja koulun yhteistyön merkitys: “Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea...”. 
  • (2) Perusopetuslain (628/1998) mukaan "oppilaan huoltajien tulee huolehtia siitä, että lapsen op- pivelvollisuus tulee suoritetuksi."
  • (3) Mutta tärkein syy  on yhteistyön suuri merkitys oppilaan pedagogiselle  hyvinvoinnille. Huoltajien toivotaan laatukriteereissä tukevan koulun hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tehdään myös siksi, että vähennettäisiin mahdollisia väärinkäsityksiä.
  • (4)  Koulujen on aihetta avautua yhteisöksi, johon myös vanhemmat tuntevat kuuluvansa. Vanhempien osallisuutta tulisi voida lisätä koulussa: Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa mm. koulun opetussuunnitelmaan ja esim. järjestyssääntöihin. Vanhempien tulee saada osallistua koulun kehittämiseen- ja tietää miten se tehdään.Vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun kasvatustavoitteista (mm. opsia uusittaessa)
  • (5) Koulun ja kodin kohtaamisen olisi oltava lähtökohdaltaan tasavertaista ja kasvatuksen aitoa kumppanutta.
  • (6) Ideoidaan monipuolisia yhteistyön muotoja, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia vanhempia. Kouluilla on velvollisuus kehittää erilaisia vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja ja  vanhempia kiinnostavia ja lapsen koulutyötä tukevia yhteistyön rakenteita. 
  • (7)Yhteistyöllä on oltava  luottamusperusta. Yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta. Sen tärkein perusta on oikeudenmukaisuus. Luottamus rakentuu vain yhteistoiminnassa. Luottamuksen syntymiseen ja säilyttämiseen on panostettava. Kaikkea vuorovaikutusta tulisi kuvata keskinäinen kunnioitus, myönteisyys ja pyrkimys lapsen parhaasen. Laatukriteerien mukaan: "Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä."
  • (8)Yhteistyön kehittäminen on pitkä prosessi: kouluun ottamisesta siitä irtautumiseen.  Luodaan yhdessä yhteistyön muodot- ja arvoidaan niitä yhdessä. Yhteistyötä tulisi suunnitella sellaiseksi, että se vastaa myös vanhempien toiveita. Yksi mahdollisuus on  kirjallinen yhteistyösuunnitelma, josta vanhemmat näkisivät selvästi yhteistyön rakenteet ja toimintavat.  Toimintamuotojen tulisi palvella perheiden tarpeita. Aloite on koululla, mutta huoltajilla on tärkeä osavastuu yhteistyöstä: opettajaa arvostamalla ja yhteistyökutsuun vastaamalla. On myös tärkeää pohtia, minkälaiset asiat eri luokka-asteilla ovat ajankohtaisia.
  • (9) Rehtori kannustakoon  oppilaita, vanhempia ja koulun henkilöstöä kodin ja koulun yhteistyöhön ja tukee sen käytänteiden toteuttamista koulussa .
  • (10)  Koulun haasteena on tiedon jakamisen ohella luoda tilaa vanhempien lapsen koulunkäyntiin liittyvien omien ajatusten, toiveiden ja huolten kuulemiselle.
  • (11) Meidän  opettajien tulee yhtenäistää kasvatuskäytänteitämme. Vuoden 2007 laatukuvauksen mukaan "Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan."
  • (12) Käydään keskustelua kasvatuskumppanuudesta: riittävän yhtenäisestä kasvatuspäämäärästä ja järkevästä kasvatuksen työnjaosta koulun ja kodin kesken. Vuoden 2007 laatukuvauksessa todetaan: "Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätönkasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla." Espoon opsissa (2004)  lukee: "Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsensa opiskelun tukemiseen."..." Rakentava yhteistyö kasvaa tasa-arvoisesta kasvatuskumppanuudesta, jonka ylläpitämisestä kaikilla osapuolilla on yhteinen vastuu. "...Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana ja hänen edusmiehenään sekä kohdellaan vanhempia tasaveroisina osallistujina. " 
  • (13) Vanhemmat ovat aina tervetulleita käymään koululla.
  • (14) Luodaan rakenteita, joilla vahvistetaan Auroran kouluyhteisöön kuulumista (mm. fanipaidat...).  Jatketaan Auroran päivän tempauksen järjestämistä. Jatketaan kerhotoiminnan järjestämistä. Koti & Koulu ry:n kesäkerho on hyvä esimerkki tästä. Järjestetään jatkossakin juhlia niin, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin.
