Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, lokakuuta 31, 2008

Leffa, koulutusta ja kokous

KUVA: Lastenleffasarjan aloitti tänään iki-ihana "Peppi Pitkätossu". Kuva lainassa osoitteesta.


TÄNÄÄN - vihdoin - pääsimme starttaamaan myös vanhassa Aurorassa leffaprojektin "Maailman parhaat lastenelokuvat". Kalajärven osastohan on leffoja katsonut jo pidempään. Koko koulu kokoontui nyt täällä jumppasaliin seuraamaan vuonna 1967 valmistunutta Peppi-sikermää. Kolme jaksoa kesti yhteensä 1t 19 minuuttia. Nokkelaa ohjausta ja kuvausta. Ja lapset näyttelevät tosi hienosti.

Hieno, että meillä on virallinen lupa näyttää lapsille leffoja. Ja tarvittavat vekottimet: dataprojektori ja rexin macci kovaäänisineen.

KUVA: Oppilaat jaksoivat katsoa villin tytön seikkailuja hienosti. Kolme poikaa laski mieluummin laskuja luokassa. Tärkeää sekin.


SALISSA vakseina olivat rexin lisäksi koulunkäyntiavustajat. Opettajat ja oppilashuollon henkilökuntaa kokoontuivat samaan aikaan taukotupaan ensimmäiseen sisäisen koulutuksen tilaisuuteemme keskustelemaan erityisluokanopettaja Sari Karjalaisen alustuksen pohjalta puolentoistatunnin ajaksi. Ensikokemukset järjestelyistä olivat oikein myönteiset.

KUVA: Erityisopettajamme johdatteli porukkaa mm. ammatillisuuden ja oman persoonan välisen jänteen hallintaan.


TÄNÄÄN 5.-6.-luokkalaiset olivat opintoretkellä Auroran Kappelissa. He pääsivät syömään vasta klo 12.30, joten salissa pyöri heille "Suomisen Ollin tempaus"-leffa.

TIPIssä oli iltapäivällä Halloween-juhlat. Talo oli täynnä hirvittävän pelottavia vampyyreitä. Törrösen Sari tarjoili välipalaksi matoboolia. Hui! Karkasin Kauhulasta virastoon suunnittelemaan workshoppiamme.

Vespa talviunille

KUVA: Frank Nyman pitää toista talvea huolta Martin kulkuneuvosta.


NIIN SE VAIN ON, että vespailukausi on taas tältä vuodelta ohi. Nyyh. Viimeisenä varsinaisena ajelupäivänä muutama aika sitten otin lipat liukkaiden lehtien vuoksi. Vespan poskeen tuli vähän naarmuja, ja kylki oli jonkin aikaa kipeä.

Joten on se kai uskottava, että Suomen kesä on ohi. Näkemiin taas ensi vappuna!

Touhua torstai täynnä :-)

PICTURE: We had nice visitors from Portugal, thanks mrs. Liisa Tommila. Armandina is a school director who is starting a reorganization of her school and liked to know more about the organization of Finnish schools. Maria Emília is the director of an educational magazine that is sent to every public school in the country and is intended to be a resource for educational innovation and in service training of teachers. Ana Maria is working as a teacher trainer and researcher and coordinating a project of change and innovation in several schools with the purpose of reducing school failure and improving pupils' life and learning. Liisa Tommila picked up three schools for them: Tähtiniitty, Aurora and Mankkaa. Hopefully this visit leads to a broader co-operation.


NÄISSÄ hommissa lyhyilläkin lomilla on kääntöpuolensa. Lomapäiviin ajoittuneet työt eivät hoidu itsestään, vaan odottavat iloisena pinona tekijän paluuta. Niinpä jo kahden työpäivän jälkeen alkaa olla viikonlopun tarpeessa. Mutta perjantai on vielä hoidettava.

TORSTAISTA tuli pitkä. Aamuvarhaisella työstin parin viikon päästä Torontossa pidettävän "No school left behind"- luennon omaa osuuttani. Opetuspäällikölle piti lähettää ppt-diat. Sain ensimmäiset versiot lähtemään.

Sitten pitämään infoa henkilökunnalle klo 9.45 perjantaipäivän ohjelmasta. Sisäinen koulutus ja elokuvatuokio edellyttävät mm. ruokailuvuorojen uudelleen järjestelyä. Infoon kuului lyhyt hengennostatus eilisen blogilastun teemasta.

PORTUGALILAISVIERAAT saapuivat Liisa Tommllan autolla klo 10. Kierrätin heitä luokissa ja näytin esittelydiamme. Suomalainen koulu kiinnostaa, ja vieraat olivat erityisen ihastuneita lapsioppaisiinsa: 6a-luokan Siiriin ja Alpoon. Heitin lapset klo 12 jälkeen Kalajärvelle, ja kävin moikkaamassa meikäläisiä. Hyvää kuului kaikkiin luokkiin.


