Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, kesäkuuta 26, 2009

Perusopetuksen laatukriteerit osa 2

KUVA: "Good teacher"- kuva on lainassa tästä osoitteesta.

JATKAN perusopetuksen laatukriteereiden parissa. Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.

TÄNÄÄN teen pikaexcursion osioon 6.

OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT

Alussa kuvataan hyvää opetusta sellaisena, kuin se hallinnollisissa teksteissä (PkL, PkA ja opsin perusteet) on jo aiemmin kuvattu. Lukijaa muistutetaan, että perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sitten todetaan liuta perusasioita, jotka olen itselleni ryhmitellyt ja nimennyt seuraaviksi 11:ksi periaatteeksi:

(1) Yksilöllisyyden huomioonotto
Opetus ja koulun muu toiminta järjestetään kunkin oppilaan kehitysvaihe ja * edellytykset * kehitys- ja taustaerot huomioon ottaen* Opetus suunnitellaan oppilaiden yksilöllisistä oppimis- ja kehitystarpeista lähtien * Suunnitelmallinen eriyttäminen


(2) Yhtenäisen perusopetuksen polun idea.
* Esiopetuksen antamat valmiudet huomioon* Perusopetuksen tulee olla opetussuunnitelmallisesti yhtenäistä oppilaan kannalta riippumatta siitä, millaisissa hallinnollisissa yksiköissä opetus järjestetään
.

(3) Tavoitteisuus yleisesti ja erityisesti.
* Tavoitteista johdetut opetusjärjestelyt * Opetuksen sisällöt sekä menetelmä- ja materiaalivalinnat palvelevat tavoitteiden saavuttamista * edistää jokaisen oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä * luo edellytykset hyvään oppimiseen ja hyvinvointiin.


(4) Monipuolisten menetelmien periaate
* Tiedonaloille ominaisten opetusmenetelmien ja työtapojen* monipuolinen käyttö ...* Opetus tukee asioiden omakohtaista ja oppilaslähtöistä työstämistä. * Oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen tärkeys opetustilanteissa * Opetusta
rikastava koulun ulkopuolisten ympäristöjen, eri asiantuntijoiden ja huoltajien hyödyntäminen.


(4) Tarkoituksenmukaisen järjestelyt
* Oppilaan arviointi ja * erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö


(5) Motivaation periaate
* Oppilaan oppimishalun ja itseluottamuksen vahvistaminen


(6) Tärkeät sisällöt
* Oppimisen, ajattelun ja yhdessä työskentelyn taitojen vahvistaminen.


(7) Yhteisöllisyys
*Yhteisöllisyyden hyödyntäminen


(8) Välittävän vuorovaikutuksen periaate
* Jokainen oppilas tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja tietoisuuden, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että hänen erityispiirteitään ymmärretään.


(9) Osallisuuden ja vastuun periaate
* jokaisella... tulisi olla aito mahdollisuus osallistumiseen ja kasvavaan vastuunottoon itsestään, opinnoistaan, muista ihmisistä ja yhteisestä oppimisympäristöstä. On tärkeää järjestää oppilaille myös mahdollisuus antaa palautetta opetuksesta.


(10) Ryhmäkoko
* Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. ...*Opetusryhmiä muodostettaessa on tarpeen pienentää ryhmiä sen mukaan, kuinka paljon joukossa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia...*Myös turvallisuustekijät vaikuttavat opetusryhmien kokoon.


(11) Avoin arvionti
* Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Arvioinnin kokonaisuus muodostuu välittömistä oppituntipalautteista, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. * Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointi kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja. Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta.


Laatukriteerit opetuksen järjestäjälle

Ehkä vähän yllättäen kunnan vastuulle kriiteereistä laitetaan vain kaksi: (1) Opetusryhmäkoko ja (2) lisämäärärahojen antaminen (sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta).

Laatukriteerit koululle

KOULUN vastuulle jää liian paljon asioita:
(1) Menetelmät.
(Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Tähän liittyy tietotekniikan ja erkkopedagogiikan käyttö opetuksen monipuolistamisessa.)

Toinen vastuualue koskee (2) Eriyttämistä (Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa).

Kolmas vastuu koskee (3) Täydennyskoulutusta (Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuudet osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan.

Neljäs vastuu koskee (4) Tiloista ja välineistä huolenpitoa. (Koulun tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmän koon ja tavoitteiden mukaan).

Viides Oppimateriaaleja(Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, säilyttämisestä, korjaamisesta ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty.

Kuudes tekijä on (6) Opetussuunnitelmalähtöisyys (Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta, tähän liittyy myös vaatimus yhtenäisyydesta).

Viimeinen tekijä on (7) Opetuksen kehittäminen(Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle).

MITÄ TÄSTÄ VOISI SIIRTÄÄ HAASTEEKSI AURORAAN?

Oletan, että kuvattu hyvä opetuksen laatu vastaa pitkälti sitä, mihin pyrimmekin. Tavoitteista mutta silti lapsilähtöistä. Kasvatustehtävä, välittävä vuorovaikutus ja hyvinvoinnin vaaliminen on meillä hyväksytty opetuksen rinnalle. Meillä on hyvä ops ja opetusta kehitetään koko ajan.

- Voimmeko vielä enemmän yksilöllistä opetusta? Ja suunnitelmallistaa eriyttämistä esim. alkuopetuksessa (jossa meillä ei ole karhumallia)? Entä ovatko tukitoimemme jo riittävän monipuoliset?
- Mitä vaatisi, jos pyrkisimme syventämää niveltämistä tarhoihin ja yläkouluun?
- Menetelmiä voidaan varmasti monipuolistaa. TeTu-hankkeen kristallinen ydin on juuri toisin opettamisessa. Smartboardien hyötykäyttö auttaa.
- Lapset eivät aina koe kaikkia ratkaisuja oikeudenmukaisiksi? Voisiko tällä alueella tehdä jotain? Pitäisikö oppilaiden osallistumista vielä lisätä?
- Kuinka oppilaille voisi vielä paremmin avata arviointia? Ja tämä on tärkeä haaste: Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin.
- Ehkä täydennyskoulutuksessa jatkamme sisäistä koulutusta?
- Opslähtöisyys edellyttää, että sitä luetaan. Olisiko siitä YT-keskusteluteemoiksi?
- Tiloista ja välineistä huolenpitoa on tosi haaste vanhassa rakennuksessa. Onneksi meille tulee Sohvi täti syksyllä teemaksi.

Ei kommentteja: