Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

tiistaina, kesäkuuta 30, 2009

Perusopetuksen laatukriteerit osa 6

KUVA: Autoritäärisyys ei ole laatua johtamisessa.


AURINKO PAISTAA! Ennen rannalle lähtöä ehdin jatkaa perusopetuksen laatukriteereiden kommentointia. Aiemmin olen käynyt läpi oppilaan kohtaamaa laatua (5-6-7-8-9-10), nyt siirryn rakenteellisiin osioihin. Ensimmäinen niistä ensimmäisenä.

Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit,(4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt,(7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.


JOHTAMISEN LAATU

Kuvausosassa kerrotaan, että johtaminen muotoutuu paikkallisesti kansallisten normien pohjalta. Mieliin muistutetan hyvän hallinnon periaate.

Opetustoimen ja koulun johtaminen on perustehtävän edistämistä ja toteuttamista. Johtaminen luo edellytykset opettamiselle ja oppimiselle. Erityisesti korostetaan arvojen lujittamista,arvotietoisuuden vahvistamista, tavoitteiden selkeyttämistä, yhteistä kehittämissuuntaa, yhteisön vahvuuksien ja kehittämishaasteiden tunnistamista ja pedagogiikkaan suuntautuvan johtamisen kehittämistä. Siis arvojohtamista. Hienoa!

Johtamisen tehtävälistassa korostuu PEDAGOGINEN JOHTAJUUS!: Henkilöstön rekrytointi, osaamisen kehittäminen, kannustava, osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa, luottamuksen rakentaminen ja keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö.

Talouden johtamisessa korostuu tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien yhteensovittaminen.

Perusopetuksen johtaminen kytketään sekä kunnan strategioihin ja suunnitelmiin että valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan. Kummatkin pitää toteuttaa.

Olen seuraavassa erotellut opetuksen järjestäjän ja koulun kriteerit johdonmukaisuuden vuoksi toisistaan.


Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle

Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen ja arvopohjan ja laatinut strategiat ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi.Johto on sitoutunut niihin. Niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi.

Sillä on rakenteet ja menettelytavat tukea opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista.

Koulun rehtorin ja henkilöstön toimenkuvat on selkeästi määritelty ja johtajuudelle on riittävästi aikaa. HYVÄ, tässä on Espoossakin työmaata.

Ehkä hieman yllättävästi raportissa ei uskalleta puuttua monissa kunnissa toteutettuun ratkaisuun niputtaa useita kouluja samalla rehtorille.

Laatukriteerit koululle

Henkilöstö on sitoutunut strategioiden toteuttamiseen. Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä.

Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa. Johto tukee kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä.

Ehkä hieman yllättävästi raportissa ei puututa johtamisen rakentesiin: esiin ei esim nosteta esiin jaetun johtajuuden tai johtamisen varajärjestelmien ideoita.

HAASTEITA AURORAN KOULULLE

Johtamisen laatua on kuvattu tavalla, joka ainakin minun on helppo allekirjoittaa. Siinä yhdistyy hyvä esimiestoiminta ja yhteinen päätöksenteko. Siinä yhdistyy tasapainoisesti rehtorin vastuu sekä valtakunnallisen koulutuspolitiikan että kunnallisten tavoitteiden toteuttamisesta.

Moni asia on Espoossa ja meilläkin näillä indikaattoreilla aika laadukasta. Kehittämistoiminta ei ole meille uutta, ja innovatiivisuutta tuetaan varmasti.

- Strategioita on Espoossa monenlaisia. Ehkä minun täytyy paneutua niihin vielä syvemmin (jotta henkilöstö voi niihin sitoutua)
- Toiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin on iso haaste seuravina vuosina. Leikkaukset haluan tehdä eri osapuolia kuunnellen.
- Luottamuksen rakentamisen merkitystä ei koskaan korosteta liikaa. Se on yhteistyön ja johtamisen ydin.
- Opetuksen ja kasvatuksen arvojen esilläpitoon mm. YT-istunnoissa osio kannustaa edelleen.

maanantaina, kesäkuuta 29, 2009

Lomalla



LYHYESTI lomakuulumisia. Lähdimme siis vaimon kanssa syyssateita karkuun juhannuksen alla Espanjan Andaluciaan, Nerjaan. Hieno rantalomakohde. Suosittelen. Retket Gibraltarille ja Granadaan katkaisivat suloisen auringonoton sopivasti. Oli taas se aika vuodesta, joka oli varattu tietokirjojen sijaan kaunokirjoille. Eri vuosikymmenien rikoskirjoja oli riittävästi kassissa. Ja Sofi Oksasen järisyttävä "Puhdistus" oli niistä upein. Voi Viroa!



VIIKONLOPPUNA saimme kutsun Päijänteelle ystäväperheen mökille. Kyllä Suomen luonto on ylivertaisen upea aurinkorannikkoon verrattuna, sateellakin. Mutta entäs, kun yö taittui kauniiksi sunnuntaiksi ja suvi on mitä suloisin.

Kotimatkalla kuuntelin radiosta Jorma Uotisen haastattelua. Hän puhui ystävyyden merkityksestä. Jokainen tarvitsee ystävän, yksikin riittää, kovin montaa ei voi olla.

Ystävistä kannattaa pitää kiinni. Muusta(kin) syystä, kuin että pääsee niiden mökille :-)

Perusopetuksen laatukriteerit osa 5

KUVA: Luokanpettaja Katri Ahola ohjaamassa oppilasparlamenttia.


MAANANTAIAAMUN ratoksi taas perusopetuksen laatukriteereiden pariin. Vuorossa pikaexcursio osioon 8. Nyt on käyty läpi osiot 5-6-7-8-9-10. Jäljellä vielä neljä rakenteellista osioita 1-4.

Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.


OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN

Kuvausosassa osio kytketään kansalaiskasvatukseen ja koulun avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Se, miten yhteistoiminta järjestetään päätetään yhdessä: rehtorin, opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken. Toiminnalle sovitaan yhteiset tavoitteet, joita tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa (tämä on uutta). Oppilaiden halutaan osallistuvan laajasti sidosryhmätöhön.

Osallisuutta edistävät mm. riittävän pienet opetusryhmät, vuorovaikutteiset (yhteistoiminnaliset ja vastuullisen opiskelun merkitystä painottavat) opetusmenetelmät, harjoittelujaksot, oppilaskuntatoiminta (jonka ohjaamista kunnan tulee resurssoida), kerhot ja muu ohjattu toiminta. Esiin nostetaan oppilaiden sitoutuminen ryhmään ja ryhmässä toimimisen taidot sekä eri kulttuureista tulevat lapset.

Laatukriteerit opetuksen järjestäjille

Opetuksen järjestäjä vastaa päätöksiin osallistamisrakenteista ja siitä, että oppilaita kuullaan. Hmmm. Espoossa on nuorisovaltuusto. Mutta kuullaanko nuoria?

Laatukriteerit kouluille

Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden (opetuksessa ja muussa toiminnassa) ja heidän huoltajiensa osallistamista (mm. palautteen kautta) arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa ja riittävästi resurssoitua. YEP.

HAASTEITA AURORAN KOULULLE

Oman käsitykseni mukaan Aurorassa on jo päästy aika mukavasti liikkeelle kodin ja koulun keskinäisessä avoimessa vuorovaikutuksessa. Lasten osallistamiseen on käytetty jo muutama vuosi oppilasparlamenttia. Lasten edustajat ovat meillä mukana mm. koulua esiteltäessä ja esim. oppimiskeskustoiminnassa. Kerhotoiminta on vahvuuksiamme. Palautetta kootaan systeemaattisesti.

- Iso haaste on maahanmuuttajataustaisten huoltajien tukeminen- ja ensi syksynä näiden huoltajien määrä selvästi kasvaa.
-Oppilaiden osallistaminen on hyvä teema Aurora-seminaarissa. Vuosittainen suunnitelma hiottaisiin sitten oppilasparlamentin ekoissa kokouksissa.
- Varmaankin opettajia tulisi rohkaista vielä enemmän käyttämään projektityyppistä opiskelua. Samalla vastuullisuuden kasvattamiseen tarvitaan vinkkejä (ja koulukuntoisuuskonsepti meillä jo on)
- Ryhmän johtamiseen ja ryhmäyttämiseen meidän kannattaa paneutua. Osaajia talossa on. Ja minäkin tein juuri Tapsan kanssa oppimateriaalinkin aiheeseen. Ja monella on muistissa Ben Furmanin ideat.
- Oppilasparlamentin (oppilaskuntatoiminnan) resurssointia voisi kehittää.

sunnuntaina, kesäkuuta 28, 2009

Perusopetuksen laatukriteerit osa 4

KUVA: Starttiluokka on Auroran koulussa kehitetty oppimisen tuen muoto.



HYVÄÄ suvisunnuntaita. Aika jatkaa perusopetuksen laatukriteereiden parissa. Vuorossa. pikaexcursio osioon 7. Sitten onkin käyty läpi osiot 5-6-7-9-10.

Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.


OPPIMISEN, KASVUN JA HYVINVOINNIN TUKI

Ensinnäkin on hienoa, että kasvu ja hyvinvointi on nostettu oppimisen rinnalle. Clue tässä osiossa on, että erityisopetuksen tarvetta voidaan vähentää. Lääkkeitä ovat (1) Laadukas perusopetus ja (2) laadukas tuki. Laadukas tuki on ennaltaehkäisevää/ varhaista (yhteistyö päiväkotien kanssa), se poistaa oppimisen esteitä. Se on suunnitelmallista, perustuu yksilöllisiin tarpeisiin ja annetaan yleisopetuksessa aina,kun se on mahdollista.

Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea/yleiset tukimuodot (eriyttämistä, tukiopetusta, samanaikaisopetuksen eri muotoja, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuoltoa riittävän pienissä opetusryhmissä. Yhteistyöhön tarvitaan koulun oppilashuollon lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöä.

Myös oppilaanohjaus lasketaan tässä tueksi.Sitä ovat: opiskelutaitojen opettaminen, valinnoissa auttaminen, oppimisvaikeuksissa auttaminen, opintopolussa tukeminen, ammatinvalinnan ohjaus ja työelämänvalmiuksien kehittäminen.

Niinikään moniammatillinen oppilashuoltotyö(oppilashuolto, kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen) on tukea.

"Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen tukeen ja kasvuun liittyvissä asioissa. On tärkeää, että pulmat tunnistetaan ajoissa,ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa.Yhteistyöhön vanhempien kanssa tulee varata riittävästi aikaa." Mieliin muistutetaan vielä tuen luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset.

Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle

Kunnassa tulisi olla moniammatillinen tukiverkosto. Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovat sopineet keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan. Kunnalla on resurssit (ensisijaisesti lähipalveluina) tukeen, oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon. Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä. Nivelvaiheitten ongelmia on poistettu. Ihan ok kriterit.

Laatukriteerit koululle

Opettajilla on riittävät valmiudet opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. Koulussa toimintamuodot ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia.
Ongelmatilanteiden hoitamiseen ja nivelvaiheisiin on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat. Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Ohjausta arviodaan. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. Todella ok.