KUVA: 5a-luokassa oli Halloween-kemut.


NUOREN SUOMEN lehteen tehdään juttua siestantyyppisistä rartkaisuista. Annoin innokkaalle toimittajalle puolen tunnin haastattelun. Jatkamme työstämistä huomenna.

KLO 14 oli oppilasneuvottelu, jossa edistyimme oikein hyvin. Löysimme ratkaisut, joissa kaikki voittavat. Ja niinhän se pitäisi olla.



KUVA: Nosturit sijoittivat viimeisen parakin siivun paikalleen. Ai, että tuntuu hyvältä.


PÄÄTTEEN äärelläkin riitti töitä. Saimme takaisin nipun avustajien virkavapaslomakkeita. Ne oli kuulema täytetty väärin. HUH! Iso kasa uusia anomuksia jää vielä jonoon. Sovin huomiseksi lounastapaamisen Pikku-Auroran Milena Salmisen kanssa. Tarkoituksenne on sopia ensi kevään mahdollisesta Floora päivän tempauksesta.

ILTAPÄIVÄllä valmistauduimme 5.-6.-tiimin kanssa heidän vanhempainiltaansa. MInut tilattiin paikalle pitämään yhteinen alustus. Teemaksi sovimme hyvän perusopetuksen ja sen eri tuen muodot. Sain diat valmiiksi viime hetkessä, niin, että emme myöhästyneet aloituksesta. Vanhempia oli kouluravintola täynnää, ja ilmapiiri oli oikein iloinen.


KUVA: Päivän epistolaan kuului myös huolen vyöhykkeiden idean esittely. Halusin kannustaa vanhempia ymmärtämään koulun huolenilmausten lapsen hyvän tarkoituksen.


VAPAA-AIKA alkoi noin klo 20. Työpäivälle taisi kertyä pituutta about 14 tuntia. Hieman liioittelua. Tosiasiassa kotona oli vielä sähköpostihommia:-)

torstaina, lokakuuta 30, 2008

Yksin pärjäämisen pakkomielle


KUVA: Onnistua vai epäonnistua? Kuva lainassa netistä


TÄMÄN aamun hesarissa on tärkeä pääkirjoitus: "Epäonnistumisen tuska ajaa epätoivoisiin tekoihin". Jutun lähtökohtana ovat toisiaan seuraavat synkät uutiset perhetragedioista. Yhdeksi tekijäksi pääkirjoittaja nostaa suomalaisen pärjäämisen pakon – ja nimenomaan yksin pärjäämisen pakkomielteen.

HIENO käsite. Suomessa arvostetaan korkealle asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista. Onnistumista. Epäonnistuminen on häpeä, jota ei osata kohdata luhistumatta.

MYÖS koulutyössä olisi tunnistettava tämä onnistumisen pakkomielle. On fakta, että oppilaiden joukossa on yhä hurjempia asioita kokeneita lapsia, joille koululla ei ole luvata pikaista apua, kun sosiaali- ja terveyspuoli on tukossa. On tosi tärkeää, että koulu on yhteisö, jossa uskalletaan puhua tuskasta, jota työn hallinnan tunteen horjuminen aiheuttaa.

2000-luvun koulussa tarvitaan toisintekemisen, monella tavalla ja yhdessä opettamisen ja kasvattamisen ideoita. Yhteinen ammatillinen keskustelu, jossa se, joka on naarmuttanut itsensä ensin avaa tuoreille nahkoille ratkaisujaan.

Kuinka tärkeää onkaan oppia hyväksymään takaiskut. Jos haluaa, ne voi nähdä myös mahdollisuuksina kasvaa. Kuten Hesarin pääkirjoituksessa todetaan: suunnitelmia voi aina muuttaa, jos alkuperäisen toteuttaminen käy ylivoimaiseksi.

Hyvässä koulussa kaveria ei jätetä. Ei lasta, ei aikuista.

PERJANTAINA Auroran koulussa starttaa sisäisen koulutuksen prosessi jossa erityistä tukea tarvitsevien lasten opettajat jakavat kokemuksiaan perusopetuksen opettajien kanssa- ei ylhäältä saarnaten vaan rinnalle tullen. Prosessi on osa Espoon tehostetun ja erityisen tuen hanketta sekä oppimiskeskustoimintaa.

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2008

Parakki nousee!