  • (15) Varataan opettajille työaikaa kodin ja koulun yhteistyöhön, ja otetaan käytettävissä oleva resurssi huomioon. 
  • (16) Laaditaan vuosikalenteri vanhemmille tarkoitetuista tilaisuuksista, joissa jaetaan tietoa eri asioista. Osa "infoista" voisi olla Koti & Koulu ry:n omien tilaisuuksien yhteydessä. Koulun tulisi antaa infoa mm. seuraavista asioista: aamu- ja iltapäivätoiminta *aineopettajien nimet ja sähköpostiosoitteet luokan lukkariin*  arvioinnin perusteet ja todistukset Aurorassa * erilaiset lomakkeet * erityisen ja tehostetun tuen myöntämisen prosessit * HOJKS- mikä se on ? * julkaisuluvat * järjestyssäännöt *  kielivalinnat * koulukiusaamisen ehkäiseminen (KiVa-koulu) * koulukuvaukset * koululaisen velvollisuudet  ja oikeudet (mm. avustus- ja tulkkauspalveluihin) * koulun arki  ja toimintakulttuuri* koulun kerhotoiminta* koulun kriisisuunnitelma * koulun yhteystiedot * kouluruokailu* kuinka kouluterveydenhuolto toimii? * kuinka opettaja tavoitetaan? * kuinka toimitaan, kun huoltajalla on huoli lapsen koulunkäyntiin liittyen? * kuinka koulu toimii, kun sillä on huoli lapsesta?* kunnan koulua koskevista päätöksistä toivotaan tietoa koteihin. Vanhemmat toivovat saavansa tietää, kuka virkamies vastaa päätöksistä, jotta he voisivat saada enemmän tietoa tai vaikuttaa asioihin* kuinka koulu toimii erilaisissa ongelmatilanteissa ( mm. 
  •  luvattomat poissaolot, kiusaami
  • nen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset; tupakointi ja päihteiden 
  • käyttö sekä erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset)* 
  • Kuinka vanhemmat voivat osallistua kouluopetuksen suunnitteluun ja arviointiin (opsissa) * 
    käyttäytymishäiriöihin puuttumisen tavat * lastensuojeluilmoitus * liikunnanopetuksen ohjelma * lukuvuoden työ- ja loma-ajat ja toimintasuunnitelma * matkaliput * nettietiketti* nykyinen oppimiskäsitys (
  • vanhemmat tarvitsevat monenlaista tietoa koulusta. Heillä ei ole 
  • luonnostaan sitä tietoa oppimisesta, opettamisesta ja koulusta, joka opettajil
  • le on osa
  • ammattitaitoa) * 
  • ohjaus koulussa * opettajien oikeudet ja velvollisuudet* opetussuunnitelma * oppilashuollon palvelut  (vanhemmilla on oikeus saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään.)* oppimissuunnitelma- mitä se on?* perusopetuksen maksuttomuus * rangaistukset * salassapitosäädökset * suomalaisen koulun erityispiirteet (maahanmuuttajataustaisille) * tavat, jolla vanhemmat voivat antaa koululle palautetta (mm. huoltajakyselyt määrävuosi)*  tiedot ajoissa välineistä, retkistä ja tapatumista* tuen eri muodot (mm. tukiopetus, ela-opetus, erityisopetus, skidi- ja sinimix-ryhmät)* turvallisuussuunnitelmat (tulisi laatia yhdessä huoltajien kanssa- laatukriteerit) * uskonnolliset tilaisuudet  ja uskonnon opetus koulussa * vanhempien oikeudet (mm. asettaa ehdokkaat johtokuntaa, saada tietoa, saada valittaa tietyistä päätöksistä; vanhemmat kaipaavat tietoa siitä, kuinka he voivat tukea lastaan ja  kuinka koulu tukee vanhempia) * vapaaehtoistoiminta koulussa * Wilman käyttö* yläkouluvalinnoista * 
  • (17) Kehitetään koulun nettisivuja niin, että vanhemmat löytäisivät sieltä  helposti tarvitsemaansa tietoa.
  • (18) Olemme kirjanneet opsiimme: "Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat  on  valtakunnallisten ohjeiden mukaan tutustutettava suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, menetelmiin ja oppimissuunntelmaan. Maahanmuuttajaperheiden tapaamisissa käytämme tarvittaessa tulkin palveluja. Myös Koti & Koulu ry  ja koulu voisivat vielä aktiivisemmin kehittää keinoja saada maahanmuuttajataustaiset huoltajat mukaan yhteistyöhön.
  • (19) Ongelmat ja ristiriidat ovat osa elämisen arkea. Laatua ei ole ristiriidaton koulu, vaan se, miten ristiriidat ratkaistaan yhteistyössä. Ristiriitoja ei tule koskaan  ratkaista niin, että lasta koskevia ratkaisuja tehtäisiin perhettä kuulematta ja vanhempien kanssa neuvottelematta. 
  • (20 uusi) Pidetään huolta, että vanhemmat tuntevat koulun mahdollisuudet ja mahdollisuuksien rajat tehdä erilaista yhteistyötä ja ottaa huomioon vanhempien toiveita,