HAASTEITA AURORAN KOULULLE

Olemme aloittaneet päittemme muokkauksen uuteen tukiajattelutapaan.
- meidän on opeteltava opettamaan toisin ja monella tavalla.
- tuen muodot tulee systematisoida. Meillä on auki 1-2-luokkalaisten tuki. Ekaluokkien pariopettajilla on tähän hyvät mahdollisuudet.
- Nyt kun tukiopetusta leikataan, se tulee ajatella uudelleen.
- ongelmien tunnistamista täytyy pohtia
- meidän kannattaisi mallintaa ongelmatilanteet (läksyjen laiminlyönti jne)
- oppilaanohjausta täytyy syventää (ollut paljon Uman vastuulla). Pitisikö valintojen ohjausta vahvistaa?
- tässäkin osioissa tulee esiin tarve lisätä yhteistyötä tarhoihin ja yläkouluun.
- kuinka vanhemmat ja oppilas sitoutettaisiin tuen suunnitteluun. Riittääkö HOPS ja HOJKS?
- tiedotusta oppilashuollon palveluista täytynee tehostaa.

lauantaina, kesäkuuta 27, 2009

Perusopetuksen laatukriteerit osa 3



JATKAN perusopetuksen laatukriteereiden parissa. Aamupalaksi teen pikaexcursion osioon 5. Sitten on käyty läpi osiot 5-6-9-10.

Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.


OPETUSSUUNITELMAN TOTEUTTAMINEN

Kuvausosassa jäsennetään opsjärjestelmää: (VnA, perusteet, paikallinen (yleiset linjaukset)ja koulukohtainen ops(mahdollinen)). Laadukkaassa ops-prosessissa tarkennetaan kansalliset linjaukset paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi ja oppilaiden tarpeita vastaaviksi.Huomioon otetaan myös paikalliset lapsia jne. koskevat päätökset ja strategiat.

Mieliin muistutetaan vaatimus perusopetuksen yhtenäisyydestä, oppilaitten yhdenvertaisuudesta opetustarjonnan suhteen ja valintoihin liittyvästä tiedon tarpeesta.

Opetuksen järjestäjä johtaa opetussuunnitelman paikallista laadintaprosessia. Prosessissa tulee turvata koulun johdon, henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä avainsidosryhmien (mm. sosterin)vahva osallistuminen. Uudehko on vaatimus: "Eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä toimintalinjoista".

Koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu toiminnan parantamisen idea. Rehtorille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, opettajille se on omien työtavoitteiden perusta. Sen pohjalle laaditaan vuosisuunnitelma, itsearviointi, tarvittaessa oppimissuunnitelma tai HOJKS. "Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta koulun toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen". Opsia kehitetään jatkuvasti.


Kriteerit opetuksen järjestäjälle

Tiivistäen: opetuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelmatyön suunnitelmallisuudesta, strategisuudesta, jatkuvasta kehittämisestä, johtamisesta, informoimisesta, asianmukaisesta resursoinnista, toimijoiden ja yhteistyötahojen osallistamisesta ja riittävästä tarjonnasta. Ihan ok kuvaus.

Kriteerit koululle

Koulun vastuulle jää, että opetushenkilöstö osallistuu opstyöhön ja saa siihen ammatillista tukea. Laatuun kuuluu, että opstyötä tehdään yhdessä toisten koulujen kanssa ja että huoltajat voivat siihen osallistua. Oppilaiden osalta ilmaisu on mukava "Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa." Laatuun kuuluu myös, että ops on kehittämisen keskeinen väline.

HAASTEITA AURORAN KOULULLE

Vuoden 2005 ops syntyi minusta laadukkaassa prosessissa. Kaksi opettajista sai oikein palkkaakin koulun tason työstä. Opsia on käyty vuosittain läpi johtokunnassa, vaikkakaan isoja muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Henkilökunta, huoltajat ja oppilaat ovat antaneet koulutyöstä palautetta.

Vuoden 2005 jälkeen koulusta on kuitenkin poistunut jo viisi ikäluokkaa; työhön oikeasti osallistuneista vain kutosten vanhemmat ovat olleet tuolloin koulussa.

Tämä osio haastaa meitä pohtimaan:
- yhteistyön tiivistämistä yläkoulu(je)n kanssa yhteisiä toimintalinjoja (jostain syystä tarhat on tässä vaiheessa laatukriteereissä jätetty pois)
- osa opettajista on vaihtunut. Kuinka tukea heitä ottamaan ops haltuun? Ehkä tämänkin osion osalta YT-keskustelujen avulla?
- miten kävisimme ops-keskustelua oppilaitten kanssa? Oppilasparlamentin roolia voisi kehittää? Vai luokkakohtaisia keskusteluja. Upeinta olisi tietysti yhteissuunnittelu.
- mikäli olisi uusille vanhemmille sopiva tapa käydä opetussuunnitelmaa läpi.

perjantaina, kesäkuuta 26, 2009

Luokanopettaja Juha Hyvärisen kuolemasta vuosi



AURORAN koululla pidettiin tänään perjantaina pienimuotoinen muistohetki. Luokanopettaja Juha Hyvärisen kuolemasta tuli kuluneeksi tasan vuosi.

Juhan muistokirjoitus löytyy tästä linkistä.

PS. Juha Hyvärisen muistotililtä myönnettiin tänä keväänä neljälle tietotekniikan ja luonnontieteiden alalla kunnostautuneelle kuudesluokkalaiselle stipendit.

Perusopetuksen laatukriteerit osa 2

KUVA: "Good teacher"- kuva on lainassa tästä osoitteesta.

JATKAN perusopetuksen laatukriteereiden parissa. Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.

TÄNÄÄN teen pikaexcursion osioon 6.

OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT

Alussa kuvataan hyvää opetusta sellaisena, kuin se hallinnollisissa teksteissä (PkL, PkA ja opsin perusteet) on jo aiemmin kuvattu. Lukijaa muistutetaan, että perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sitten todetaan liuta perusasioita, jotka olen itselleni ryhmitellyt ja nimennyt seuraaviksi 11:ksi periaatteeksi:

(1) Yksilöllisyyden huomioonotto
Opetus ja koulun muu toiminta järjestetään kunkin oppilaan kehitysvaihe ja * edellytykset * kehitys- ja taustaerot huomioon ottaen* Opetus suunnitellaan oppilaiden yksilöllisistä oppimis- ja kehitystarpeista lähtien * Suunnitelmallinen eriyttäminen


(2) Yhtenäisen perusopetuksen polun idea.
* Esiopetuksen antamat valmiudet huomioon* Perusopetuksen tulee olla opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä oppilaan kannalta riippumatta siitä, millaisissa hallinnollisissa yksiköissä opetus järjestetään
.

(3) Tavoitteisuus yleisesti ja erityisesti.
* Tavoitteista johdetut opetusjärjestelyt * Opetuksen sisällöt sekä menetelmä- ja materiaalivalinnat palvelevat tavoitteiden saavuttamista * edistää jokaisen oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä * luo edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin.


(4) Monipuolisten menetelmien periaate
* Tiedonaloille ominaisten opetusmenetelmien ja työtapojen* monipuolinen käyttö ...* Opetus tukee asioiden omakohtaista ja oppilaslähtöistä työstämistä. * Oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen tärkeys opetustilanteissa * Opetusta
rikastava koulun ulkopuolisten ympäristöjen, eri asiantuntijoiden ja huoltajien hyödyntäminen.


(4) Tarkoituksenmukaisen järjestelyt
* Oppilaan arviointi ja * erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö


(5) Motivaation periaate
* Oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksen vahvistaminen


(6) Tärkeät sisällöt
* Oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyn taitojen vahvistaminen.


(7) Yhteisöllisyys
*Yhteisöllisyyden hyödyntäminen


(8) Välittävän vuorovaikutuksen periaate
* Jokainen oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja tietoisuuden, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että hänen erityispiirteitään ymmärretään.


(9) Osallisuuden ja vastuun periaate
* jokaisella... tulisi olla aito mahdollisuus osallistumiseen ja kasvavaan vastuunottoon itsestään, opinnoistaan, muista ihmisistä ja yhteisestä oppimisympäristöstä. On tärkeää järjestää oppilaille myös mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta.


(10) Ryhmäkoko
* Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. ...*Opetusryhmiä muodostettaessa on tarpeen pienentää ryhmiä sen mukaan, kuinka paljon joukossa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia...*Myös turvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmien kokoon.


(11) Avoin arvionti
* Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Arvioinnin kokonaisuus muodostuu välittömistä oppituntipalautteista, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. * Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointi kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja. Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta.


Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle

Ehkä vähän yllättäen kunnan vastuulle kriiteereistä laitetaan vain kaksi: (1) Opetusryhmäkoko ja (2) lisämäärärahojen antaminen (sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta).

Laatukriteerit koululle

KOULUN vastuulle jää liian paljon asioita:
(1) Menetelmät.
(Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Tähän liittyy tietotekniikan ja erkkopedagogiikan käyttö opetuksen monipuolistamisessa.)

Toinen vastuualue koskee (2) Eriyttämistä (Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa).

Kolmas vastuu koskee (3) Täydennyskoulutusta (Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuudet osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan.

Neljäs vastuu koskee (4) Tiloista ja välineistä huolenpitoa. (Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteiden mukaan).

Viides Oppimateriaaleja(Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty.

Kuudes tekijä on (6) Opetussuunnitelmalähtöisyys (Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta, tähän liittyy myös vaatimus yhtenäisyydesta).

Viimeinen tekijä on (7) Opetuksen kehittäminen(Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle).

MITÄ TÄSTÄ VOISI SIIRTÄÄ HAASTEEKSI AURORAAN?

Oletan, että kuvattu hyvä opetuksen laatu vastaa pitkälti sitä, mihin pyrimmekin. Tavoitteista mutta silti lapsilähtöistä. Kasvatustehtävä, välittävä vuorovaikutus ja hyvinvoinnin vaaliminen on meillä hyväksytty opetuksen rinnalle. Meillä on hyvä ops ja opetusta kehitetään koko ajan.

- Voimmeko vielä enemmän yksilöllistä opetusta? Ja suunnitelmallistaa eriyttämistä esim. alkuopetuksessa (jossa meillä ei ole karhumallia)? Entä ovatko tukitoimemme jo riittävän monipuoliset?
- Mitä vaatisi, jos pyrkisimme syventämää niveltämistä tarhoihin ja yläkouluun?
- Menetelmiä voidaan varmasti monipuolistaa. TeTu-hankkeen kristallinen ydin on juuri toisin opettamisessa. Smartboardien hyötykäyttö auttaa.
- Lapset eivät aina koe kaikkia ratkaisuja oikeudenmukaisiksi? Voisiko tällä alueella tehdä jotain? Pitäisikö oppilaiden osallistumista vielä lisätä?
- Kuinka oppilaille voisi vielä paremmin avata arviointia? Ja tämä on tärkeä haaste: Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin.
- Ehkä täydennyskoulutuksessa jatkamme sisäistä koulutusta?
- Opslähtöisyys edellyttää, että sitä luetaan. Olisiko siitä YT-keskusteluteemoiksi?
- Tiloista ja välineistä huolenpitoa on tosi haaste vanhassa rakennuksessa. Onneksi meille tulee Sohvi täti syksyllä teemaksi.

Koulu paloi (taas!!!)

KUVA: Tältä parakki näytti eilen.


TERVEISIÄ lomalta. Palaan lomakokemuksiin myöhemmin.

Avauslastuksi lyhyen tauon jälkeen kuva Päivänkehrän koulun 22.6. poltetusta parakista. Musiikiksi voi kuvitella vaikkapa Jerry Lewiksen "Matchboxin". Voimia rehtorille ja talon väelle.

Tässä linkki Iltalehden uutiseen.