*****************************************
KUVA: Johanna Pelkonen


TÄTÄ oli odotettu. Eilen tiistaina rekka-autot toivat koulun kentälle ensimmäiset siivut korvamaan tulipalossa tuhoutuneita.Loput siivut tulevat torstaina. Rakennustöiden ja niihin liityvän työmaaliikenteen vuoksi vain osa koulun pihasta on seuraavat päivät oppilaitten käytössä.

tiistaina, lokakuuta 28, 2008

Espoon kunnallisvaalit- opetusalan läpimenneet

KUNNALLISVAALIT on siis pidetty. Maanantain Hesarin perusteella opetusalalta meni läpi (vain) seuraavat 10-11 opetusalan ihmistä. Yhteensä valtuutettuja on 63. Peruskouluväkeä on neljä. Luokanopettajia valituissa ovat Jarmo Jääskeläinen (samalla ainoa rehtori) ja Jasminiitta Lumme. Aineopettaja on Markku Sistonen. Seppo Sonkeri on oppilaanohjaaja. Onneksi olkoon valituille. Moni ehdolla ollut saanee kuitenkin tärkeän vaikuttaja paikan lautakunnissa.

VIHREÄT


(1) Matikka, Marjo, opintosihteeri, yrittäjä (opetuslautakunnan vpj.)

PERUSSUOMALAISET


(2) Sonkeri, Seppo, oppilaanohjaaja (Kasavuoren koululla)

KOKOOMUS

(3) Hemming, Hanna-Leena (ollut opettaja, kansanedustaja)
(4) Jääskeläinen, Jarmo, kasvatustieteen maisteri, vs. rehtori
(5)Lauslahti, Sanna , kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja (opetuslautakunnan pj.)
(6)Markkula, Markku, diplomi-insinööri, johtaja (Dipoli)
(7)Niemi, Marika, kauppatieteiden maisteri, opettaja

SOSIALIDEMOKRAATIT

(9) Lumme, Jasminiitta, luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri
(10) Sistonen, Markku , liikunnanopettaja


RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE
- ei ketään

KESKUSTA
- ei ketään

KRISTILLISDEMOKRAATIT
- ei läpimenneitä

VASEMMISTOLIITTO
- ei läpimenneitä, ellei sellaiseksi lasketa Kalevi Kivistöä.

Prahasta

KUVA: Prahan linna ja sen komea katedraali.



KOTONA taas. Huomaan, että olen täysin aliarvioinut Keski-Euroopan valtiot. Uskomaton historia jo siihen aikaan, kun me Suomessa availimme räppänöitä savutorpissa. Kävellä samalla torilla, kuin rovillla poltetty Jan Hus tai Mozart tai Franz Kafka tai Adolf Hitler...

KUVA: Draculan linna, eikö?


JA NE RAKENNUKSET Prahan torin ympärillä, erityisesti yövalaistuksessa!

Turha litistää tsekin kansaa oluella ja rasvaisella makkaralla käyviksi. Historiaa koko kaupunki täynnä.

KUVA: Tällä kadulla Martti ja sadat muut söivt makkaraa. 40 vuotta sitten tunnelmat olivat järkyttävän toisenlaiset. Kuva lainattu netistä.


PIIPAHDIMME myös Prahan erikoisuudessa: pimeänvalon teatterissa. Teemana oli Beatlesien Yellow Surmarine.

RUOKA oli asiallista. Hotelli sijaitsi kävelymatkan päästä keskustasta. Kolme tähteä oli ehkä sopiva. Ilma oli viileähkö.

LOMA teki hyvää. Huomenna duuniin.

perjantaina, lokakuuta 24, 2008

Auroran akvaariosta hieno juttu Opettajassa


KUVA: Opettaja-lehden tuoreimman numeron kansi


UUSIMMAN Opettaja-lehden viimeisen aukeaman täyttää tosi komea ja värikäs juttu koulunkäyntiavustaja Jiri Haapamäen meidän kouluun rakentamasta merivesiakvaariosta. Tässä linkki juttuun.

Auroran Viikkokirje (Nro 44)

KUVA: Viisikko Aarresaarella, alkuperäisteoksen kansi.


TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiivisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai. Kun www-sivujemme päivitysasiat siirtyvät taas koulun vastuulle, viikkokirje siirtynee sinne.

TAKAISIN TÖIHIN

Töihin paluu sujui aika hyvin. Koulukuvien jako alkoi. 5.-6-luokkalaiset ovat liikkuneet paljon: on uitu ja suunnistettu. Viisikon harjoitukset alkoivat nekin Kalajärvellä. Luokat ovat valinneet edustajansa oppilasparlamenttiin ja se kokoontuu ensi-istuntoon ensi viikon keskiviikkona. Oppimiskeskuksemme toteutetti koulunäytelmä-Veso. Hyvin meni.

Kylän lasten vapaa-ajan käytösongelmista on tullut ikävää palautetta mm. K-kaupan edustalta. Koti & Koulu-ryhmä on lähettämässä asiasta kirjettä koteihin.

KOHTI ENSI VIIKKOA

Maanantaina 27.10.2008


Rehtori vuosilomalla. Opettajilla ei ole YT-istuntoa klo 8-9.

Tiistaina 28.10.2008

Pihalla työmaaliikennettä klo 11 alkaen. Noudatetaan erityistä varovaisuutta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu klo 13.30- 15. Ulla sijaistaa Marttia. Vuorossa Ripan luokan asiat klo 13.30

Keskiviikkona 29.10.2008

Martti palaa töihin. EI- YT-istuntoa. Martilla "pedagogisen johtamisen"-koulutus Aurorassa klo 9- 17. Paikalla 4-5 kurssilaista varjostamassa Marttia. Klo 9-10 Oppilasparlamentin ensimmäinen istunto salissa (huom! viidesluokkalaiset parlamentaarikot- vasta 10 bussilla kouluun)

Illalla klo 18- 20 Opettajateatteri (JJ) Ensi kosketus Viisikkoon.

Torstaina 30.10.2008

Martilla kolme vierasta Portugalista klo 10-12. Pihalla työmaaliikennettä klo 11 alkaen. Noudatetaan erityistä varovaisuutta.

Perjantaina 31.10.2008

Aamulla OHR klo 8.15- 9.00.
Salissa klo 10-11.30 "Maailman parhaat elokuvat". Ensimmäinen elokuva.

Hyvää loppuviikkoa!
Martti-rexi

Säpäkkää menoa ennen vuosilomaa

KUVA: Vuoden viimeisen Luokanopettajan kannen työversio.


AAMUYÖSTÄ purkamaan työsumaa, jotta pääsee illalla lähtemään lomareissulle. Luokanopettaja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja taittajalta tuli eilen illalla työversio taitosta. Kaikkia mainoksille varattuja sivuja ei tarvittu, joten lehteen oli jäänyt koloja. Päätoimittaja naputti sitten kolot täyteen. Kirjoitin pikkujutun syksyn alun Ihannekouluseminaarista. Vanhastaan lehdessä on jo monta juttuani: pääkirjoitukseni peruskoulun jatkuvasta muutoksesta, puffi Matti Koskenniemen 100-vuotisseminaarista, ensi vuoden luokanopettajan päiväkirjasta sekä kirja-arvostelu Juha Juurikkalan Ilon pedagogiikasta.

KLO 8 kävin kuvaamassa naapurikoulun rexin samaan julkaisuun. Jouni Hörkkö kirjoitti oikein ajatuksia herättävän jutun Joulusta. Sitten oppilashuoltoryhmän kokoukseen, jossa käytiin lapsia, joista opettajat tuntevat huolta. Koululle roudattiin uusia tietokoneita tuhoutuneiden sijalle. TVT-parimme Johanna ja Sari ratkoivat kahden Samrtboardin sijoitusta. Kivitaloon ne laitetaan.

SPAMien poistoa, oppilaitten kohtaamisia ja ELA-opettajan opintoihin kuuluvan opinnäytetyön ideointia. Kouluun ilmoittautui tänään kaksi uutta oppilasta, ja tällä viikolla vielä kaksi muutakin. Ahdasta tulee. Erityisesti, jos ennakkotiedot alueen ensi kevään 7-vuotiaista pitävät paikkansa. Ellemme osaa olla luovia, meiltä loppuvat luokkatilat. No, tässä on hyvää aikaa etsiä vaihtoehtoja.

KOTIIN poikkeuksellisen aikaisin, jo klo 14. Muuten ei ehdi naputtaa viikkokirjettä. Ja sehän pitää ehtiä.

torstaina, lokakuuta 23, 2008

Kokouksien päivää

KUVA: Iloisia naamoja rehtori-infossa.


TORSTAI oli kokousten iltapäivä Rehtori-info pidettiin Lagstadin koululla klo 14 alkaen. Pääteemana oli oppilaiden terveystilanne. Hyvältä näytti meillä Espoossa ainakin 9-luokkalaisille ja lukiolaisille tehdyn terveyskyselyn perusteella. Juuri mikään indikaattori ei ole kehittynyt 10 vuodessa huonompaan suuntaan: paitsi nuoren valvominen ja väsyminen. Pieni erityishuoli liittyy tyttöjen henkiseen pahoinvointiin. Yläkoulut ja lukiota saivat käskyn käsitellä tuloksia opettajien, vanhempien ja oppilaitten kesken ja nostaa huolestuttavat asiat kehittämiskohteiksi.