  • Luokan tason yhteistyössä
  • (21) Luodaan kaikille luokille luokkatoimikunta. Koti & Koulu ry vinkkaisi toiminaideoita.Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Koti ja Koulu ry. laatii luokkatoimikunnille toimintaohjeet, joista näkyisi tmk:n tehtävät ja joissa olisi myös toimintaideoita. Tällaisia voivat olla esim. järjestää perheiden yhteisiä iltoja, koota vanhempien sähköpostiosoitteet, järjestää  vanhempien asiantuntijavierailuita ja isovanhempien vierailuita luokkiin sekä työpaikkavierailuita." 
  • (22) Nähdään yhteistyö voimavarana. Luokan tasolla tutustutaan toisiin vanhempiin ja luokan oppilaisiin.
  • (23) Laatukriteereissä koulun toivotaan tarjoavan mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen. 
  • (24) Kaikkien tulisi pyrkiä tukemaan hyviä ihmissuhteita ja hyvää ilmapiiriä.
  • (25) Huoltajien toivotaan laatukriitereissä tukevan luokan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
  • (26) Ideoidaan  yhdessä fiksuja vanhempainiltoja. Espoon opsin mukaan: Vuosittain vanhemmille tulee järjestää tilaisuus, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä menetelmällisistä periaatteista. Vanhemmat ovat toivoneet syksyn  ensimmäiseen vanhempainiltaan  aineopettajia esittäytymään ja esittelemään oppiaineensa tavoitteita. Vanhemmat haluaisivat pitää yhteyttä aineopettajiin. Aineopettajilta kaivataan tietoa mm. aineen tavoitteista, läksyistä ja kokeista. Aina vanhemmat eivät edes tiedä aineopettajien nimiä. Tässä auttaisi lista lapsen aineopettajista ja heidän sähköpostiosoitteensa.
  • (27) Me opettajat lisäämme lasten kuulemista mm. opetusmenetelmien suunnittelussa (uusi ops)
  • (28) Pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, kuinka ns. vanhempainvartit olisi fiksuita toteuttaa. 
  • (29) Alkuopetuksen opettajat ovat mukana kunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa varmistetaan oppilaitten hyvä koulun alku
  • (30) Luodaan luokan vanhempien kanssa yhteiset pelisäännöt mm. kotiintuloajoista, makeisista, syntymäpäivistä, netinkäytöstä jne.
  • (31)Järjestetään kaikille oppilaille yhteisiä iloisia tapahtumia. Koulun jumppasali on tähän tarkoitukseen vapaa keskiviikkoiltaisin. 
  • (32) Käydään keskustelua perheiden omista lomista kouluaikana.
  • (33) Ideoidaan positiivisen palautteen muotoja puolin ja toisin.
  • (34) Otetaan huomioon se, että opettajilla on kodin ja koulun yhteistyöhön varattu 1 t viikossa työaikaa.
  • (35) Omassa opsissamme vanhempien työryhmä ideoi mm. seuraavia uusia yhteistyömuotoja:  (luokkatoimikunnat  voisivat järjestää) * avoimien ovien päivät/viikot, jolloin voisi seurata normaaleja oppituntejaisovanhempien kutsuminen pitämään oppitunteja* keskustelupalsta koulun nettisivuille (kokeilimmekin) * keväinen retki koko  perheelle (luokkatoimikunnat tai Koti & Koulu ry.) Studia Aurora-luennot (vanhempien toivotaan voivan vaikuttaa aihevalintoihin)* sähköpostilistojen aktiivisempi käyttö * vanhemmille mahdollisuus osallistua harrastekerhoihin* vierailut vanhempien työpaikoilla (tarvitaan toimintamalli (Aloite toivotaan koululta) * yhteistyön aloittaminen jo eskarissa (vanhempien tulisi tietää jo ennen tutustumispäivää, missä koulussa lapsi aloittaa opinnot)
Yhden oppilaan  tason yhteistyössä
  • (36) Vanhemmilla on aina oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä.
  • (37) Oppilas on mukana ja hän tulee kuulluksi häneen liittyviä asioita käsiteltäessä 
  • (38) Oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa 
  • (39) Hyvä tapa aloittaa yhteistyö on esimerkiksi vanhempien kanssa käytävät alkukeskustelut, joissa kuullaan vanhempien kouluun, koulunkäyntiin ja yhteistyöhön liittyviä toiveita, odotuksia ja pelkoja sekä opettajien toiveita ja odotuksia vanhemmille. Opettajan on tärkeää tietää, mitä vanhemmat ajattelevat omasta lapsestaan, miten näkevät lapsensa oppimisen ja koulunkäynnin, mitä odottavat ja toivovat siltä tai pelkäävät siinä. 
  • (40 päivitetty) Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että lapsi saa aina koulussa tarvitsemansa tuen- niissä reunaehdoissa, joita koululla on.
  • (41) Keskustelut tulisi käydä sellaisella kielellä, jota kaikki ymmärtävät.
  • (42) On tärkeää pohtia, kuinka perherakenteiden moninaistuminen on otettu huomioon kodin ja koulun välisessä yhteistyössä vai rakentuuko se edelleen esimerkiksi oletukselle ydinperheestä.
  • (43) Laatukuvauksen mukaan vanhempien asenne lapsensa oppimiseen ja opiskeluun on merkittävä. On tärkeää, että vanhemmat osoittavat mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan ja muun muassa seuraavat ja huolehtivat koulutehtävien tekemisestä lapsen ikätaso huomioiden. Vanhemmat huomaavat yleensä ensimmäisenä kotitehtävien tekemisen yhteydessä oppimiseen liittyviä vaikeuksia, joista on tärkeää kertoa opettajalle. 
  • (44) Lapsen oppimista ja hyvinvointia tukee myös se, että vanhemmat kertovat koulussa perheeseen liittyvistä erityistilanteista, jotka saattavat vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Näin koulussa on mahdollista ymmärtää lasta ja tilanne huomioidaan lapsen parasta ajatellen myös koulunkäynnin arjessa. 
  • (45) Yhteistyö alkaa kuulemisesta. Kuuleminen  ilmenee laatukuvauksen mukaan  aitona, rehellisenä kiinnostuksena toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta kohtaan. Kuuleminen edellyttää turvallista ja avointa keskusteluilmapiiriä ja kykyä ottaa toisen osapuolen viestejä vastaan  tavalla, joka vahvistaa yhteisymmärryksen rakentumista ja eri näkökulmien  yhteensovittamista.  
  • (46 täydennetty) Koululla ja meillä opettajilla on velvollisuus auttaa huoltajia tukemaan lapsensa koulunkäyntiä niillä reunaehdoilla, joita työlle on annettu.
  • (47) Oleellista on, että kohtaamisissa kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan. Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Yksittäisen lapsen osalta tehtävissä ratkaisuissa pyrimme aina kuulemaan vanhempien näkemyksiä, ja ensisijainen päämäärämme on yhteisymmärryspäätös ja aina kuitenkin oikeudenmukainen, “puolueeton” ratkaisu."
  • (48) Jokaiselle perheelle tarjotaan mahdollisuus tavata lapsen opettajat
  • (49) Ns. vanhempainvartti tarjotaan kaikille perheille.
  • (50) Kuinka vanhemmille annetaan riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa oman lapsen edistymisestä?
  • (51) Sovitaan periaatteet Wilman käytölle  yhteistyössä.
  • (52) Kodin ja koulun yhteistyölla tulisi olla kaikissa luokissa ja kaikkien oppilaitten osalta riittävä, sama minimitaso.