PS. 15.6.2009 blogissa oli kävijöitä 16 579. Tänään 26.6. mittari näytti 18285. Siis 1706 käyntiä 11 päivässä. Keskiarvo siis 155 /päivä.

keskiviikkona, kesäkuuta 17, 2009

Viimeinen työpäivä ennen lomaa



SULJIN TYÖMAAN oven klo 16.59. Sain hoidettua lähes kaikki asiat, jotka pitikin. ELA-opettajan valinta meni peruutuksen vuoksi uusiksi. Iso harmi. Avustajien työnjako jää heinäkuulle, ja ehkä hyvä niin. Kotitöiksi jätin vain alkukesän viikkotiedotteen kirjoittamisen henkilökunnalle. Sen teen illan suussa.

SIIVOUS eteni koululla hyvää vauhtia. Ensimmäiset pohjatyöt ikkunoille on nekin tehty. Tänään tuli kauan odotettu kalkkivaunu. Smartboardit eivät tulleet.

TIPillä on vielä yksi leiripäivä, ja sitten sekin on hoidettu kanta. Kaikki meni hienosti ja hyvällä mielellä.

OMA TYÖPÄIVÄNI kului pitkälti päätteen ääreellä. Aamulla työnsankarina kirjoitin tehostetun tuen esitteeseen minulta tilatut tekstit, vaikka olisin hyvin voinut kiukutella ja jättää homman väliin. Tilasin ruokalipukkeita opettajille syksyksi. Naputin (liian) pitkään roikkuneet raportit oppimiskeskuksen kevään kursseista. Palaute sai hymyn huulelle. Hienosti olivat menneet.

PAAPOIMME koulusihteerin kanssa Paitamyllyn laskuja, ja olimme eri tyytyväisiä, kun saimme kevään viimeiset erikseen laskutettavat tunnit opettajille maksuun. Laaksosen Marko piipahti koululla, Terveisiä kaikille. Muutoin ei maikkoja näkynyt.

PUOLEN päivän aikaan sain pitää viimeisen mentor-istunnon Päivänkehrän rexille. Kävimme kuluneen lukuvuoden läpi, ja teimme kumpikin kevyen kompetenssianalyysin. Minulla oli vielä ilo viedä nuori herra lounaalle. Bembölen sveitsinleike on klassikko.

LUKUVUOSI 2008-2009 on nyt siis pantu kirjoihin, ja kirjan kannet kiinni. Vuosi oli hurja ja kamala. Siitä huolimatta emme vain selvinneet. Tämän vuoden monista jutuista saa olla tosi ylpeitä. Ehkä koskaan uralleni ei enää osu näin hyvin resurssoitua lukuvuotta. Olemme todellakin voineet käyttää rakenteita luovasti.

Rehtorille päättynyt lukuvuosi tarjosi paitsi ylettömästi työtä, myös hienoja etuoikeutettuja tilaisuuksia. Opintomatka Kanadaan. Matti Koskenniemi 100 vuotta-seminaari. Perehtyminen erityisopetuksen uusiin tuuliin.

Vuoteen on kuulunut paljon surullista luopumista, mutta myös hienoja ilonaiheita. Oma pikku hanuri. Macin upea softa. Rock-konsertit. Viisikko. Sven Dufva. Ryhmäintegraatio. TIP. Kunkun rooli. Tulevaisuuskasvatuksen kansainvälinen kiinnostus. Päivistyvän dosentin pikku tv-keikat ja artikkeli Taito-ja taideaineiden asemaa puffanneessa julkaisussa. Ja siviilipuolella uudet silmälasit, Vespa, tennis, vuoden mittainen kolumnistin ura Essessä, napakan ystävyysmateriaalin tuottaminen Toivasen Tapsan kanssa, neljä Luokanopettajalehteä ja loppuun myyty Luokanopettajan päiväkirja. Kun siihen lisää vielä ystävällisen palautteen saaneet tulevaisuuden koulu-ja opettaja-muutoksessa luennot, eikö pitäisi olla ihan tyytyväinen vuoden tarjoumiin duracel-hahmolle.

KUN palaan konttorille 4,5 viikon kuluttua, katse on myönteisesti eteenpäin ja asento etukeno. Seuraavasta lukuvuodesta ei tule haasteita puuttumaan. Aika ei ehkä ole paras, mutta se on meidän aikamme. Ja meille annettujen oppilaitten. Tehdään siitä heille paras mahdollinen.

PS. Hyvää lomaa. Blogin pariin palaan noin viikon kuluttua. Silloin jatkan perusopetuksen laatukorttien maistelua.

Erityisopettaja, sijaisuus (ELA)

AURORASSA on uudelleen haettavana
Erityisopettajan sijaisuus (ELA)
Tehtävä on haussa eRekryssa 22.6-17.7.2009

Työavain 3-465-09
Vakanssinumero 801612
alkaen 01.08.2009 päättyy 31.03.2010


Tehtävän kuvaus:
Kyseessä on koulumme ELA-virka; toinen ELA-opettaja on palkattu tuntiopettajaksi työtoveriksi jo aikaisemmin. Haluamme vahvistaa erityisopetustamme vastaamaan sekä oppilaiden haastavuutta että lisääntyneitä suunnittelu- ja valmistelutöitä. Viranhaltijan toivotaan a) antavan tavanomaista laaja-alaista erityisopetusta b) toimivan oppilashuoltoryhmän sihteerinä c) osallistuvan HOJKS-työhön d) osallistuvan asiantuntijana koulumme kahden kehitysvammaisten yleisopetukseen integroituun opetukseen ns. ryhmäintegraatioluokissa, e) osallistuvan koulumme oppimiskeskustoimintaan toimimalla koulutustehtävissä f) osallistuvan koulumme opetussuunnitelmatyöhön erityisopetuksen asiantuntijana ja g) osallistuvan avustajapalveluiden koordinointiin. Tehtävät a-g jaetaan toisen ELA-opettajamme kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Toivomme hakijan perehtyvän koulumme nettisivuihin (www.aurorankoulu.net), sieltä löytyvään rehtorin blogiin (linkki), opetussuunnitelmaan ja varmistuvan siitä, että hän haluaa tehdä työtä kokeiluhenkisessä, yhteistyöhakuisessa ja nopeatempoisessa työyhteisössä jopa tavanomaista vaatimattomampia olosuhteita uhmaten.

Tehtävä on uudelleen haussa peruutuksen vuoksi.

Kelpoisuusvaatimus:
Peruskoulun erityisopettajan (ELA) kelpoisuus.

Lisäksi edellytämme:
Laaja toimenkuva ja koulumme toimintakulttuuri edellyttävät kykyä irtautua koppiopetuksesta ja ohjata myös aikuisia (luokanopettajia ja avustajia).

Luemme eduksi:
Eduksi katsomme näytöt siitä, että pystyy pitämään asiansa järjestyksessä ja hoitamaan myös paperityöt asiallisesti.

Kaikkein tärkein on kuitenkin iso sydän auttaa lapsia, jotka eivät ole syntyneet kulta- tai edes hopealusikka suussa.

Etsimme työhönsä kunnianhimoisesti suhtautuvaa, lapsista välittävää ja annetuissa tehtävissä myös viimeistelyyn asti yltävää opettajaa täydentämään pedagogista ensembleamme.

Palvelussuhteeseen liittyviä tietoja
Sopimusala OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus
Työaika 24 tuntia

Espoon kaupungin suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Espoolaisissa peruskouluissa ja lukioissa oppilaat saavat laadukasta opetusta, mikä antaa hyvän pohjan jatko-opintoja ja tulevaisuutta varten. Opetustoimeen kuuluu 75 peruskoulua, 7 erityiskoulua ja 11 lukiota ja 1 aikuislukio.

Lisätietoja tehtävästä antaa
Rehtori Martti Hellström
045 111 8156
etunimi.sukunimi@espoo.fi

Apulaisrehtori Ulla Hämäläinen
050 369 2654
etunimi.sukunimi@espoo.fi

Perusopetuksen laatukriteerit osa 1



OPETUSMINISTERILLE luovutettiin muutama päivä sitten tuorein versio ns. perusopetuksen laatukriteereitä. Ideana on antaa päättäjille (ja toki kouluillekin) kunnissa työkalu, jolla he voivat arvioida omaa tapaansa järjestää opetus.

Julkaisussa minua kiinnostaa eniten se, miten vaikea käsite opetuksen laatu siinä jäsennetään, ja kuinka konkreettisesti mitattavina laadun ulottuvuudet esitellään.

Mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: RAKENTEET: (1) johtaminen (2) henkilöstö (3) taloudelliset resurssit (4) arviointi ja OPPILAAN KOHTAAMA TOIMINNAN LAATU (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt
(7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (8) osallisuus ja vaikuttaminen (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus.

KUSTAKIN laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.

TEEN seuraavassa pikaexcursion kahteen osioon: 9 ja 10.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN LAATU

Kuvausosassa nostetaan esiin seuraavia elementtejä: keskinäinen arvostus, myönteisyys, riittävyys, toimivuus, monipuolisuus, entistä vahvempi kasvatuskumppanuus, riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista, yhteistyön suunnittelu, kehittely ja arviointi yhdessä (myös oppilaat mukana), mahdollisesti erillinen yhteistyösuunnitelma, yhteisistä tavoitteista sopiminen, yhdessä toimiminen terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi, perheiden tarpeita palvelevat toimintamuodot, huoltajien osavastuu yhteistyöstä (opettajan arvostuksen osoittaminen ja osallistuminen yhteistyöhön), yhteistyö sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteisötasolla: huoltajat ovat mukana kehittämässä koulun toimintaa ja tukemassa kouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen.

Tärkeä lause on: Kodin ja koulun yhteistyö huomioidaan opettajan työajassa.

Kuvauksen jälkeen esitellään laatukriteerit Opetuksen järjestäjälle:

"Paikallisessa opetussuunnitelmassa on määritetty ja täsmennetty kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt siten, että koulun henkilökunnalle ja huoltajille muodostuu selkeä käsitys kodin ja koulun yhteistyön rakenteista ja toimintatavoista. Perusopetuksen paikalliseen organisoimiseen ja kehittämiseen osallistetaan myös huoltajat. "

Koululle esitetään seuraavat laatukriteerit:

"Kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään koulun, luokan ja oppilaan tasoilla. Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Kodin ja koulun yhteistyö otetaan huomioon koulun henkilökunnan työtehtävissä, ja sen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja tuki. Vanhemmille suunnatussa viestinnässä hyödynnetään teknologian suomia mahdollisuuksia."

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS

ERITYISESTI meillä sattuneen tapaturman johdosta halusin tsekata heti tämän kriteerin. Kuvausosassa esiin nostetaan seuraavia seikkoja: hyvät ihmissuhteet, osallisuus, erilaisuuden hyväksyminen, vastuullisuus, hyvä ilmapiiri, tunne kuulumisesta koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön, turvallisuudentunne, luottamuksentunne, myönteinen palaute sekä opettajilta että vertaisryhmältä, hyvinvoinnin kehittäminen kodin ja koulun, useiden eri ammattiryhmien ja eri hallinnonalojen välisenä yhteistyönä, oppilaiden ongelmien ehkäisy ennalta, varhainen puuttuminen, kiusaamisen ehkäiseminen suunnitelmallisesti, toimiva ergonominen, liikuntarajoitteiset huomioiva, viihtyisä, esteettinen, järjestyksessä oleva kouluympäristö (erikokoiset joustavat tilat, välineet, oppimateriaalit, IT), tietoturvallisuus, turvallisuutta parantavien työ- ja toimintakäytäntöjen kehittely ja arviointi, koulujen välinen hyvinvoinnin ja turvallisuuden verkosto, tilojen tarpeellinen kunnossapito ja korjaukset, koulukiinteistön monipuolinen käyttö, kriisitilanteiden suunnittelu ja säännöllinen harjoittelu, turvallisuutta käsittelevien toimintamallinen laatiminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa (mallien tulee olla kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien, oppilaiden ja huoltajien tiedossa).