KUVA: Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen esitteli rehtoreille budjettitilannetta ja organisaatiouudistuksen tämänhetkistä vaihetta.


KLO 16 alkoi Valtuustotalolla Suomenkielisen opetustoimen 100-vuotisjuhlamitallien jakotilaisuus. Kaikkiaan 14 henkilä sai tänä vuonna mitallin. Heidän joukossaan olivat mm. Marjatta Hannonen, Satu Hellsten, Kerttu Höynälänmaa jaJukka Kuittinen. Lisää tietoa linkistä.

KUVA: Komea mitalli painaa ainakin 50 g.


KLO 19 alkoi Mainingin koululla EKOAY:n syyskokous. Ennen kokousta klo 17 nähtii STELLA POLARIKSEN teatteriesitys. Esiintyjänä oli näyttelijä Outi Mäenpää. Se oli kuulema hyvä. Iltapalaksi tarjottiin herkullista kanapastaa. Se oli hyvä.

Varsinainen syyskokous alkoi klo 19.00. Kokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan ja täytti vapautuvat hallituspaikat.

KUVA: Opettajayhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Suntio jätti paikkansa. Kuva lainattu Opettaja-lehden sivuilta.


UUDEKSI puheenjohtajaksi äänestettiin yhdistyksen sihteeri Heli Siberg.

ALAKOULUJEN hallituspaikkojen osalta ei tarvittu äänestyksiä. Ehdokaita oli yhtä paljon kuin vapaita paikkoja. Hallitukseen pääsi mm. meidän Jukka Sarpilamme. Ja naapurikoulumme Päivi Lahti-Österberg. Yläkoulujen ja lukioiden paikoille oli tunkua, ja porukka pääsi äänestämään. Paavo Kokkala nousi suoraan varajäsenen paikalta Heli Sibergilta vapautuneen varsinaisen jäsenen paikalle.

KUVA: Paikalla oli upea määrä opettajia. Aurorastakin Irja, Sari ja minä sekä ex-auroralaisista Jukka Sarpila. ja Teresia Volotinen.

keskiviikkona, lokakuuta 22, 2008

Auroran tapa tehdä koulunäytelmiä


KOKO koulun näytelmät - sparraus-projektiin saapui tänään 14 koulu-teatterista kiinnostunutta opettajaa. Kolmessa tunnissa klo 14-17 ehdittiin perehtyä Auroran koululla kehiteltyyn tapaan tehdä teatteria "korvakuulolta". Tarkoitus oli antaa opettajille ideoita ja rohkeutta mm. joulunäytelmien tekoon. Ks. lisää linkistä.

tiistaina, lokakuuta 21, 2008

Tilaelementtikoulun jälleenrakennuksesta jne.



TÄNÄÄN selvisi, että parakimme jälleen-rakennus-töiden aika-tauluihin on tullut muutos. Rekat tuovatkin uudet elementit koulun kentälle vasta ensi viikon tiistaina ja torstaina. Eli huomenna koulun piha on taas käytössä.

TERVEISIÄ Keski-Espoon uimahallista, jossa olin vahtimassa viidesluokkalaisten poikien turvallisuutta pesu-ja pukeutumistiloissa. Uimahalli oli viihtyisä, ja sisäänpääsy ja kaapit toimivat korteilla.

KUVA: Pojat näyttivät nauttivan mm. pelastushypyistä.


KUVA: Ja sitä paitsi linja-autossa oli tunnelmaa. Sekin koettiin

Hyvä perusopetus, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki



EILEN iltapäivällä kävin komeassa Hösmärin- puiston puukoulussa kertomassa omia ajatuksiani laajasta erityisopetusta koskevasta uudistushankkeesta, jossa Espoo ja Auroran koulun yhtenä sen pilottina on mukana. Kaikki ovat samaa mieltä, että erityisopetukseen otettujen/siirrettyjen lasten määrä kasvaa hallitsemattomasti. Espoossa %-luku lienee jo 10.

OPETUSHALLITUS onkin käynnistänyt uudistuksen, jolla pyritään paitsi yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelytapoja mm. resurssien myöntämisen osalta, myöskin uudistamaan koko erityisopetusta koskevaa ajattelutapaa. "Vanha" jako yleisopetukseen ja erityisopetukseen poistuu, ja tilalle tuodaan ajattelutapaa, jossa puhuttaisiin vain perusopetuksesta ja tuesta, jota oppilas saa. Tuo tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. Lisäksi pidetään tärkeänä, että tukitoimet voitaisiin aloittaa jo päiväkodissa.

