Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, huhtikuuta 11, 2010

Kodin ja koulun yhteistyön laatu



KUVA: Kouluvuoden avauksessa ladataan siinäkin hyvää mieltä kodin ja koulun yhteistyöhön. Kuva noin 10 vuoden takaa.

LUPAUDUIN jokin aika sitten erään helsinkiläisen koulun vanhempainiltaan yhdeksi puhujista. Tarkoituksena on ensi torstai-iltana innostaa kehittämään omalle koululle istuvaa kodin ja koulun yhteistyötä. Tämän sunnuntain lastussa ajattelin pohtia itsekseni, mitä laatu kodin ja kouluh yhteistyössä minulle tänään merkitsee.



KUVA: Lupauduin puhumaan yhteistyöstä ennen muuta siksi, että sain olla mukana vuonna 2007 raporttinsa "Laatua kodin ja koulun yhteistöhön" kirjoittaneessa työryhmässä Opetushallituksessa. Ja ehkä vähän siksikin, että 20 vuoden rexiaikana on ollut niin ylä- kuin alamäkiäkin tämän teeman suhteen.

Laatu on sitä, että jokin toimii ja edistää hyvää

Olen vähän koukussa filosofi Eero Ojasen hyvän käsitteelle tekemään analyysiin. Toimikoon se tässäkin jäsentäjänä. Yksinkertaistaen jokin asia voi olla hyvää, kun
  • 1. se toimii omassa tarkoituksessaan
  • 2. kun se koetaan (tunnetaan) hyväksi
  • 3. kun se edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa
  • 4. kun se syvemmässäkin mielessä edistää hyvää maailmassa.

Hyvin teknisesti toimiva yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö on teknisesti hyvää, kun se täyttää tehtävänsä. Vanhemmat tietävät, mitä koulu odottaa heiltä ja päinvastoin. Toiminta on suunniteltua ja säännöllistä. Se on sovitettu vastaamaan vanhempien toiveita ja koulun tähän tarkoitukseen irroitettavissa olevaa työaikaa. Kasvatuskumppaanuus on jaettua: On sovittu, mitkä asiat ovat koulun vastuulla ja mitkä kotien. Eri asioille on rakenteet, toimintatavat, jotka ovat kaikkien tiedossa.

Yhteistyötä tehdään samaan tavoitteeseen monella tasolla:
  • 1. koulun taso
  • - opsin kehittäminen ja mm. menetelmät
  • - tieto koulun arjesta, opetussuunitelmasta
  • - palautteen antaminen koululle
  • 2. luokan taso
  • - luokan hyvinvointi, turvallisuus, yhteisöllisyys
  • - oman lapsen luokkaan tutustuminen, sen rutiinien tunteminen
  • 3. oman lapsen taso
  • - tieto kuinka kasvu ja oppiminen sujuu
  • - tarvittava tuki ja apu
  • - mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin
  • - oppilasta koskevan tiedon kulkeminen molempiin suuntiin

Hyvältä tuntuva yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö tuntuu hyvältä, kun se tuottaa energiaa. Siihen liittyy myönteisiä, iloisia tunteita ja onnistuneita tapahtumia. Vanhemmat saavat tarvitsessaan tukea opettajilta ja päinvastoin. Vaikeissakin asioissa osapuolet käyttäytyvät kunnioittavasti ja yhdessä etsitään parhaat ratkaisut ongelmiin.

Hyvää mieltä rakentaa mahdollisuus osallistua keskusteluun yhteistyön tavoitteista ja päätöksiin siitä, miten niihin tavoitteisiin päästään. Hyvää mieltä rakentaa myös mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin.

Se tiedetään, että perinteisissä vanhempainilloissa vanhemmat taantuvat koululaisiksi, kun heidät istutetaan lastensa pulpetteihin. Tilalle toivotaan toiminnallista ohjelmaa, jossa vanhemmat ja opettaja ja luokka tutustuvat toisiinsa. Kaikki eivät jaksa käydä akateemista keskustelua kasvatuksesta. Isät ehkä mieluummin vaikkaa hiovat pulpetteja kuntoon.

Hyvässä yhteistyössä ollaan avoimia. Vaikeita asioita ei salailla tai peitellä. Ketään osapuolta ei ohiteta ratkaisuja etsittäessä.

Todella tärkeää on, että vuorovaikutus on myönteistä, ja että jo tapaamisjärjestelyissä syntyy kuva, että vanhemmat ovat tervetulleita kouluun.

Hyvältä tuntuu yhteistyö, jossa vallitsee luottamus. Opettajat luottavat siihen, että heillä on vanhempien tuki ja vanhemmat siihen, että opettajat aidosti välittää myös heidän lapsestaan.

Tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta edistävä yhteistyö

Koululle yhteistyö on velvollisuus. Koulun on oltava tässä aloitteellinen. Vanhemmilla on oikeus yhteistyöhön, muttei velvollisuutta. Tässä mielessä kasvatuskumppaanuus ei ole ihan tasavertainen.

Hyvä yhteistyö tarjoaa kaikille vanhemmille samat mahdollisuudet. Ja toisaalta se ymmärtää perheiden tilanteiden erot. Tasa-arvoa on myös se, että jokin perhe saa enemmän tukea kuin toinen.

Hyvää mieltä haastavat vaikeat tilanteet, joissa lapsella on ongelmia. Tai kun koti on tyyymätön opettajan tapaan opettaa. Ei kannata ajatella, että vain ristiriidattomuus on laatua. Laatua on myös se, kuinka ristiriidat ratkotaan fiksusti. Tässä auttaa, kun koteihin on jo etukäteen kerrottu, kuinka toimitaan, jos lapsi esim. rikkoo järjestyssäntöjä: lyö toista, polttaa tupakkaa. Ja miten vanhemman tulisi toimia, jos hänessä herää huoli oman lapsensa puolesta.