Opetuksen järjestäjälle asetetaan seuraavat laatukriteerit:

"Koulun työskentely-ympäristö on terveellinen ja turvallinen. Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti, ja havaitut epäkohdat korjataan. Koulutilat, kalustus ja välineet ovat asianmukaiset ja tukevat tilojen joustavaa käyttöä. Koulun tilat soveltuvat kaikille käyttäjille. Koulutilojen ja kalustuksen vuosikorjauksista huolehditaan suunnitelmallisesti. Tekniset järjestelmät ovat määräysten mukaiset ja kunnossa. Koulutuksen järjestämisessä edistetään paikallisen hyvinvoinnin ja
turvallisuuden rakentumista. Kriisitilanteita varten on kehitetty yhtenäiset toimintamallit, ja keskinäisestä vastuunjaosta on sovittu. Kouluille on laadittu asian- ja ajanmukaiset turvallisuusohjeet, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Koulujen turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja ohjeita päivitetään ja niiden toimivuutta arvioidaan koulujen välisenä yhteistyönä."

Varsin lujaa tekstiä.

Koululle kriteerit ovat seuraavat:

"Uudet koulutilat rakennetaan siten, että ne ovat helposti muunneltavissa erilaisiin opetus- ja muihin tilanteisiin. Opettajat ja oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan tilajärjestelyihin. Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta on huolehdittu. Opettajat ja oppilaat edistävät yhdessä terveellisten ja turvallisten koulutilojen säilymistä. Koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Koulussa on tehty työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi ja riskien kartoittaminen."

YHTEENVETOA

Opetusministeri sanoo laittavansa kriteerit vielä lausuntokierrokselle. Hyvä niin. Nämä kaksi näytettä antavat kuvan hyvin kirjoitetusta mutta aika abstraktille tasolle jäävästä tekstistä. Edelleen vastuunjako kunnan ja koulun tasolla on joiltain osin liian epätarkka. Kuten huomataan- tekstissä ei ole riittävän ponnekasta mainintaa esim. yhteistyöhön varattavista aikaresursseista. Turvallisuuden osalta puuttuvat velvoitteet hälytyslaitteisiin ja ratkaiseva määräys resurssoida ne. Pelkät ohjeet eivät riitä. Turvallisuus maksaa.

Työn tarkoitus on varmasti johtaa parannuksiin. Näiden kahden kriteerin osalta pohdin omin päin, millaisia asioita esim. Aurorassa kannattaisi kootun palautteen ja tapahtuneiden seikkojen suhteen pohtia.

Seuraavia asioita tuli mieleen kodin ja koulun yhteistyön osalta:
- Aurora-seminaarissa voitaisiin käydä koko laatukriteeristö läpi koulun tason korttien avulla (huoltajien osallistaminen). Yhdessä voisimme ideoida myös kuinka oppilaita voisi ottaa mukaan kodin ja koulun yhteistyön suunnitteluun?
- yhtenä lopputuloksena yhteistyösuunnitelma (oppilaan, luokan ja koulun tason), jossa sovitaan mm. minimitaso yhteistyölle vrt. opettajan käytettävissä oleva aika)
- positiivisen palautteen systeemejä kannattaisi kehitellä. Vanhemmille voisi antaa pohdittavaksi herkän kysymyksen: kuinka he voivat tukea sitä, että opettaja kokee arvostusta (ja päinvastoin). Do- ja dont-listat voisivat olla hyvä työkalu.
- pohditaan opettajien kesken, millaista tukea he yhteistyölle tarvitsevat
- Wilman käyttöönotto ja sen pelisäännöt.

Turvallisuuden osalta meidän tulisi pohtia:
- Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta huolehtimisen vahvistaminen (tapahtuu varmasti nyt työsuojelupiirin raportin jälkeen)
- KivaKoulu (kiusaaminen) alkaa
- opettajat ja oppilaat edistävät yhdessä terveellisten ja turvallisten koulutilojen säilymistä (mm. siisteys)
- koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (vielä vahvemmin taas kierrätysasiat)
- tehdaan työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi ja riskien kartoittaminen.
- luodaan turvakäytänteet, ja tiedotetaan niistä.
- monia näistä asioista voidaan tukea Kardemumma-projektilla

ITSE sen verran innostuin kriteeripaketista, että taidanpa käydä nuo kaikki kriteerit läpi ennen koulunalkua. Siitä tulkoon tämän kesän blogilastujen sarja. Siksi otsikossa osa 1.

tiistaina, kesäkuuta 16, 2009

HYI HYI Huolenvyöhykemalli ?!


EILISESSÄ Hesarissa oli sisäsivuilla Riitta Vainion kirjoittama uutisanalyysi "Lasten luokittelu levisi kouluissa kuin kulovalkea", jossa pohdittiin ns. Huolen vyöhykkeet-mallia.

Tutkijat Tom Arnkil ja Esa Eriksson keksivät työkalun, jolla mm. opettaja voi arvioida oman huolestumisensa määrää. Idea on yksinkertainen: Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on" ei huolta"- tilanne ja toisessa ääripäässä "suuren huolen"- tilanne. Malli löytyy netistä mm. tästä linkistä.

Mallia markkinoitiin innolla mm. kouluterveydenhoitajille, ja sittemmin myös Opetushallitus innostui suosittelemaan sitä. Mutta sitten tehtiinkin hirveä havainto. Mallia ruvettiinkin käyttämään- luovasti. Malli, jonka tarkoitus oli helpottaa "ongelmalapsen" vanhempien kanssa käytävää keskustelua avaamalla puhe ammattilaisen omasta huolesta eikä lapsen viasta, muuntuikin oppilaan diagnosointimenetelmäksi: kuinka huolestuttava/rasittava lapsi on. Näinhän ideoille usein käy. Asiakkaat keksivät niille ihan uusia käyttötapoja. Yleensä keksijä on siitä onnellinen. Tässä tapauksessa keksijä itse on joutunut kieltämään oman innovaationsa.

MIKSI mallin käyttö nyt halutaan kieltää? Yksi syy on tietosuojalaki. Listat, joissa oppilaat on luokiteltu huolestuttavuuden mukaan ovat lainvastaisia. Toinen syy on leimaantumisen vaara. Huoliluokittelu perustuu puhtaasti subjektiiviseen huolestumisen tunteeseen, ja on luokitteluperusteena hyvin epävarma. Joutuminen huolen mustalle vyöhykkeelle voi alkaa toimia itseään toteuttavana ennusteena.

HANKALA tilanne. Miksi koulut sitten innostuivat tästä mallista? Sen avulla saa helposti ja nopeasti kokonaiskuvan opettajien huolikuormasta ja oppilasaineksesta. Vaikka vyöhykkeistöä ei oltu tarkoitettu lasten, nuorten ja perheiden luokitteluun tai rekisteröintiin, siitä tuli sellainen. Miksi? Siksi, että sellaiseen toimintaan on kouluissa huutava pula. Miksi? Siksi, että ympäri maata oppilashuollon palvelut on alimitoitettu, ja on pakko löytää tavalla tai toisella ne oppilaat, joille oppilashuollollinen aika ja tuki suunnataan. Kuten innovaatioiden diffuusioista hyvin tiedetään, merkittävimpiä uuden idean läpimenon edellytyksiä on aito tarve.

MINUSTA keskustelu huolen vyöhykkeistä on tärkeä myös siksi, että siinä paljastuu, kuinka monenlaisia ja usein ristiriitaisia paineita kouluun kohdistuu. Syvimmältään kysymys on paradoksista. Toisaalta opettajan ja koulun läpitunkeva perustehtävä on luokitella lapset (kvalifikaatio). Toisaalta se on kiellettyä.

Hesarin jutun kirjoittaja lopettaa artikkelinsa: ”Kaikki lapsiin luokiteltaina kohteina suuntautuva toiminta pitää lopettaa”. Unohtuiko Vainiolta kokonaan, että kouluissa annetaan myös todistuksia.

maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Mikä päivä!

KUVA: KesäTIP on täynnä iloista toimintaa.


OLIHAN päivä! Paperiasioita oikein olan takaa. Työpöytä siistiytyi hienosti.

SAIN itse olla vapaaehtoistyöntekijänä TIPissä tänään iltapäivällä. MInusta tällainen kesätoiminta on tosi nastaa. Vaikka satoikin

Vihdoin sain virastosta vihreää valoa avustajien rekrytoinnille. Lähetin postia kaikille tehtävistä kiinnostuneille. Jaossa on nyt 13 vakanssia.

SÄHKÖPOSTISSA tuli uudet ohjeet kouluruokailun valvonnan järjestämisestä. Alakouluissa tilanne säilyy pitkälti ennallaan. Opettajat ohjaavat ruokailua, ja saavat palkkioksi syödä verotettavalla ruokaedulla. Avustajilta sen sijaan ruokaetu poistuu. Yläkouluissa valvojien määrää vähennetään 1/30 oppilaaseen.

KAUPUNGINHALLITUKSESSA oli tänään listalla säästöasioita. Kokonaisbudjetin osalta päätettiin käynnistää noin 10 koulun pilotointi ensi vuoden aikana. Hyvä. Esiopetusta ei siirretty osaksi varhaiskasvatusta, mutta asiaan palataan syksyllä johtosääntöjen yhteydessä. Molempien asioiden näin kääntyminen on vaatinut valtavaa lobbausta. Tiedoksi vain.

HARRASTUSASIOISTA en voi olla kertomatta, että sain mainostoimiston laatiman ehdotuksen Luokanopettaja-lehden uudeksi ilmeeksi. Hyvältä näyttää. Lopputulos paljastuu 15.9. 2009.

PS: Kaksi avustajaamme oli tänään pyrkimässä opettajankoulutukseen, Pidetään peukkuja, että haastattelut menivät hyvin.

Neljä päivää kesäTIPPIÄ!

KUVA: Tässä tarvitaan sorminäppäryyttä


NOPEASTI on alkukesä mennyt. Alkamassa on jo kolmas koulutyön kesäkesketysviikko.

KESÄTIPPI on sujunut mainiosti vaikka taloa samaan aikaan siivoillaan, ja ikkunamaalauskin alkaa. Sivusta seuranneen näkökulmasta ohjelma on ollut monipuolista. On leikkejä, ulkoilua, hyviä leffoja, taiteilua, ilmaisua, liikuntaa ja tietysti välipalan ja eväiden syönti. Ja kaikki saatiin lopulta järjestymään eri osapuolien hienolla joustavuudella.

REXILLÄ ja koulusihteerilläkin on kolme työpäivää ennen siirtymistä kesälaitumille. Olen luvannut tuottaa tekstiä tehostetun ja erityisen tuen syksyllä valmistuvaan esitteeseen. Deadline olisi tänään.

Ensi syksyn avustajakuviot haluaisin jo saada seuraavan vaiheeseen. Viimeiset erikseen keväältä laskutettavat opettajien tunnit pitää kuitata ja muutama oma lasku lähettää eteenpäin.