KUVA: Hyvän perusopetuksen ulottuvuuksia.


Pedagogisessa työryhmässä olemme nostaneet esille ajatuksen, että ensisijaista - jo ennen ryntäämistä tukimuotojen kehittelyyn- olisi määritellä, mitä hyvä perusopetus on siinä todellisuudessa, jota nyt eletään. Esittelin koolle kutsutuille alueellisille erityisopettajille omia pohdintojani puolen tunnin ajan. Näkemykseni pohjana on ns. didaktinen tetra, jota olen kehitellyt Herbartin didaktisen kolmion pohjalta. Sen jälkeen kerroin niistä käytännöistä, jotka meillä voisi sijoittaa hyvän perusopetuksen, tavanomaisen, tehostetun ja erityisen tuen käsitteiden alle.

maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Viisikko starttasi!



AURORAN koulu on saanut Enid Blytonin oikeuksien valvojalta luvan tehdä ei-julkisesti esitettävän koulunäytelmän Viisikoista. Tänään aloitimme JJ:n kanssa harjoitukset Kalajärven pikkujumppasalissa kuudesluokkalaisten kanssa. Upeaa porukkaa! Vitoset tulevat mukaan hieman myöhemmin. Uma-opettajamme on jo säveltänyt näytelmän laulut, ja kuoro on aloittanut niiden harjoittelun.

Esityksen saadaan upouudet teatterivalot, joita voidaan ohjata tietokoneella. Niinikään saamme suurella todennäköisyydellä rakentaa saliin nousevan katsomon. Neuvottelemme parhaillaan Teatteri Kultsan kanssa heidän katsomorakenteidensa lainasta, koska ne vapautuvat heiltä tilaongelmien vuoksi.

Aarresaaren mysteeriä ratkaisee neljä eri miehitystä. Mukaan Viisikon vanhemmiksi tarvitaan aikuisia. Onko teatterikärpänen purrut jotain oppilaittemme vanhemmista? Nyt olisi mahdollisuus tulla mukaan ainutlaatuiseen projektiin. Aikuisten harjoitukset järjestetään keskiviikko-iltaisin klo 18-20. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian rehtorille marttifi (at) gmail.com.

Kuntavaalit

KUVA: OAJ:n vaalimainos muistuttaa, että kouluväen jaksamisella on rajat.


AURORAN KOULU on yksi kuntavaalien äänestyspaikoista ensi sunnuntaina. Toivottavasti mahdollisimman moni aikuisista käy äänestämästä ja näyttää lapsille, että arvostaa poliittista demokratiaamme. Ja mikäpä sen parempaa, jos usea meistä päätyisi kannattamaan ehdokasta, joka haluaa turvata lippajärveläislasten oikeudet opetukseen. Tuli taantuma tai ei. Sellaisia ehdokkaita on kaikissa puolueissa.

Lapsethan eivät saa äänestää. Paitsi oppilasparlamentin vaaleissa. Tällä viikolla kaikki luokat valitsevat yhden pojan ja tytön luokkansa edustajaksi Auroran parlamenttiin. Parlamentti on lapsille tarkoitettu paikka harjoitella osallistumista yhteiseen päätöksentekoon.

Ensi lukuvuoden työ- ja loma-ajat

LUKUVUODEN 2009-2010 TYÖ- JA LOMA-AJAT ESPOON SUOMENKIELISISSÄ PERUSKOULUISSA
Päätös


Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimintaohjeen 6 §:n perusteella päätän lukuvuoden 2009-2010 työ- ja loma-ajoista seuraavaa:

Syyslukukausi: ti 18.8. - ti 22.12.2009 (89 pv)
Syysloma: to 15. - pe 16.10.2009
Joululoma ke 23.12.2009 - ke 6.1.2010
Kevätlukukausi to 7.1.2010 - la 5.6.2010 (100 pv)
Talviloma viikko 8 ma 22.2.- su 28.2.2010.

Työpäiviä yhteensä 189.

Edellä päätetyn lisäksi koulut voivat halutessaan tehdä hallintopäällikölle esityksen enintään yhdestä lauantaityöpäivästä ja sitä vastaavasta vapaapäivästä
lukuvuoden aikana.