lauantaina, elokuuta 21, 2010

Pedagoginen ohjaus

Ensi maanantain YT-istunnossa käynnistetään
oman koulumme oppilaanohjauksen kehittämishanke.

ILTAPÄIVÄÄ. Palasin kauppareissun jälkeen hiomaan hahmotelmaani oppilaanohjauksen kehittämishankkeesta, jollainen jokaisen espoolaiskoulun oletetaan laativan.

Idea, jota myyn maanantain YT-istunnossa, on tarttua tärkeään kansalliseen  haasteeseen syrjäytymisestä ja kouluviihtymättömyydestä. Yksi lääke voisi olla ns. pedagoginen ohjaus.

Pedagogisen ohjauksen idea pähkinänkuoressa


Jutun punainen lanka on seuraava:
  • Ymmärretään oppimista  osaamisen näkökulmasta.
  • Nähdään koulun tehtäväksi edistää osaamista ja samalla pedagogista hyvinvointia.
  • Kirkastetaan ja laajennetaan näkemystämme opetuksesta niin, että se kattaa opettajan opettamisen,  oppilaan  opiskelun ja osallistumisen sekä opettajan ohjaustoiminnan, jolla opettaja tukee oppilasta opiskelussa ja osallistumisessa. 
  • Pedagogoginen ohjaus ymmärretään oppilaan auttamiseksi suuntautumaan oppimistehtäviin (niiden välttämisen sijasta). Ohjaus on oppilaan saattamista rajatilasta opiskelu- tai  osallistymistilaan.
  • Keskeisin ohjauksen keino on onnistumisen kokemuksen organisoiminen niin, että oppilaan minäkuva ja tahto oppia vahvistuvat.
  • Ohjaus on onnistumisen kokemukseen vaikuttamista ennakolta, tilanteessa ja tilanteen jälkeen.
  • Ohjaus on hyvän perusopetuksen,  yleisen tuen,  tehostetun tuen ja erityisen tuen onnistumista varmistavien keinojen käyttöä opetustapahtumassa.
  • Tämän lukuvuoden haasteemme olisi koota pedagogisen ohjauksen keinomme, ja jakaa kullekin tehtävä kokeilla haluamiensa keinojen  vaikuttavuutta.
  • Kirjaamme lukuvuosisuunnitelmaan tiimien/opettajien kehittämisideat, ja kokoamme keväällä kokemukset.

perjantaina, elokuuta 20, 2010

Ensimmäinen kouluviikko pian hoidettu kanta

Citius, Altius, Fortius.
Vitosluokan liikunnantunti.
VOIHAN se olla vain tapa puhua? Mutta varsin moni kollega on tuskaillut  koulun alun työkuorman raakuutta. Heille koulun alku on ollut kova. Rytminvaihdos koulutyön kesäkeskeytyksestä itse aksöniin, onkin melkoinen. Ja se on pakko todeta, että rehtorin työmäärä on äärirajoilla, ja jos siihen rakoon iskee vielä loman loppumisesta vihaisia pieniä tai isoja  ihmisiä, voi tulla raato-olo.

MEILLÄ tämä syksyn alku  on ollut  ihan upean pehmeä. Enkä tällä halua nostaa itseäni tai kouluamme mitenkään  vaan verrata tuntemuksia aikaisempiin syksyihin.  On niin, että eri oppilasikäluokat ovat hyvin erilaisia. Ensimmäisen viikon kokemuksella voi vain ihastella meille annettua lapsilaumaa, ihan pienistä isoihin saakka. Ja mikä on rexin ollessa, kun talossa on henkilöstönä oikein dreamteam: osaavia, kokeneita ja työhönsä panostavia ammattilaisia.

TÄNÄÄN perjantaina klo 12-12.45  meillä on Koti & Koulu ry:n kustantama konsertti: Tohtori Orff ja herra Dalcroze, jonka yhteydessä julistamme taas kerran koulurauhan. Sen jälkeen on vielä  katsomustunnit.  Minä saan aamupäivällä pitää kaksi draamatuntia. Ja välituntivalvontaan ilmestyy bassomies...

Klo 18.20 kotona

KOTONA. Kiva päivä, vaikka tänään olikin enemmän juoksua kuin aikaisemmin.  Katsomusaineiden opettajille löytyi luokat, ja oppilaatkin. Draamatunnilla 5b:ssä keksimme tarinaa kadonneesta Mira-tytöstä. Hurjaa mielikuvituksen leiskuntaa. Tarina jäi kesken, ja jatkamme seuraavalla kerralla. Meillä on vasta aavistus, kuka Miran on kaapannut. Mutta ei varmaa näyttöä....

VIIKONLOPPU alkakoon.

torstaina, elokuuta 19, 2010

Kohta kolmas koulupäivä



Syksyn Luokanopettaja
kolahtaa postilaatikkoon
syyskuun puolivälissä.


EILEN ILLALLA ajelutin oikoluetut Luokanopettaja-lehden sivut taittajalle. Nyt hän tekee korjaukset, ja seuraavaksi lehti lähtee painoon. Minulle - päätoimittajalle- se tulee vielä kerran, ja silloin lehdelle annetaan painatuslupa. Lehden teko on  pitkä prosessi, suunnitteluineen ja juttujen hankintoineen  nelisen kuukautta. Ja hauska hobby. Kun kolmonen on  tässä vaiheessa, alkaa numeron 4 hahmottelu.

SOITTIVAT Opettaja-tv:stä eilen. Haluavat kuvata meillä omaan opetussuunnitelmaamme kirjattua tulevaisuuskasvatuksen opetusta. Sovimme, että kuvaukset 1.-3.9. tehdään Ismon luokassa- kuten pari vuotta sittenkin.

PIAN siis koululle. Kolmas koulupäivä alkaa. Muutama oppitunti. Opettajien lukkarimuutostoiveiden koontaa. Johtoryhmän ensimmäinen kokous. Ja välituntivalvontaan lähtee tänään kitaramies.
KIVA päivä taas! Aurinko paistoi. Lounaaksi ihanaa uunikalaa. Johtoryhmätyö saatiin käyntiin. Iltapäivätoiminta sujuu.  Mikä on ollessa. Hiukan toisin kiukutti, kun varmistui, että Espoon palveluksessa  olevien vakituisten koulunkäyntiavustajien sijaisille ei ole varattu koulujen budjetteihin  rahaa- vaan sijaisten palkat pitää puristaa oppitunteihin  tai materiaaleihin tarkoitetuista rahoista.

keskiviikkona, elokuuta 18, 2010

Toinen koulupäivä

Uusien eppujen vanhemmat saattamassa
lapsiaan ensimmäiseen koulupäivään. 