Lukkarit saan alkuun, mutta viimeistely jää heinäkuulle, kuten parina viime vuonna. Tässä tilanteessa, jossa uusia leikkausmääräyksiä saattaa tulla, se voi olla hyvinkin viisasta.

Ja keskiviikkona saan pitää Päivänkehrän nuorelle rehtorille viimeisen mentor-istunnon. Sellainen viikko tiedossa.

PS. Blogin kävijämäärä oli tänä aamuna 16 579. Se tarkoittaa keskimäärin 155 käyntiä päivässä.

sunnuntaina, kesäkuuta 14, 2009

Hyvä johtaminen- mitä se oikein on?


KUVA: Löysin netistä tällaisen kuvan, joka leikkaa lastun teemaa Voisiko johtaminen paremmin, jos siinä vallitsisi balanssi managerin ja liiderin roolien välillä?

KESÄTAUKO antaa mahdollisuuden pohtia abstrakteja asioita, kun konkreettiset eivät putoa koko ajan niskaan. Tänä aamuna ajattelin pohtia johtamista. Mitä se on, kun se on hyvää? Entä, missä voi olla ongelma, jos johtaminen alkaa tökkiä?

Johtamisen ketju

Vaikka me rehtorit joskus kuvittelemme olevamme toimitusjohtajia, oikeasti rehtori on opetuspalveluita tuottavassa järjestelmässä johtamisketjun hännänpää. Johtamisketju alkaa alaisista (työntekijöitä, joilla ei ole ketään, jota määrätä). Esim opettajat ovat tässä ajattelussa alaisia (lapsia ei lasketa mukaan). Koska rehtori johtaa alaisia ja heidän työtään, hän on asemaltaan työnjohtaja.

Rehtorin esimies, esim. minun tapauksessani hallintopäällikkö, on johtaja. Hallintopäällikön esimies on johtajien johtaja. Sivistystoimenjohtaja johtaa johtajien johtajia. Ja kaupunginjohtaja johtajien johtajien johtajia. Ketjussa on rehtorin päällä siis neljä tasoa johtamista.

Johtamisen ja esimiestoiminnan kuilu

Johtaminen on kaksilinjainen ilmiönä. Toisaalta organisaatiota, sen rakenteita ja prosesseja johdetaan johtamispäätöksillä. Toisaalta organisaatioon kuuluvia ihmisiä, yhteisöä johdetaan esimiestoiminnalla, pitkälti vuorovaikutuksen keinoin.

Näkemykseni mukaan organisaatio, joka osaa yhdistää päätöksenteon ja dialogin, on vahvoilla. Jostain syystä viime vuosina monet suuret julkiset organisaatiot ovat kuitenkin pikemminkin kaivaneet kuilua asioiden ja ihmisten johtamisen välille. Näin on toimittu esim. HUSissa. Näin on toimittu ymmärrykseni mukaan myös Lääkelaitoksen pakkosiirrossa.

Tällöin organisaatiota johdetaan kovin kourin jonkinlaisella taylorismin (1900-luvun tieteellisen liikkeenjohdon oppi, jossa suunnittelu ja toteutus erotettiin jyrkästi toisistaan. Johdolla on iso pää, työläisillä isot kädet), weberiläisen byrokratian (jossa toimintaa ohjaavat selkeä hierarkia ja säännöt) ja Likertin X-teorian (X-teoriaa kuvaa johdon negatiivinen ihmisnäkemys, Y-teoriaa postiivinen) yhdistelmällä. Korkea johto tekee päätökset itse muita asianosaistahoja juuri vaivaamatta ja vie päätökset vaikka voimaa käyttäen läpi. Päätöstenteko vertautuu sodankäyntiin, jossa "iskut" ajoitetaan hetkiin, jolloin "vihollinen" sitä vähiten odottaa. Johtamisen keinopalettiin kuuluu harhauttaminen jne. Johtaviksi arvoiksi nousee kuri ja totteleminen.

Henkilöstö tulkitsee tällaisen johtamisen epäluottamukseksi omalle asiantuntijuudelleen. Se romahduttaa työmotivaatiota. Kyse ei ole pikkuasiasta. Todellinen laatu syntyy aina siitä, että halutaan tehdä ja tehdäänkin enemmän kuin vain velvollisuus.

Kova tapa johtaa organisaatiota on hurja haaste johtamisen toiselle linjalle; pehmeämmälle esimiestoiminnalle. Se usein perustuu johtamisen ihmissuhdekoulukunnan arvokkaalle humanistiselle perinnölle, jossa arvostetaan ihmisten hyvinvointia, luottamusta ja osallisuutta. Esimiestoiminnassa pyritään siihen, että kommunikaatio virtaa kaikkiin suuntiin. Henkilöstöa halutaan kohdella ja ainakin puhutella voimavarana. Väitän, että tämä ei riitä, jos esimiestoiminta on eristetty päätöksentekojohtamisesta.

Henkilökohtainen kokemus johtamisen tilasta Espoossa

Minua on pyydetty kirjoittamaan muutama rivi ajatuksistani johtamisen tilasta Espoossa erääseen kirjaan. Seuraavaa ei pidä tulkita loukkaukseksi, vaan tutkijan koulutuksen saaneen organisaation jäsenen huolestuneeksi analyysiksi.

Juuri nyt kokemukseni on harmaampi kuin vain muutama aika sitten. Erityisesti kansainvälisen talouskriisin iskettyä kuilu päätöstenteon ja esimiestoiminnan välillä on jyrkentynyt. Opetuspalveluita koskevat leikkauspäätökset tehdään nyt hyvin korkealla tasolla tosiasiallisesta toiminnasta vastaavien marinoista huolimatta.

Nopeassa aikatulussa opetustoimeen rakennettu johtamisjärjestelmä, kuten rehtoriseminaarit, rehtori-infot, aluekokoukset, ja kehittämiskeskustelut ovat tyhjentyneet merkittävimmästä informaatiosta. Oleellisesti työhön vaikuttavat ratkaisut tiedotetaan muita kanavia pitkin, yhä useammin sähköpostilla ja usean johtajatason yli.

Enteilen, että vaikka opetustoimen sisäinen esimiesjärjestelmä olisi kuinka dialoginen, kuunteleva ja luottava (ja sitä se on), esimiesjärjestelmä ei riitä paikkaamaan haavoja ja arpia, jotka päätöksentekojärjestelmä ihmisiin raapii.

Kyse on isosta asiasta

Minulla on ollut etuoikeus perehtyä kansainväliseen pedagogiseen johtamisteoriaan, jota edustavat mm. kanadalainen Michael Fullan ja suomalainen Pasi Sahlberg. Olen itse väitellyt tohtoriksi tutkimalla muutosotetta. Olen päässyt luennoimaan kansainvälisestä rehtoriuden kehittämissuuntauksista. Olen kouluttanut satoja rehtoreita ja opetustoimen johdon edustajia muutosjohtamiseen.

Siksi uskallaan väittää, että maailmalla vallitsee varsin vahva yhteinen näkemys siitä, että koulua ei voida ohjailla käskyttämällä. Koulutus on äärimmäisen tärkeä työkalu, jolla yhteiskunta turvaa toimintakykynsä. Siitä on pidettävä huoli yhdessä, niin että eri asianosaistahot: valtion ja kuntien poliittiset päättäjät, koulutoimen organisaatio, kenttäväki ja vanhemmat kootaan yhteen tekemään päätöksiä. Vain kaikkia kuulemalla tunnistetaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset. Vain näin löydetään fiksuimmat ratkaisut. Näin taataan päätöksiin sitoutuminen.

Olemme koko Suomi tilanteessa, josta selviämiseen tarvitaan myönteistä henkeä, luovuutta ja kykyä löytää aivan uusia vaihtoehtoja järjestää palveluita. Parhaat innovaatiot syntyvät yhdistelemällä erilaisia, yllättäviä näkökulmia. Eri näkökulmat löydetään, kun mukaan päätösten valmisteluun otetaan kaikki asianosaistahot. Näin on myös tilanteessa, jossa määrärahoja on leikattava.

Espoollakin on muutaman vuoden kuluessa edessään vakava taistelu työvoimasta. Uskallan ennustaa, että tuossa taistelussa menestyvät organisaatiot, joiden johtamisjärjestelmät tavoitteellisesti rakennetaan 2000-luvun nuorille ihmisille. He ovat valistuneita, vaativia ja kovan luokan ammattilaisia. On uskallettava kysyä, millainen johtaminen saisi maailman lahjakkaimmat ja osaavimmat henkilöt tulemaan Espoolle töihin.

lauantaina, kesäkuuta 13, 2009

Kasvatustiede

Viljanen, E.(1979). Kasvatustiede. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kirjayhtymä.


OLEN tänään ollut hiukka kipeä. Niinpä olikin energisoivaa löytää kirja, josta innostua. Tällä kertaa hihkun ajatuksia, joista olen ottanut kopin ensimmäisestä suomenkielellä julkaistusta kasvatustieteen yleisesityksestä. Kyseessä on Erkki Viljasen "Kasvatustiede". Minulla ei ole muistikuvia, että olisin siihen aiemmin törmännyt. Ymmärtääkseni ensimmäinen painos on ilmestynyt jo 1973.

Tämän teoksen minulle parasta antia olivat yritykset jäsentää kasvatuksen keskeisiä käsitteitä. Viljasenkin teoksessa halutaan erottaa toisistaan kasvatustieteen ja kasvatusopin käsitteet. Minusta erottelu tehdäänkin ovelasti. Mutta lähden liikkeelle kasvatuksen käsitteestä.

Kasvatus

Kasvatus on Viljaselle kulttuurin osasektori kuten tekniikka, taide tai uskonto. "Kasvatuksessa on kysymys järjestelmästä, jossa pyritään tietoisesti vaikuttamaan kasvatettavien (fyysiseen ja psyykkiseen) kehitykseen (myöh. piirteisiin) (toisessa kohdin kasvatustavoitteiden suuntaisesti)" .

Kasvatus on Viljaselle yhteiskunnan funktio, jonka piirteet määräytyvät kunkin yhteiskunnan tarpeiden mukaan.
Kasvatuksen avulla yhteiskunta siirtää kulttuuriomaisuutta uusille sukupolville. Viljasen määritelmästä puuttuu mm. Heinosen ja Harvan esiinnostama pyrkimys hyvään. Viljanen näkee kasvatuksen sosialisaatiotapahtumana. Niinpä Viljasen kasvatusta on vaikea erottaa sosialisaatiosta.

Kasvatustapahtuma on tilanne, jossa kasvattaja ja kasvatettava kohtaavat. Tuossa tilanteessa molempien välille syntyy interaktiosuhde. Kasvatuksellinen vaikuttaminen tapahtuu tässä interaktiossa. Laajassa mielessa kasvatustapahtuman piiriin voidaan lukea kaikki välilliset ja välittömät toimenpiteet ja tekijät, joilla yritetään vaikuttaa kasvatettavaan.

Kasvatus muovaa jokaista yksilöä syntymästä kuolemaan saakka. Kasvatusiän suhteen Viljanen asettuu siis elinikäisen kasvatusnäkemyksen kannattajien joukkoon.