Tapio Erma

hallintopäällikkö

Vanhempien kohtaaminen ihan mukavasti :-)

KOTI & KOULU ry:n johtokunta kokoontuu tänään maanantaina. Näin kirjoittaa Annaleena Kuhanen:

" Toivottavasti ette ole unohtaneet meidän kokoustamme heti maanantaina 20.10 klo 18.30 koululla opettajien taukotilassa. Kysessä on siis syksyn eka varsinainen kokous vuosikokouksen jälkeen ja sinne ovat erittäin tervetulleita ihan kaikki kiinnostuneet ja kynnelle kykenevät eli sanaa liikkeelle vaan kaikille vanhemmille keitä mieleen tulee tai eteen sattuu :)

Asialistalla ainakin alkaneen vuoden toiminnan tarkempaa ideointia ja läpikäyntiä. Vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelman mutta vielä ehtii lisätä ja käsitellä mitä vaan uusia ideoita ja ajatuksia joita mieleen tullut.
Kokouksessa käydään läpi myös K&K:n uusien nettisivujen tilanne ja jaetaan tarkemmat tehtäväjaot johtokunnan jäsenille.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääseee mukaan!"

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2008

Vanhempien kohtaaminen vaikeassa asiassa


KUVA: Vieressä linkki uskomattomaan Rowan Atkinsonin sketsiin "Kohtalokas selkäsauna".


KOULUTYÖSTÄ yhä suuremman osan muodostaa oppilashuolto. Mutkat oikoen sillä tarkoitetaan kaikkia niitä neuvotteluja, joilla pyritään ottamaan selville, miksi jonkun oppilaan koulunkäynti ei suju sekä kaikkia niitä tukimuotoja, jotka otetaan käyttöön näiden neuvottelujen tuloksena.

Usein lapsen vaikeuksiin liittyvät neuvottelut ovat tosi rankkoja. Voi olla vaikeaa suhtautua tyynesti siihen, että vanhemmat eivät halua ottaa vastaan koulun viestejä. He eivät halua kuulla ikäviä uutisia, eivätkä usko, mitä kouluväki kertoo.

NÄIHIN kohtaamisiin vanhempien kanssa vaikeissa asioissa tulisi löytää jonkinlainen toimintamalli. Jos voisimme helpottaa tilannetta vanhemmille, se helpottuisi varmasti kaikille. Olisiko seuraavista ajatuksista iloa?

(1) Ymmärretään, että meillä kaikilla on taipumus välttää ikävien asioiden käsittelyä. Myös vanhemmilla.

(2) Kaikkien inhottavinta on joutua selvittämään asioita, joissa setvitään omia virheitä.

(3) Neuvotteluissa ei pitäisi pudota syyllisten etsimiseen. Lapsen etua ei edistä, jos kumpikin osapuoli kaivautuu puolustusasemiin. Opettaja väittää, että kaikki koulussa on tehty viimeisen päälle oikein. Vanhemmat selittävät samaa omasta puolestaan.

(4) Voi olla viisasta lähteä liikkeelle huolesta. Koulussa on herännyt huoli lapsen oppimisesta. Onko koti huolissaan tästä samasta asiasta? Neuvottelun tarkoitus on poistaa tuo huoli.

(5) Aika tulisi käyttää sellaisten ratkaisujen etsimiseen, joilla voitaisiin edistää oppimiskykyään menettäneen oppilaan tilannetta. Mitä tuen vaihtoehtoja koulu voi tarjota? Mitä ne edellyttävät vanhemmilta? Ehkä näissä neuvotteluissa ei sittenkään ole kyse jonkin valmiin ratkaisun hyväksymisestä, vaan yhdessä sekä koulun että kodin lasta koskevan tiedon pohjalta tapahtuva lievimmän tehokkaan tukikeinon löytäminen.

(6) Meidän tulisi ymmärtää tunnevyöryä, joka tällaisessa tilanteessa lähtee liikkeelle. Shokki. Kieltäminen. Uhriksi joutumisen tunne. VIha. Masennus. Syyllisyys. Ja vasta pitkän työstäminen jälkeen hyväksyminen ja avautuminen uusille mahdollisuuksille.

Usein vanhemmat ovat jo neuvotteluihin tullessaan täysin uupuneita vuosia kouluilta tulleisiin negatiivisiin uutisiin. He voivat kokea, että koulu haluaa vain päästä eroon heille kuitenkin rakkaasta lapsesta. Vanhemmat voivat myös hävetä sitä, että heidän lapsensa on erilainen.

(7) Kouluväen tulisi viestittää, että se arvostaa vanhempia, että usein lapsen ongelmat eivät johdu siitä mitä vanhemmat ovat tehneet. Esim. ylivilkkaaksi ei ketään kasvateta, sellaiseksi synnytään. Niinikään voisi olla viisasta kertoa, että kunnioittaa tuon suruprosessin vanhemmilta vaatimaa ponnistelua.