HUOMENTA, blogi. Tänään herätys klo 5.30. Luokanopettaja-lehden syksyn ekan numeron taitto oli oikoluettava. Hyvä lehti tulossa! Mukana on paljon auroraperäistä osaamista: juttuja mm. entisiltä ja nykyisilta  auroralaisilta:    Johannalta  ja Kialta, Hagströmin Lotalta ja Siposen Lauralta (nykyään Rantakokko). Ei kaikki osaaminen  tietenkään ole meillä, mutta meille kai on kasaantunut rohkeutta jakaa omia ajatuksia ja ideoita.

KOULU näyttää alkaneen oikein mukavasti myös tämän blogin oikeassa yläkulmassa olevan - yhä jatkuvan- pikaäänestyksen mukaan.  Toistaiseksi 58 osallistujasta  peräti 47:n perheen mielestä koulun alkaminen on ollut  tosi mukavaa.

TOINEN koulupäivä siis. Koulu alkaa  klo 9, ja päättyy pienemmillä klo 13.30 ja isoilla 14.15. Eilen herkuteltiin lihapullilla, tänään koululounaalla on juuressosekeitto. Rutiineita vahvistetaan ja opiskelu alkaa aine aineelta. Kotona kannattaa nyt luoda omat läksyrutiinit. Näin alkuun on tosi tärkeää tarkistaa lasten reput ja lukea reissuvihkosta terveisiä. Erilaisia lippusia ja lappusia tulee  koteihin luettavaksi ja täytettäväksi.

REXI joutuu kököttämään aika lailla kansliassa ja "laskemaan rahoja". Mutta siestalla pihalle ilmestyy banjomies:-)

KOTONA taas. Mukava, mukava päivä vaikka vähän sadetta ripottikin.  Banjosta puuttui ylä-g, mutta kyllä neljällä kielelläkin pärjäsi.  Pienet eka-tokaluokkalaiset olivat tosi hauskaa lauluseuraa.

Niin koulunpuolelle kuin iltapäiväkerhoonkin kuului vallan hyvää.  Rexi laski rahoja, ja hahmotteli opettajille mielekkäitä r-tunteja. Huomenna pääsenkin jo opettamaan. Opettajien kesken sovittiin, että me luokattomat opettajat tulemme luokkiin vetämään tunteja. Minä  tarjosin kahta "pakettia": pedagogisen draaman tuntia  ja Tuomon kanssa vedettävää pelimannisetien musaa. Hyvin tekivät kauppansa.

Hurjan moni oppilas muuten ajelee pyörällä kouluun ilman kypärää. Me kouluväki todella toivomme, että vanhemmat puuttuvat asiaan.

tiistaina, elokuuta 17, 2010

Sanokaa te, miltä tuntuu nyt (Say Mama)


Auroran Opebändi korkkaa tänään  uuden lukuvuoden!
NO NIIN. Nyt se alkaa. Sydämellisesti tervetuloa kaikki aurorolaiset taas kouluun.  Suomen lippu on siksi salossa. Lauletaan yhdessä lukuvuosi 2010-11 käyntiin. Kokoonnumme  perinteiseen tapaan koulun pihalle klo 9. Ohjelmassa on kaksi laulua. "Koulu alkaa, nosta jalkaa ... "on kaikille tuttu.

Toinen laulu on Hurriganesin "Say Mamasta" tehty uusversio nimeltään...

"Sanokaa te, miltä tuntuu nyt!"


Sävel: Johnny Meeks, Johnny Earl
Sanat: MH

1. Sanokaa te, miltä tuntuu nyt? Kesäloma kun on päättynyt?
Kivat kaverit  taas kasassa. Koululounas pian mahassa!
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


2. Minä rexi se sanon vaan :Mars kaikki opiskelemaan!
Apunasi ope vanha tai uus,yhdessä tehdään tulevaisuus.
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


(Ripan kitarasoolo)  


3. Sanokaa te, miltä tuntuu nyt?Kesäloma kun on päättynyt?
Kivat kaverit  taas kasassa. Koululounas pian mahassa!
Woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa, woah, woa-hoo-hoo-hoo, woa Yeah Yeah Yeah!


Hurjan coverin tästä Gene Vincentin hitista on esittänyt Stray Cats. Sen  löytää osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=SfVYMqGHeuI&feature=related


Iltapäivällä lisättyä
KAUNIS, lämmin päivä.  Rock-avaus meni mukavasti, vaikka basso  ja laulu yhtäaikaan ylittikin luontaisen lahjakkuuteni rajat.  Oppilasmäärä on nyt 322.  Pari oppilasta oli vielä lomilla.  Täytyypä taas muistuttaa vanhempia, että koulusta poissaoloon tarvitaan  etukäteen pyydetty lupa.  Pidimme päivän päätteeksi opettajien palaverin, ja kaikkiin luokkiin kuului oikein hyvää.  Täsmensimme vähän aikuisten keskinäistä työnjakoa, ja kokosimme listaa asioista, joita täytyy selvitellä. Yksi niistä oli tieto, jonka mukaan syksyn aikana ei enää tehtäisi ns. integrointipäätöksiä (eikä koulu saisi erityistä tukea tarvitsevien uusien oppilaitten tukeen enää lisäresurssia)
Iltapäivällä pidimme vielä syyslukukauden ensimmäisen oppilashuoltoryhmän kokouksen, jossa kävimme läpi uutta lainsäädäntöä.

maanantaina, elokuuta 16, 2010

Nyt on suunniteltu

Opettajatyyppi nro 8: Aage Ressio.
Kansantaiteilija Jukka Jokiranta.

ON SE jännää. Vaikka kuinka kiertäisi maailmaa kouluttamassa, oman porukan  suunnittelupäivän vetäminen jännittää ihan hirveästi.

Töitä oli tehty, ja päivän rakenne näytti toimivan. Aamupäivällä arkisia asioita ja iltapäivällä isoja ajatuksia. Ja välissä pizzat/salaatit.