Viljasenkaan mukaan kasvatusta ja opetusta ei voi erottaa kuin käsitteellisesti. "Kasvatukseen sisältyy aina opettamista ja kaikki opetus on kasvattavaa"

1970-luvun kasvatusajattelussa oli muotia puhua behavioristisesti ärsykkeistä ja reaktioista. Niiden avulla Viljanen minusta mallikkaasti kuvailee kasvatuksen tulosta. Yksilön vastausta kasvatusärsykkeesen nimitetään kasvatusreaktioksi. Kasvatettava reagoi aina koko kasvatustilanteeseen, ja sama kasvatustilanne aiheuttaa kasvatettavassa erilaisia reaktoita ja myös sellaisia, joita kasvattaja ei odottanut. Näistä reaktioista muodostuu yksilön käyttäytyminen. Jos reaktiot ovat tavoitteiden mukaisia, on saavutettu kasvatustulos, joka on toivottavasti mahdollisiman pysyvä. Olisipa ihminen näin simppeli.

KUVA: Netistä löytämäni kuva Erkki Viljasen väitöstilaisuudesta vuonna 1970. Viljanen vasemmalla.


Kasvatustiede

Viljasen mukaan kasvatustiede on tutkimusta, jolla on omaleimainen kohde: kasvatus. Toki muutkin tieteet, mm. psykologia ja sosiologia, tutkivat samantapaisia kysymyksiä. Kirjoittaja vielä tarkentaa: kasvatustieteen kohteena ovat kasvatustapahtumat/prosessit ja niissä noudatettava kasvatusopilliset periaatteet eli kasvatusopit. Haa! Mikä oivallus!

Näin kasvatusoppi olisikin kasvatustieteen tutkimuskohteita. Tällä vedolla saavutetaan se etu, että kasvatustiede voi tutkia-kuten tieteen kuuluu- tosiasioita. Kasvatustiede "tutkii tosiasioita ... hankkii luotettavia tietoja kasvatustapahtumaan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä suhteista.... Kasvatustiede pyrkii muodostamaan kokoamistaan tiedoista yhtenäisen kokonaisuuden, teorian, jonka avulla voidaan selittää kasvatustapahtumassa ilmeneviä säännönmukaisuuksia."

Viljanen saa näin torjuttua kasvatustieteen tiedeasemaa horjuttaneen tosiasian, että suuressa osassa kasvatustiedettä on kuitenkin sekoitettu kasvatusta koskevat ohjeet ja tosiasiat toisiinsa.

Kasvatustiede on ollut hyvin pirstaleinen, ja minusta Viljanen kokoaa nuo sirpaleet mainiosti yhteen jakaessaan menetelmien pohjalta kasvatustieteen teoreettiseen ja empiiriseen. Edellisessä käytetään filosofisia menetelmiä (ajattelua) ja jälkimmäisessä empiirisiä menetelmiä (observoinnista kyselyihin, yhteistä on hypoteesien testaaminen). Empiiriset tutkimukset voidaan jakaa kuvaileviin ja selittäviin (korrelatiiviset). Lisäksi tehdään rationaalis-empiiristä tutkimusta,j ossa käytetään hyväksi valmiiden empiiristen tutkimusten tuloksia.

Tältä pohjalta voidaan kuvata varsin napakasti myös kasvatustieteen historia. Aluksi ja pitkään kasvatustiede on ollut spekulatiivista, filosofisia menetelmiä käyttävää pohdiskelua, joka on sekoittunut kasvatusoppiin.

Kasvatuksen kohdistuvaa tutkimusta on maassamme harjoitettu yli 300 vuotta. Ensimmäisiä kasvatustutkimuksia olivat Turun akatemiassa 1600-luvun lopulla julkaistut latinakieliset väitöskirjat. Kiinnostus kasvatusta kohtaan kasvoi 1700-luvulla, ja uusia ideoita maahan toi mm. H.G.Porthan.

Vuonna 1852 Helsingin yliopistoon perustettiin maamme ja pohjoismaiden ensimmäinen kasvatusopin professorin virka, mitä voidaan pitää kasvatustutkimuksen yhtenä historiallisena merkkipaaluna. Samalla syntyi pohja tieteelliselle opettajankoulutukselle.

Kasvatuksen tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli teologinen. 1800-luvun lopulla kasvatusajattelua nousi hallitsemaan filosofia, aluksi hegeliläinen filosofia, jota meillä edusti mm J.V. Snellman.

(Varsinaisen) Kasvatustieteen perustajana Viljanen esittelee J.F Herbartin. joka loi Saksassa 1800-luvulla ensimmäisenä systemaattisen kasvatusteorian etiikan ja psykologian pohjalta. Suomeen herbarttilaisuuden toi 1800-luvun lopulla Mikael Soininen.

1900-luvun alussa syntyi kiinnostus empiiriseen kasvatustieteeseen, aluksi ns. lapsitutkimuksen muodossa. Filosofinen ja historiallinen tutkimussuuntaus olivat kuitenkin hallitsevia itsenäisyyteen saakka.

Varsinaisesti empiirinen kasvatustiede voitti alaa Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, erityisen vahvasti vuoden 1955 jälkeen. Taustalla oli mm. mittausteknikkan ja tietokoneiden kehittyminen. Oma opiskeluaikana ajoittui juuri tuohon vaiheeseen.

Empiirisessä kasvatustieteessä on sitten Viljasen kirjan kirjoittamisen tapahtunut merkittävä paradigman muutos, kun on siirrytty yhä yleisemmin käyttämään ns. ihmistieteiden laadullisia metodeja.

Kasvatusoppi

Kasvatusopilla eli pedagogiikalla Viljanen tarkoittaa kasvatustapahtuman suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyvien ongelmien ratkaisuyrityksiä ja niiden pohdintaa. Kasvatusoppi on aina normatiivista; siihen sisältyy vaatimus tiettyjen mallien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta.

Jokaisella kasvattajalla on oma kasvatusoppi. Kasvattajan kasvatusoppiin kuuluvat
- tavoitteet, joihin kasvatuksessa pyritään
- menetelmät, joita käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi ja
- käsitykset kasvatustapahtuman perustekijöiden luonteesta ja keskinäisistä vaikutussuhteista (jonkinlainen kasvatusteoria)
- itse lisäisin listaan kasvatusaineksen, josta Viljanen kirjoittaa mielenkiintoisesti.

Kasvatustavoitteet kasvattaja johtaa omasta arvomaailmastaan ja kasvatusfilosofiasta. Tunnistetaan, että jotakin käyttäytymistä arvostetaan enemmän kuin toisenlaista.

Kasvatusmenetelmällä Viljanen tarkoitti niiden järjestelyjen kokonaisuutta, jolla kasvatustavoite pyritään saavuttamaan. Laajassa merkityksessä kasvatusmenetelmään kuuluvat:
1) kasvuympäristö
2) kasvatustilanteet ja
3) kasvatustoimenpiteet.

Kasvuympäristö on mm. perhe tai koulu ja kaikki niihin liittyvät fyysiset ja sosiaaliset ärsykkeet. Ympäristö ja yksilö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Fyysiset ja sosiaaliset kasvatusärsykkeet ovat aineksia, joita järjestelemällä kasvattaja muodostelee erilaisia kasvuympäristöjä.

Kasvatustilanne syntyy silloin, kun kasvattaja ja kasvatettava kohtaavat toisensa jossakin kasvuympäristössä. Luonteeltaan kasvatustilanteet ovat lyhytaikaisia, mutta ne muodostavat järjestelmällisessä kasvatuksessa mielekkäitä edeltä käsin suunniteltuja kokonaisuuksia. Kasvatustilanne koostuu erilaisista välillisistä ja välittömistä kasvatustoimenpiteistä.

Kasvatustoimenpiteeksi Viljanen kutsuu sellaista kasvattajan käyttäytymistä, jolla hän pyrkii saamaan aikaan muutoksen kasvattettavan käyttäytymisessä. Kasvattajan käyttäytyminen kasvatustilanteessa on jatkuvaa tilanteen erittelyä, ennustamista ja korjaamista, kasvatustoimenpiteiden valintaa ja suuntaamista kasvatettaviin, reaktioiden vahvistamista ja sammuttamista.

Kasvatusaineksella Viljanen tarkoittaa sitä kasvatusärsykkeiden (tai virikkeiden tai ulkoisten kasvutekijiöiden) kokonaisuutta, jonka kasvattaja välittää kasvatettavalle ja jonka avulla hän pyrkii saavuttamaan asetetut kasvatustavoitteet.

1970-luvulla ärsyke oli seksikäs käsite. Tuolloin kasvatusta mielellään kuvattiin niin, että "yksilön kehitys tapahtuu erilaisissa kasvuympäristöissä, jotka koostuvat ärsykkeistä." Ärsykkeet jaettiin mm. fyysisiiin ja sosiaalisiin. Fyysiset kasvatusärsykkeet muodostavat esineellisen kasvuympäristön. Sosiaalisiin kasvatusärsykkeisiin kuuluvat kaikki ihmissuhteet, joita kasvattaja käyttää apunaan kasvatustavoitteiden saavuttamisessa. Niihin kuuluu kasvattajan oma pesoona, kasvattajan ja kasvatettavan interaktio sekä kasvatettavien ja kasvattajien väliset suhteet.

Ärsykkeet olivat "voimia, jotka saavat organismissa aikaan tietyjä reaktioita". Kasvattajan näkökulmasta "kasvatusärsyke on ärsyke, jota kasvattaja tarkoituksellisesti järjestelee ja suuntaa kasvatettavaan saavuttaakseen ennalta asetetut tavoitteet."

Kasvatustavoitteet ja kasvatusaines ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Jos persoonallisuuden rakenne otetaan pohjaksi, kasvatusaines voidaan ryhmitellä kogiiiviseen, affektiiviseen ja psykomotoriseen. Yleisemmällä tasolla kasvatusaines on se kulttuuriomaisuus, jota siirretään uudelle polvelle,

Kasvatusoppien kronikka

Viljasen mukaan kasvatusprosessia ei voi olla olemassa ilman kasvatusoppia. Tästä seuraa, että kasvatuksen ja kasvatusoppien kehitys leikkaavat toisiaan. Itse innostuin pohtimaan, kuinka kasvatusoppien kehitystä voisi tältä pohjalta tiiviisti jäsentää. Päädyin seuraavaan malliin:

(1) Hoivan vaihe, jossa kasvatus on vaistonvaraista ja ei-kielellistä. Keskiössä ovat sellaiset asiat kuin taidot, jäljittely, näyttäminen ja ääntely (palaute).

Viljanen spekuloi, että ensimmäinen kasvatuksellinen vuorovaikutussuhde syntyi, kun ensimmäinen ihmisnaaras synnytti jälkeläisensä. Todennäköisesti ihmiskunnan ensimmäisiä kasvatusinteraktioita ohjasivat lajin säilyttämiseen liittyvät tarpeet. Ensimmäiset ihmiset hoivasivat lapsiaan vaistonvaraisesti. Oli tärkeä suojella heitä vaaroilta ja opettaa heidät etsimään ravintoa.

(2) Sananparsien vaihe. Ihminen oppii puhumaan, ja pystyy täydentämään hoivaa sanoilla. Katselemisen rinnalle tulee auditiivinen kasvatus. Ensimmäinen sanoila ilmaistu kasvatusoppi syntyy, kun joku kasvattaja alkoi pohtia kysymystä, miten hänen tulisi vaikuttaa kasvatettavaan.

Pian ihmiset havaitsivat, että lapsi muuttaa käyttäytymistään jäljittelemällä vanhempiaan. Alkoi kertyä kokemuksia eri kasvatustoimenpiteiden tehokuudesta, ja niitä sovellettiin käytäntöön. Hyvät kokemukset puettiin sananparsien muotoon, ja ne kulkevat suvussa perintönä.Vaistonvarainen lapsen hoitaminen oli kehittynyt tarkoitusperäiseksi toiminnaksi.