Hyvää syvemmässä mielessä edistävä yhteistyö

Hyvässä yhteistyössä päämääränä on kaikkien lasten kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Niin, että myös ne lapset, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea lastaan, saisivat tukea meiltä muilta aikuisilta.

Monessa koulussa on vielä paljon työmaata, että osaisimme palvella kasvavaa, monikulttuurista vanhempainjoukkoa.

On myös tilanteita joissa tämä syvempi hyvä vaatii tekemään ratkaisuja, jotka esim. loukkaavat vanhempia. Lapsen etu ja lapsen suojelu voi vaatia koulua tekemään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain (683/83) 40 § velvoittaa kaikkia perusopetuksessa toimivia ilmoittamaan suojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai nuoresta lastensuojelusta vastaaville viranomaisille.

Valitettavasti eteen voi tulla myös tilanteita, joissa vanhempien ja koulun yhteistyö ei yrityksistä huolimatta suju vanhempien toivomalla tavalla. Tällöin vanhemmat voivat kertoa huolensa ensin koulun rehtorille ja sitten tarvittaessa hänen esimiehelleen. Kaikkien virkamiesten toiminnasta on oikeus tehdä kantelu. Oppilaan ja vanhempien oikeusturvan toteutumiseksi koulutusta koskevaan lainsäädäntöön sisältyy säännöksiä valitusoikeudesta eräisiin päätöksiin kuten koulukuljetuksiin.

Näissäkin tapauksissa yhteistyö tulee ymmärtää hyvää, kun toiminnan aitona päämääränä on lapsen edun turvaaminen. Vaikka kirvelisikin.


Kodin ja koulun yhteistyölle kannattaa laatia erityinen suunnitelma

Mm. perusopetuksen laatukriteerien mukaan koululla tulisi laatia yhteistyösuunnitelma. Suunnitelman nimi voisi olla vaikkapa "Auroran koulun käyttöopas vanhemmille". Dispositio saattaisi olla seuraava
  • koulun kuvaus
  • aukikirjoitettuna yhteistyön yhdessä sovitut tavoitteet
  • vuosiluokittain valitut yhteistyön teemat ja tiedossa olevat tapahtumat
  • selkeät rakenteet ja toimintamallit, joita arvioidaan ja kehitellään yhdessä
  • periaatteet, joita toivotaan noudatettavaksi esim. haastavissa tilanteissa ja mm. rahainkeruussa
  • koulun tarjoamat palvelut ja yhteystiedot (mm. oppilashuolto, mahdollisuus käyttää koulun tiloja...)
  • yhteistyön muotoja on rajaton määrä. Vinkkilista luokkatoimikunnille: Johtokuntatyö * Koko perheen liikuntapäivät * Koulun juhlat * Leirikoulut * Luokkatoimikunnat* Luokan oma vanhempainilta (toiminnalliset menetelmät ja eri luokka-asteille sovittu ajankohtaiset teemat)* Pikkujoulut * Tilaisuudet tutustua koulun arkeen* Työpaikkavierailut * Vanhempainvartit * Vanhemmat esittelemässä omaa ammattiaan * Vanhempien vertaistoimintaa* Vanhempainyhdistystoiminta * Vapaamuotoisia tilaisuuksia * Yhdessä toteutetut kehittämishankkeet (esim. koko kylä kasvattaa)* Yhteiset seminaarit * Yhteiset tempaukset*
Yhteistyötä kannattaa tarkastella myös prosessina. Vanhempien näkökulmasta sen vaiheita ovat yhteistyön alku, kouluyhteisöön kiinnittyminen, siinä eläminen ja lopulta yhteisöstä irtautuminen ja yhteistyön päättyminen. Näitä vaiheita voidaan tukea erilaisia rakentein.

Sekä koulun että kodin kannalta tämä prosessi on ennen muuta luottamuksen ja välittämisen rakentamisprosessina, jossa on tietyt herkkyyskaudet. Näitä ovat:
  • esikoulusta alakouluun siirtyminen (Moni asia muuttuu, ja tuottaa pettymyksiä). Tässä vaiheessa syntyy rooli itsestä koululaisen vanhempana (mitä koulu vanhemmalta odottaa). Kouluun tutustumiseen kannattaa panostaa. Syntyykö ensimmäisessä infossa tunne, että vanhemmat ovat tervetulleita?. Olisi hyvä kuulla mitä uudet vanhemmat koululta ja yhteistyöltä odottavat.
  • nivel 2-3-luokkien välillä merkitsee usein luopumista ensimmäisestä omasta opettajasta.
  • Ylipäätään opettajan vaihdos/irtautuminen ja liittyminen on tärkeä vaihe.
  • yläkouluun siirtyminen edellyttää paljon saattamista.
  • Samoin koulun vaihto.

KODIN ja koulun yhteistyö on vanhemmille upea mahdollisuus jakaa lapsen arkea. Siihen kutsuu mielellään kaikki mukaan. Meille opettajille se on hieno mahdollisuus tutustua ihmisiin, jotka ovat "oikeissa töissä" :-)

1 kommentti:

Esa Kukkasniemi kirjoitti...

Kiitos, Martti! Hyvä kirjoitus ja erittäin osuvaan aikaan. Meillä on toinen tämän kevään Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön -vanhempainilloista juuri ensi viikon keskiviikkona. Tästä sai paljon ajatuksia laadun kehittämiseen ja keskustelun pohjaksi.

t. naapurikunnan reksi