Ihmiset olivat hyvällä tuulella, ja keskustelu oli vilkasta. Miten kaikki tämä lahjakkuus onkin saatu Auroraan!

Tästä suunnittelu jatkuu kaksi seuraavaa viikkoa, ja sitten  lyödään lukkarit lukkoon. Jokaisen toimenkuvaa yritetään hioa niin hyväksi kuin mahdollista.

HUOMENNA koulu sitten alkaa. Aloitamme koulun pihalla pienellä musiikkisessiolla.  Opebändissa tullevat soittamaan Risto (lead quitar), Martti (bass), Tuomo (drums), Kaija (violin) ja Katri (keyboards). Ohjelmassa on klo 9 reikä reikä kaksi kappaletta "Syksy alkaa" ja " Sanokaa te nyt" (Say Mama). Ja välissä on lyhyt rexin puheenvuoro. Sitten mennään luokittain jonoon, ja sitten se on menox.

Koulu alkaa klo 9 ja päättyy 12.45.  Mukaan huoltajien allekirjoittamat todistukset, reppu ja hyvää mieltä. Hilperon iltapäiväkerho starttaa heti ekana päivänä- ja lapset on haettava klo 17 mennessä

sunnuntaina, elokuuta 15, 2010

Terveisiä Tallinnasta

Sunnuntaiaamu hurahti eilistä matkaleffaa iMoviella leikatessa.

ILOISET terveiset 22:lta lopulta matkaan päässeeltä Auroran koulun henkilökunnan ryhmäytymis- risteilijältä!

Lauantaisen aamun pilvet ja ukkosen jymy jäivät Helsinkiin, ja Tallinna  otti meidät sopivan lämpöisesti vastaan. Paluumatkalla ilma oli kannella ihanan leppoisa.


Pakko kehua: M/S Nordlandian aamiainen ja päivällinen olivat mainioita ja pitivät nälän koko päivän.

UUDET opettajat oppivat meidän vanhojen nimet, ja me kaikki opimme uutta toisistamme. Tunnelma oli positiivinen iloinen, ja matka naurua täynnä.  Päivästä tuli toki pitkä aamukuudesta iltakymmeneen, mutta kyllä kannatti. Ja niin kuulin muittenkin mukana olleiden sanovan.

TÄNÄÄN  sunnuntaina  painun vielä iltapäivällä konttorille varmistamaan, että kaikki olisi  huomista suunnittelupäivää ajatellen mahdollisimman valmista.


Krääk: Monistuskone oli jumissa. Se ei tunnista A3-paperia, vaan väittää itsepäisesti, että paperi on loppu. Olkoon. Onneksi Riitta ja Johanna panevat huomenna mokoman kuriin.

Tuunasin lukkarit sellaiseen kuntoon, että ekan version kehtaa esittää opettajille. Kokosin Tuire-opettajamme upeista kuvista Tallinnasta kuvaesityksen. Vielä  täytyy hioa päivän keynote-esitykset kuntoon. Tästä se alkaa.

perjantaina, elokuuta 13, 2010

Koulutyön kesäkeskeytys on nyt hoidettu kanta

Lihava Martti.
Tiistaina, kun koulu
alkaa,  paikalle saa-
puu noin 95 % entisestä.

PÄIVÄT on nyt sitten luettu. Viimeinen kesäkeskeytyspäivä on käytetty. Muutama lisäpäivä ei olisi haitannut.

Huomenna melkoinen osa henkilökunta viettää lauantaipäivänsä yhteisessä ryhmäytymisseminaarissa Itämerellä. Tankkaamme hyvää henkeä seuraavaan lukuvuoteen.

AAMULLA minä, apulaisrehtori Ulla ja ruokapalveluisäntä Kai tapasimme iltapäivätoimintaa järjestävän Hilperon edustajat. Kävimme käytännön asioita läpi, jotta kaikki sujuu hyvin ekasta päivästä alkaen.

KLO 11.30 olin sitten Ylen parkkipaikalla, ja klo 13 takaisin autossa.  Iltapäivän ohjelmaan kuului vielä koulun esittely uudelle oppilaalle ja tämän äidille.

Vähän jäi asiat vaiheeseen. Sunnuntaina käyn vielä tuunassa lukkareita ja teen illalla diaesitykset valmiiksi. Koulusihteeri on jo monistanut opettajille ja avustajille kansiot. Ulla lupasi hoitaa pullat aamukahville.

TÄLLÄ, mitä on saatu aikaan mennään.

torstaina, elokuuta 12, 2010

Huomenna puhumaan Yleen opettajien kadonneesta kunniasta...

ILTAPUHTEENA valmistauduin huomiseen Ylen radio1:n haastatteluun. Toimittaja Joel Helenius jututtaa  pe 13.8 klo 12.15-13 minua teemasta: "Opettajien ankarat oppivuodet. Mihin romahti ihanneammatin auktoriteetti ja arvostus?"

HYVÄ kysymys! Joel  ja minä kävimme samaa oppikoulua Tossussa 1960-1970-luvuilla. Hän oli pikkuveljeni Jonten luokkatovereita,  joten meillä on yhteistä  kokemustaustaa vanhasta autoritäärisestä opettajuudesta. Mutta siirtymää uuteen se jo oli verrattuna esim. oman äitini ikäluokan kokemuksiin oppikoulusta 1930-40-luvuilla. "Opettaja oli korkealla. Ei sille menty juttelemaan omia asioita."


HAASTATTELUA voi kuunnella joidenkin viikkojen ajan osoitteessa: http://areena.yle.fi/audio/1202456

Heleniuksen viikkottaisessa ohjelmassa pohditaan uutisten, tapahtumien, ihmisten ja ilmiöiden taustalla olevaa historiaa eettisestä näkökulmasta. Suora lähetys. Juttusarjan kotisivut löytyvät linkistä http://www.yle.fi/radio1/asia/joel_helenius/

Espoon rehtorit seminaarissa Meripuistossa

Hotelli Meripuisto sijaitsee
Espoonlahdessa. Tämä kuva
on lainassa hotellin sivuilta.
LUKUVUODEN avausseminaari pidetään tänä syksynä puitteiltaan modernissa Meripuistossa.  Paikalla ovat espoolaisrehtorit ja merkittävä osa suomenkielisen opetuksen tulosyksikön hallinnosta.