(3) Opetuksen syntyvaihe . Jossain vaiheessa joku, joka osasi, alkoi näyttää usealle yhtäaikaa, kuinka tulee toimia. Arjesta merkityksellistyi erityiset kasvatus- ja opetustuokiot jotka toteutettiin suunnitellusti.

(4) Kasvatuksen arviointijärjestelmä syntyy. Kasvatusaines vakiintuu niin, että täysikasvuisuuden saavuttaminen voidaan arvioida. Initiaatioriitit ja miehuuskokeet ovat kasvatuksen arvioinnin alku. Niien pohjalta ovat syntyneet nykyiset tutkinnot.

(5) Vaihtoehtoinen kasvatusmalli.Yhteiskunta vakiintuu niin, että on mahdollista luoda mielikuvituksessa vaihtoehtoista kasvatusta. Saadaan kuvitella toisenlainen, parempi ihminen. Filosofiat ja uskonnot vahvistuvat.

(6) Kun ihminen oppi kirjoittamaan, mahdolistui myös kirjoitetun opetusopin synty. Nyt kasvatuksta koskevat normit voitiin kirjoittaa talteen. Syntyi mm. Hammurabin laki ja 10 käskyä
Ensimmäiset anonyymit kirjalliset kasvatusopit luotiin.

(7) Kasvatusopin uranuurtajien vaihe. Yhä useampi kirjoittaa käsityksistään kasvatuksesta. Syntyy kasvatusopillinen kirjallisuus, jossa kirjoittajilla on nimi.

(8) Toimeenpantujen kasvatusoppien vaihe. Kasvatusoppeja aletaan soveltaa ja testata sekä koti- että laitoskasvatuksessa. Syntyy kokemuksia erilaisista kasvatusmalleista

(9) Koulujen kasvatus- ja opetusopit. Aletaan kirjoittaa tietylle kasvatuslaitokselle sovellettuja kasvatusoppeja.

(10) Kasvatusoppi akatemisoituu. Kasvatusopeissa aletaan soveltaa tutkimuksessa saatua tietoa. Käsite vakiintuu.

(11) Kasvatusoppien kuolema. Yhteiskunta ottaa tehtäväkseen kirjoittaa kasvatusopit koulujen opetussuunnitelmiin. Erillisten kasvatusoppien kausi päättyy. Niihin ei ole tarvetta.
.

perjantaina, kesäkuuta 12, 2009

Auroran siesta 18 vuotta


KUVA: Määrääkö kello koulunpitoa vai päinvastoin?


SAAN jatkuvasti kyselyjä Aurorassa vuonna 1991 käyttöön otetusta Siesta-järjestelmästä. Ajattelin koota tavallisimmat kysymykset tähän, myös omaa vaivaani helpottamaan.

K: Mistä Auroran siestassa on kysymys pähkinänkuoressa?

(V) Siesta jaksottaa koulupäivän niin, että siihen syntyy aamupäivän opetusjakso ja iltapäivän opetusjakso. Välissä on 75 minuutin siesta, tauko oppilaille ja opettajille. Aamupäivään kuuluu neljä*45 minuuttia opetusaikaa, ja iltapäivään 0-3 *45 minuutin jaksoa. Aamupäivällä on yksi välitunti klo 9.45.-10.00. Iltapäivällä tauosta päättää opettaja, ja hän myös valvoo ryhmänsä.


(K): Saako välitunteja sijoitella näin? Eikö jokaisen 45 minuutin jälkeen tarvitsekaan olla välituntia?

(V). Vuoden 1998 perusopetusta koskevissa säädöksissä annetaan lupaa jaksottaa opetuksen käytettävä aika tarkoituksenmukaisesti, kunhan tuntia kohden sitä on 45 minuuttia. Me aloitimme järjestelmä vuonna 1991, mutta jo tuolloin joustavuus oli mahdollista.

(K): Miksi siirryitte siestajärjestelmää?

(V) Koulupäivän toisenlaisella rytmityksellä tähdättiin työpäivän rauhoittamiseen ja toisaalta luoviin pedagogisiin ratkaisuihin. Halusimme eroon 45 minuutin seuranneista kissa ja hiirilieikeistä, jolloin oppilaat piiloutuivat vessoihin jne välttääkseen ulosmenon.

Siestalle voitiin keskittää kerhotoimintaa, niin että kaikki voivat siihen osallistua. Kaikille se ei ole mahdollista koulupäivän jälkeen.

Niinikään siestalla oli mahdollista harjoitella koulunäytelmiä, ilman että esiintyjät joutuisivat olemaan pois oppitunneilta. Saimme näin myös aikaa opettajille tavata toisiaan, ja pitää mm. työryhmien kokouksia. Lapsille pitkä tauko antaa mahdollisuuden leikkiä ja keksiä kaikkea kivaa kavereiden kanssa.

(K) Mistä idea siestaan tuli


KUVA: Osmo Sorsa.


KUVA: Juha Hyvärinen



(V) Hmm. Keskellä päivää oleva tauko on yhä ihan tavallinen Keski-Euroopassa. Suomessa sellainen oli kouluruokailun vakiintumiseen saakka. En muista ketkä kaikki olivat ideaa kehittelemässä, mutta ainakin Sorsan Osmo ja Hyvärisen Juha. Juha löysi tuolloin mallin muistaakseni Norjasta Elisan sähköpostiyhteyksien avulla.

(K) Mitä siestalla tapahtuu?

(V) Lähes joka päivä oppilaille on tarjolla siestakerhoja. Pääosa luokista syö siestan aikana. Klo 12.25-12.45 kaikki oppilaat ovat ulkona. Lukuvuoden aikana siestoille sijoittuu monenlaisia kaikille avoimia tapahtumia. Salissa on kulttuurisiesta, jolloin vapaaehtoiset lapset saavar esiintyä. Koulun jengit harjoittelevat turnauksiin ja bändit konsertteihin...


KUVA: Siestalla on mahdollisuus leikkiä, pelata, ulkoilla, liikkua, käydä kirjastossa, osallistua kerhoihin ja tukiopetukseen, pitää kunnon lepotauko, opiskella itsenäisesti, käyttää koulun tietokoneita, osallistua tempauksiin, harjoitella esityksiä ja tehdä tehdä kotitehtäviä ohjatusti.


(K) Mistä aika siestaan on otettu?Miksi juuri 75 minuuttia?

(V) Jokaista 60 minuuttia kohti opettajalla on 15 minuuttia työaikaa, jota ei käytetä opetukseen. Keskimääräisessä viiden tunnin päivässä tällaista aikaa kertyy 75 minuuttia. Auroran päivänkehässä kaikilla on joka päivä 90 minuuttia ei-opetuksellista aikaa. Siitä 75 minuuttia on työaika. Siestalla on näin mahdollista laskuttaa esim. kerhotyöstä 1t 15 minuuttia viikossa, eikä kaksoispalkkauksen ongelmaa synny. Jos siesta olisi vain 60 minuuttia, opettajalle palkallisia kerhoja ei voisi pitää.

(K) Opettaja, joka ei pidä kerhoa, tekee siis joka päivä 15 minuuttia liikaa töitä?

(V)Höpsis. Suurennuslasilla katsoen hänellä on 15 minuuttia vapaa-aikaa keskellä päivää. Sen aikana voi vaikka valmistella tunteja tai korjata kokeita. Näitä töitähän ei ole tarkoitettu tehtäväksi palkatulla työajalla (6o minuuttia). Opettajilla on näin myös mahdollisuus tehdä YT-ajan töitä keskellä päivää maksimissaan 1t 15 minuuttia!

(K) Kuinka kauan siesta on teillä ollut?

(V) Otimme sen käyttöön syksyllä 1991. Konseptia on hiottu, ja kestoa säädelty eri vuosina. Tällä hetkellä malli tuntuu hyvältä. Luulen, että tosi harva meistä haluaisi palata vanhaan systeemiin. Siestalla ehtii hengähtää. Opebändikin treenaa silloin.

(K) Mitä lapset pitävät siestasta?

(V)Oppilaiden palautteen perustella siesta on parhaita asioita mitä Aurorassa on. Siesta on kuin vanhan ajan kerrostalon piha, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä vaikka mitä kivaa.

(K): Onko siesta turvallinen?

(V)Meillä ei ole kiusaamista yhtään sen enempää kuin muissakaan kouluissa. Eikä tapaturmia. Lapset oppivat hienosti olemaan keskenään, ja aikuisten apua on aina saatavissa. Jokaisen luokanopettaja on tietysti arvioitava, selviääkö luokka keskenään. Jon on vähäinenkin epäilys, niin oppilaat voidaan aina lähettää ulos pihalle, jossa on valvojia. Yhteisön täytyy hyväksyä sisätiloissa kollektiivinen vastuu. Jokaisen on puututtava huolestuttaviin asioihin.

(K) Mitä uutta olette siestaan liitässä ?

(V) Parhaillaan pohdin, miten voisimme lisätä liikunnan osuutta siestalla. Voisiko osalla opettajia olla työpäivä, jossa oppitunti osuisi siestalle?

Ks. lisää siestasta tästä linkistä,

Upeaa, on perjantai!

MINUSTA perjantai on viikon upein päivä. Jokin on päättymässä, edessä olevan lupaus muutaman päivän omasta ajasta nostaa energiatasoa viikon viimeiseen työpäivään. Mistähän syystä perjantaita (erityisesti 13 päivä) muuten pidetään taikauskoissa epäonnen päivänä? No aina voi nostattaa mieltä vaikka tällä biisillä,

TÄMÄN PÄIVÄN ohjelma on huokoinen. Olen varannut aikaa siivoamiselle ja kevyiden paperiasioiden hoitamiselle. Seurailen toisella silmällä, joko talon ikkunanpuitteita maalataan. Hyvä, että maalataan. Odottelen smartboardien tuloa. Ei ole näkynyt?

PS: Olenko pudonnut aikataulusta? Lukaisin läpi vuoden takaisen lastun. Kaikki opettaja on nytkin palkattu. Avustajasuunnitelma on tehty (viime vuonna heidät oli jo tähän aikaan palkattukin). Työtahti on yhä sopivan veltto. Opettajat olivat tuolloin siivoilleet luokkiaan (täytyypä tsekata ovatko nyt). Suunnittelimme innolla Ripan ja JJ:n luokkahuoneita (Sittenhän tulipalo pilasi sen ilon). Kehittämiskeskusteluja en saanut kaikkia pidettyä, toisin kuin viime vuonna.

Vuosi sitten näytän olleen jo tässä vaiheessa hyvin innostunut seuraavan lukuvuoden jutuista. Nyt asenne on ikävä kyllä varsin paljon varovaisempi.

Mutta sama hinku elää ainakin jossain asiassa edelleen: "Aivoja on pidetty kunnossa pohtimalla kasvatuksen käsitteitä"

torstaina, kesäkuuta 11, 2009

Uutispommi: koulut siirtyvät kokonaisbudjettiin!

TÄMÄN PÄIVÄN nettilänsiväylässä on suoranainen uutispommi: Koska kaupungin verotulot syöksyvät, kouluissa luovutaan tuntiresurssista (tuntikehyksestä) ja siirrytään koulukohtaiseen (ns. kokonais)budjettiin. On epäilyjä, että kyseessä olisi korkeiden virkamiesten vastaveto poliitikkojen päätökselle suojella koulujen tuntikehystä tilanteessa, jossa siihen ei ole varaa.

Kokonaisbudjetti? Mitä se on?

Kokonaisbudjetti tarkoittaa sitä, että rehtori vastaa siitä, että palkkarahat riittävät koulun toimintaan. Malli on käytössä mm. Vantaalla. Todennäköisesti budjettiin kuuluvat myös sijaisten hoitoon tarvittavat rahat. Näin sijaisten ottaminen päättyy, kun rahat loppuvat. HUH! Tähän asti rehtori on saanut tietyn määrän tunteja, jotka viikossa on saanut opetukseen käyttää.

Kokonaisbudjettiin siirtyminen on tekninen toimenpide, joka ei sellaisenaan tuota säästöjä. Todennäköisesti päinvastoin, koska se vaatii lisäresurssointia mm. koulusihteeripalveluihin ja uusiin tietokoneohjelmiin. Ja se taas on vaikea yhdistelmä, kun yhtä aikaa on päällä hankinta- ja täyttökielto. Kokonaisbudjetin avulla on kuitenkin mahdollista leikata koulujen menoja ehkä yksinkertaisemmin ja kohulta suojatummin, koska palkkaeuroista ei suoraan näe niiden vaikutusta oppituntikertymään.

Opettajien kannalta kokonaisbudjettiin liittyy ongelma, jolta tuntikehysjärjestelmässä on vältytty. Tuntikehysjärjestelmässä rehtorille ei ole tarvetta suosia nuoria ja vähemmän koulutettuja opettajia, vaan myös kokeneemmat opettajat, joiden palkka on korkeampi, ovat saaneet tasa-arvoisesti töitä. Ero halvan ja kalliin opettajan tunni välillä voi olla todella iso, jopa 30-40 %. Niinpä monissa kunnissa, joissa kokonaisbudjettiin on siirrytty, on ajauduttu siihen, että epäpätevien opettajien käyttö on laajentunut hurjasti. Vantaalla tästä samasta syystä on siirretty kielten opetus alakouluissa aineenopettajilta luokanopettajille. Varsinkin kaikkien halvimpien opettajien, nuorien ylioppilaiden käytöllä opettajina, on vaikutusta oppilaiden saaman opetuksen laatuun.

Rehtorin kannalta uuden järjestelmän vakavin ongelma on sen vaatima lisätyömäärä. Jo nyt rehtorit alkavat uupua jatkuvasti lisääntyvien työtehtävien alle.

Jutusta ei näy, millä aikataululla uudistus on tarkoitus toteuttaa. Kaupunginjohtajan esille nostamia asioita käsitellään kaupunginhallituksessa ensi maanantaina. Kunpa järki voittaisi, ja päätös siitä, että tuntikehykseen ei kosketa, uskallettaisiin avata. Jos rahat loppuvat, sitä kautta leikkaaminen olisi kaikkia muita vaihtoehtoja parempi.

AJATELLA muuten, että tällaisen omaa työtään koskevan uutisen saa lukea LänsiVäylästä.

Ks. lisää

Taas on torstai

REHTORIN ammatin pieniin etuihin kuuluu mahdollisuus tehdä töitä muuallakin kuin omassa konttorissa. Tämän aamun olinkin kotona. Klo 13 alkoi työtapaturman selvittelytilaisuus, johon oli helpompi valmistautua Macin äärellä kotona. Tein tilaisuutta varten muutaman sivun ojenteen, jossa tapahtumia tarkastellaan rehtorin näkökulmasta.

Työtapaturman tutkinta 11.6.2009

Tutkinta liittyi siis helmikuussa Aurorassa sattuneeseen tapaturmaan, jossa sope-luokan oppilas pahoinpiteli opettajan. Paikalla oli työnantajan edustajia sekä työsuojeluihmisiä. Puheenjohtajana toimi Uudenmaan työsuojelupiirin virkailija. Menemättä yksityiskohtiin, blogin lukijoita saattaa kiinnostaa jotkin parin tunnin keskustelun aikana esiin nousseet ajatukset.

TYÖSUOJELUN ehdoton kanta oli, että jokainen työntekijä on niin arvokas, että hän ei saa joutua väkivallan, ei edes sen uhan kohteeksi. Tästä työnantaja on vastuussa.

TYÖSUOJELU ei suostu ymmärtämään mitään verukkeita sille, että uhkaa ei poisteta kaikin käytettävissä olevin keinoin: teknisin välinein (hälttimet, kännykät). Edes pula rahasta ei riitä selitykseksi, koulutuksen jne.

TYÖSUOJELUN mielestä kouluissa on otettava ehdoton nollatoleranssi henkilökuntaa kohdistuvaan väkivaltaan. On löydettävä keinot, miten toimitaan että tämä toteutuu. On tiedettää miten toimitaan väkivaltatilanteessa ja mitkä ilmoitukset kenenkin on tehtävä.Työnantajalla (rehtorilla) on ilmoitusvelvollisuus sekä poliisille että työsuojelupiirile.

Työsuojelulainsäädäännön mukaan kukaan ei saa työskennellä yksin, jos on olemassa väkivallan uhka (vrt. avustajat oltava sope-luokassa).

Saman lainsäädännön mukaan työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä jonka hän kokee uhkaavaksi, Tarvittaessa työsuojeluvaltuuttu voi auttaa ratkaisemaan, onko uhka riittävä.

KOULUTOIMELLA on oltava selkeät ohjeet kouluille, kuinka uhka estetään ja kuinka toimitaan tapaturmatilanteissa. Ohjeiden on oltava käyttökelpoisessa muodossa

UHRIN on saatava tarvitsemansa apu, Häntä ei saa jättä yksin taistelemaan esim. vakuutusyhtiötä vastaan.

TYÖNANTAJAN vastuulla on tehdä riskianalyysi. Väkivaltatilanteet on ennakoitava. Työsuojelupäällikölle tulleet väkivaltailmoitukset on analysoitava. Aurorassa on nyt tehtävä riskianalyysi. Se tehdään yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Siinä on arvioitava riskit, pohdittava ideat, ja tuotettava ulos, miten väkivalta estetään. Ydinasia on pohtia: Kuinka voidaan estää vastaavat tapahtumat. Kuinka väkivallan uhkaa hallitaan.

Työsuojelupiirin tehtäviin kuuluu myös tarkistaa, onko tapaturmien yhteydessä rikottu työsuojeluturvallisuutta koskevia määräyksiä. Tyosuojelun lainsäädännön mukaan jo pelkkä uhka riittää, työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin uhkan poistamiseksi. Tässä tapauksessa uhka on tiedetty ainakin neljä vuotta. Puheenjohtaja muistutti, että rikoslain 47 § tuntee rikosnimikkeen turvallisuusrikos: Sen mukaan jo työntekijän terveyden vaarantaminen jo rikos, työnantajan on huolehdittava, että uhka poistuu

KOULUUN kohdistuu vimmattu määrä jopa keskenään ristiriitaista lainsäädäntöä. Tähän asti koulutoimessa on ajateltu, että perusopetuslaki on voimakkaampi kuin työturvallisuuslaki. Ei ole sanoi puheenjohtaja

Olimme varsib yksimielisiä, että kroonisesti väkivaltaisten lasten paikka ei ole koulussa. He tarvitevat hoitoa. Tästä siton ja sosterin on uskallettava neuvotella. On ratkaistava, kuinka tällaisten lasten opetus tulisi ärjestää?

HYÖDYLLISTÄ tietoa löytyy osoiteesta www.tyosuojelu.fi

keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009

Syksyn 2009 TIP-kerhot

KUVA: Ensi syksyn TIP-lukkaria. Harmaalla merkittyihin kerhoihin ei tullut riittävästi llmoittautuneita.


- Täydennetty 15.9.2009-

ILMOITTAUTUMINEN Auroran koululla ensi syksynä järjestettävään TIP-kerhotoimintaan päättyi 31.5. Kaikkin tarjolla olleisiin kerhoihin ei tullut tarpeeksi ilmoittautuneita. Ohessa lista syyslukukaudella 2009 aloittavista kerhoista. Myöhemmin listaan on on lisätty nalle-oppilaille tarkoitettu Sporttiskerho. Sen kellonaikakin on poikkeava (to 12.45- 13.45)

Kevään ryhmät ja kerhot tulevat hakuun vuodenvaihteessa. Muistathan, että koulun omien opettajien ohjaamista, maksuttomista kerhoista tiedotetaan reksin blogissa syyslukukauden alettua.

Sari Törrönen
TIP-koordinaattori.

Yhteistyökumppaneiden syyslukukaudella tarjoama kerhotoiminta:

(1) Enkkukerho
Kokoontuu: tiistaisin klo 15.15-16.00 (kerho alkaa ti 25.8.)

(2) Judokerho
Kokoontuu: torstaisin klo 15.00-15.50 (kerho alkaa to 3.9.)

(3) Kuviskerho
Kokoontuu: torstaisin klo 15.00-16.30 (kerho alkaa to 3.9.)

(4) Shakkikerho
Kokoontuu: maanantaisin klo 15.00-17.00 (kerho alkaa ma 31.8.)

(5) Taidekäsityökoulu
Kokoontuu: keskiviikkoisin klo 15.00-16.00 (kerho alkaa 9.9.)

(6) Taikurikoulu
Kokoontuu: keskiviikkoisin klo 15.00-16.00 (kerho alkaa 9.9.)

(7) Sporttis
Kokoontuu: torstaisin klo 12.45-13.45.
Sporttis toteutetaan yhteistyössä Espoon liikuntatoimen ja Olarin Voimistelijoiden kanssa.
Lisätty 15.9.2009

SOKLA (os. OKL) juhlii syksyllä!



PYYNNÖSTÄ ja mielihalulla levitän tietoa, että...

Maisteripohjaisen luokanopettajan koulutuksen aloittamisesta syksyllä 30 vuotta

SOVELTAVAN kasvatustieteen laitos järjestää luokanopettajakoulutuksen juhlan syyskuun 10. päivänä. 30 vuotta sitten aloittivat ensimmäiset opiskelijat maisteritasoisen luokanopettajien koulutuksen. Me vanhat työntekijät laitoksella olemme kaivanneet teitä, te täällä opiskelleet.

KUVA: Avoimien ovien yhteyshenkilö: arto.j.kallioniemi (at) helsinki.fi


Toivotamme teidät tervetulleiksi kaikkiin juhlatapahtumiin: 1) avointen ovien aamupäivään, 2) pääjuhlaan, jossa saadaan välähdyksiä 30 vuoden taipaleelta 3) yliopiston rehtorin juhlavastaanotolle ja 4) vanhan ylioppilastalon alumnitapaamisiin ja bändibileisiin. Myös uudet syksyllä 2009 aloittavat opiskelijat osallistuvat tapahtumiin. Heillä on näin mahdollista virkistävään vuorovaikutukseen tulevaisuutensa kanssa.

KUVA: Pääjuhlan vastuuhenkilö juhani.hytonen (at) helsinki.fi

Järjestelyjen vuoksi odotamme ilmoittautumisianne. Tästä linkistä löytyy lomake.

Kaikki tilaisuudet on tarkoitettu laitoksen entisille ja nykyisille opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Tilaisuuksiin voitte tulla hengessä "asu vapaa".


KUVA: lauantain alumnitapaamisten ja bändijuhlien yhteyshenkilö: hannu.salmi (at) helsinki.fi.


Tarkempia tietoja juhlista saa tarvittaessa ym. vastuuhenkilöiltä ja nettisivulta, jota päivitämme.