Seminaari alkaa klo 9 aamiaisella. Itse asiaan siirrytään klo 10. Päivä päättyy klo 15. Ja sitten itse kukin taitaa rientää vielä konttorilleen. Minä viiletän edestakas Vespalla.

Muistiossa alla  tärkeimmät asiat realiaikaisesti.


MUISTIO

Lukuvuoden aloitusseminaari 12.8.

Opetustoimenjohtajan puheenvuoro

Kävimme  hyväntuulisesti läpi meneillään olevia uudistuksia: Ops, Kelpo.... Henkilöstöä esiteltiin. Pakankylä on saanut vielä uuden va. rehtorin: Matti Jokelan. Talousasioita sivuttiin. Edessä on ehkä jonkin verran säästöjä. Investointiohjelmaan saattaa myös tulla muutoksia. Tuloksellisuuerä (0,7%) tulee jakoon. Rehtorit tekevät esitykset palkittavista.

Opetuspäällikkö Ilpo Salosen puheenvuoro

Kävimme läpi muuttunutta lainsäädäntöä, erityisesti kuinka oppilashuoltotyö ja salassapitosäädökset ovat muuttuneet. Uutta on vankka kirjaamisvelvoite. Välttämättömän siirrettävä tietoa on sitä, mikä autaa uutta koulua järjestämään riittävän tuen (Tapio Erma). "Minulla on tietoa, jota en voi kertoa".

Opetuspäällikkö avasi uutta opetusajattelua. Muutama sattuma:
  • "Koulun tehtävä: Koulu tekee tiedosta ymmärrettävää. Koulu opettaa seulomaan, mikä on arvokasta." 
  • Palautteen tehtävä: " ... auttaa   lasta ymmärtämään  omaa kehitystä ja ottamaan vastuuta sitä".

LOUNAAN jälkeen ohjelma jatkui.

Työsuojelupäällikkö Ovaskainen

Napakassa esityksessä todettiin, että vaara-uhkatilanmelomake uusitty. Keväällä ilmoitettuja uhkatilanteita koulun henkilökuntaa kohtaan oli 285! Rexien täytyy tehdä (vielä) työsuojelun toimintasuunnitelma. Hyvä uutinen oli, että räjähdysaineasiakirja ei ole enää rexien vastuulla.

Hallintopäällikkö Tapio Erma  jatkoi turvallisuusasioista. Monenlaisia papereita on tehtävä.


Kehittämisosaston puheenvuoro


Jonna Suometsä esitteli lyhyesti kriisitiedotuksen periaatteita. Juha Nurmi antoi lukuvuoden alkuun liittyviä ohjeita. Hän kertoi, että seuraavat kolme vuotta yläkoululaisten määrä laskee. Kuudesluokkalaisten ikäluokka on nyt kaikkein pienin. Alakouluissa oppilasmäärät kasvavat seuraavina vuosina. Hän kiinnitti huomiota seuraavaan: Espoossa on erityisoppilaista 2760. Se on uusi ennätys, 11.7 %. Kuinka monta oppilasta siirrettiin erityisopetuksesta yleisopetukseen:  23.

Elina Rönkkö: Opetussuunnitelmamuutoksen prosessi

Apulaisopetuspäällikkö kertoi aikataulusta, jolla opsit uusitaan. Kaksi alueseminaaria pidetään  keväällä 2011.   Kelpo-pilotit ja oppimiskeskukset järjestävät ohjelman viraston kanssa. Nämä koulut mallintavat opsia toiminnallisesti, ideoivat jne.

Suunnitteilla on Espoon Huhtimessut la 9.4.2011 Ruusutorpan koulula  teemalla  ”Espoossa me osaamme kasvattaa, oppia ja tukea.” Jokainen koulu toisi  sinne oman helmensä, jota haluaa esitellä. Muoto voi olla posteri,  workshop,  ständi. Ruusutorpan koululla. Lisäksi  tarjolla on alustuksia. Koska kouluja on paljon, paikalla ollaan kahdessa vuorossa: aamuvuoro 9-12  ja iltapäivä 12-15.

Marja-Liisa Heikkilä: Tuloksellisuuserä

Espoo tullee jakamaan sovitut 0,7 % palkkasummasta henkilkohtaisina lisinä. Kriteerien pitäisi valmistua viikolla 33. Rehtorit tekevät sitten pika-aikataululla esityksen. Tasaisen vauhdin taulukolla  0.7 % tarkoittaisi esim.  Aurorassa noin 8000 €! Koska sitä ei jaeta tasan kaikille, jotkut saavat ihan mukavan joulurahan.

keskiviikkona, elokuuta 11, 2010

Salanäytelmä opettajatyypeistä


TOSI kiva päivä. Työstimme Jokirannan Jukan kanssa henkilökunnan suunnittelupäivän kevennykseksi salanäytelmän meistä opettajista, nimellä "10 tyyppiä". Saimme tukevaa apua koululla piipahtaneilta maikoilta: Ismo, Osmo ja Tuire. Tanks.

Läpivetojen perusteella esitys kestää noin 20 minuuttia. Jos hyvin käy, siihen liittyy myös pieniä haitarijuttuja.

SALANÄYTELMÄN ensi-ilta on siis maanantaina, mutta tarkoitus on käyttää performancea myöhemminkin oppimiskeskus Auroran koulutustilaisuuksissa.

MUUTENKIN päivä oli  mainio. Lukkarinteko Kurrella alkoi, ja aika mukavasti. Budjettiepäselvyyksiin  tuli valoa. Rehtorijaosto kokoontui Omenassa ja kävi läpi edunvalvontatilannetta.

ILLALLA sain vielä auton katsastuksesta läpi. Yes. Taittaja lähetti  Luokanopettajan kolmos-numeron taiton tsekattavaksi. Kauniilta näyttää.

HYVÄLLÄ mielellä  kohta unten maille. Toivottavasti en näe painajaisunia Länsiväylässä ollessa viestistä. 

Hiat on kääritty ja töitä paiskottu

Isä ja poika? Ei vaan sama Martti
lomalla ja töissä. Työ tekee
ihmiselle hyvää :-)

TAKANA viimeisestä koulutyön keskeytysviikosta maanantai ja tiistai.  Töitä on riittänyt. Koulusihteeri on purkanut paketteja ja työstänyt laskuja. Minä olen niitä hyväksynyt. Opettajien kokouskansioihin on monistettu tärkeitä papereita.

Olin  yhteydessä uuteen iltapäivätoiminnan järjestäjään T:mi Hilperoon. Sovimme perjantaiksi tapaamisen. TIP:in korvaavaan kerhoon on ilmoittautunut lähes 80 lasta. Omistaja tuo mukanaan vastaavan ohjaajan: Samin  ja yhden ohjaajan. Meidän koulunkäyntiavustajistamme iltapäiväkerhossa jatkaa ymmärtääkseni seitsemän, joista kolme avustaa kehitysvammaisia lapsia.

SUURIMMAT väännöt olemme koulusihteerin kanssa käyneet budjetin kanssa. Kokonaisbudjetin juju on siinä, että jos lukuvuosien  vaihtuessa - keväältä- on jäänyt mm. palkkarahoja, niiden avulla voisi rahoittaa syksylle lisää oppitunteja. Palkalaskussa on kuitenkin  henkilöstövajetta, ja tiedot ennen muuta TIP-hankkeen osalta  eivät ole Auroran osalta lainkaan ajan tasalla.  Harmi. Harmi.  Mutta eiköhän tuo selviä.

LUKKARIEN pohjatyöt olivat tänä vuonna haastavat. Mutta kun käytettävissä oleviin tuntimääriin tuli integroitujen oppilaitten määrän kasvun varmistumisen vuoksi lisää liikkumatilaa, olo keveni kummasti. Tänään pääsen sitten illansuussa pudottelemaan tunteja Kurre-lukkariohjelmaan.

LIIKUNNAN ystäville iloisia  uutisia: koulun kentän pinta on uusittu ja lanattu. Hyvältä näyttää. Lisäksi: Luokanopettaja Raija Herralahan hankki koulullemme Sampo-pankin stipendin- ja sillä rahalla on ostettu  tosi kivoja liikuntavälineitä mm. minunkin lapsuudestani tuttuja puujalkoja.  Niistä  tulee  siestoille paljon iloa!

TÄNÄÄN JJ tulee koululle ja syöksymme tekemään salanäytelmää suunnittelupäiväksi.


KUTSUT suunnittelupäivään 16.8.2010  on  lähetetty. Ohjelma on seuraava:


Que Vadis- Aurora 2010-11
- Isoja ajatuksia ja Aivan arkisia asioita

Auroran koulun 53. "tuotantokauden" suunnittelupäivä

OHJELMA
8.30 Kahvia tarjolla
9.00 Suunnittelupäivän avaus. Tervetuloa. Uuden henkilökunnan esittäytyminen. Päivän rakenne ja tavoitteet.

9.20  SESSIO 1: "Aivan arkisia asioita"
mm.
- Opettajien ja luokkien työjärjestykset ja niiden jatkotyöstäminen
- Avustajien sijoittuminen luokkiin; Ohjeet avustajasta vastaavalle opettajalle Seuren suhteen.
- Vastuualueet- yhteisten töiden jakaminen fiksusti
- Tiimit ja johtoryhmän koostumus
- Tietoiskut uusista ohjeita ja määräyksistä
- Auroran omat "aakkoset": muistettava asiat, rutiinit, kummallisuude
- Lukuvuoden 2010-11 "must"-asiat ja edessä olevat konkreetit haasteet: Mm. turvallisuustehtävät* Tehostetun tuen tehtävät * Oppimiskeskuksen tehtävät * opetussuunnitelmatyö * EFQM-raportti*
- Toiminnan resurssit (tuntikehys, kerhotunnit, määrärahat)
- Ensimmäinen koulupäivä (avaus, oppilasmäärän tsekkaus, todistukset...)
- Kaksi ensimmäistä kouluviikkoa (aikataulut, taksivalvonnat)
- Kestävä työote, vastuullinen opettajuus
- jne.

Clipsejä, keskustelua ja ryhmätöitä

12.00- 12.45 Lounastauko.  Talo tarjoaa pizzaa /salaattia

12.45 "Suomalainen opettaja- elävä vahakabinetti 2010"

13.00  SESSIO II: "Isoja ajatuksia"
1. Perehdystystä ja yhteistä kertausta Auroran koulun taipalleelle Myllykylän kansakoulusta 1957 tähän päivään: Innovaatioita, rakennerakaisuja, vuosien kulutuksessa pysynyttä, kadonnutta ja  uutta.

Clipsejä, keskustelua ryhmissä

2. Virittäytymistä uusiutuvan opetussuunnitelman vaatimaan pedagogiseen ajatteluun, jonka avainkäsitteitä ovat:  pedagoginen hyvinvointi ja osaaminen, oppilaiden suuntautuminen tehtäviin tai niiden välttämiseen, opettajan vaikutus oppilaan  suuntautumiseen tehtäviin ja siihen vaikuttavaan motivaation ja  käsitykseen itsestään onnistujana. Opetuksen käsitteen laajentuminen ohjaukseen ja tuen organisointiin,  oppilaan oppimistila ja opiskelutila ja tuen erivahvuiset muodot

Clipsejä, keskustelua ja ryhmätöitä

15.00 Suunnittelupäivän päätös. Vedetään yhteen sovitut asiat.