(8) Kouluväen tulisi tehdä omalta osaltaan palautteen vastaanottaminen vanhemmille niin helpoksi kuin mahdollista. Älä ”tiedä paremmin”. Meidän opettajien vaaraana saattaa olla itseidealisointi, ts. alitajuinen ajatus, että kuitenkin olen fiksumpi kuin lapsen vanhemmat. Vanhemmat aistivat sen. Omaa suhtautumista tulisi työstää.

(9) Kouluväen tulisi ottaa neuvotteluissa ammatillinen asenne: ei pidä antaa omien tai toisten tunteiden viedä (vrt. ohitusyritykset, provosointi). Vanhemmat voivat silti reagoida odottamattomasti.

(10) Sekin täytyy kestää, että neuvottelun lopputulos ei ole aina koulun mielestä paras. Se ei ehkä on hyvä, mutta joskus sillä kertaa paras mahdollinen.

Tämän lastun innoittajana oli teos: Ekebom, U.-M., Helin, M. & Tulosto, R.(2000). Satayksi kouluongelmaa. Opettajan käsikirja. Helsinki: Edita.

lauantaina, lokakuuta 18, 2008

Auroran Viikkokirje (Nro 43)

KUVA: Syysloman jälkeen käynnistyvät lähes viimeisetkin Auroran koulun kerhot. Kaikkiaan meillä on kerhoja 23. Kuvassa Jamkids-kerho esittelee kanteleen soittoa.


TÄSSÄ Auroran koulun tuorein viikkokirje! Viikkokirjeessä tiedotetaan tiivisti koulun ajankohtaisista asioista, erityisesti seuraavan viikon tapahtumista. Tarkoitus on julkaista viikkokirje joka lauantai. Kun www-sivujemme päivitysasiat siirtyvät taas koulun vastuulle, viikkokirje siirtynee sinne.

YHDEKSÄN KOULUVIIKKOA JOULUUN!

Takana lähes viikon mittainen syysloma, ja maanantain tulevaisuuspäiväkin oli hieman tavanomaista lyhyempi. Toivottavasti loma on ladannut akut. Olemme tarponeet jo puolet syyslukukaudesta ja diasporasta! Nyt alkaa nousu kohti joulua.

Syyslomaviikolla Fujitsun miehet ovat kantaneet parakin ATK-luokasta koneet pääkoulun puolelle. Ne on sijoitettu yläkerran luokkiin ja pieneen ATK-luokkaan. Muualla niitä ei saatu toimimaan. Niinpä Osmon, Ismon, Markon ja Sarin oppilaille on ainakin tovin tarjolla tieto- ja viestintätekniikan luxusta. Mutta vastaavasti luokissa on nyt ahdasta. Koneiden käyttöön on hyvä sopia heti pelisäännöt.

Kansliassa syysloma tuntui keitaalta: työsuma suli mukavaa tahtia. Koulusihteerimme Riitta lähetti eteenpäin listan ja hinta-arvion tulipalossa tuhoutuneesta irtaimistosta. Saimme virastolta luvan laittaa hakuun uuden koulunkäyntiavustajan tehtävän. Hienoa. Sarpilan Jukka kävi moikkaamassa rehtoria perjantaina, ja pidimme hiljaisessa koulussa mentor-aktor-tapaamisen.

TIP-hankkeen työntekijöille on lähetetty linkki nettikyselyyn. Suomenkielinen opetuslautakunta pohtii TIP-hankkeen jatkoa vielä tämän syksyn aikana.

KOULUKUVAT ovat myös tulleet, ja opettajat lähettävät niitä koteihin katsottavaksi ohjeiden mukaan. Yhtään kuvaa ei ole pakko ostaa.

KOHTI ENSI VIIKKOA

Ensi viikosta (43) on tulossa oikein mielenkiintoinen. Viikko huipentuu kuntavaaleihin, ja siksi oppilasparlamentin edustajien valinnat on siirretty tälle viikolle. Kustakin luokasta valitaan yksi poika ja yksi tyttö edustamaan luokkaa kerran kuussa kokoontuvaan paramenttiin. Parlamentin kautta oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulun asioihin. Ensimmäinen istunto on keskiviikkona 29.10. klo 9-10.

Myös kauan odotetun "Viisikon" harjoitukset alkavat todenteolla, aluksi Kalajärvellä. 5.-6.-luokkalaiset pääsevät uimaan Keski-Espoon uimahalliin. Luokanopettajat antavat asiasta tarkemmat ohjeet. Huom. shortseissa ei saa uida.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä koulun pihalle tuodaan uudet parakin siivut. Ainakin tiistaina ja keskiviikkona koulun piha-alue rajautuu tosi pieneksi työmaan vuoksi.

Maanantaina 20.10.2008

5.-6.-luokkien opettajilla on YT-istunto klo 8-9. Asialistalla mm. Loppysyksyn kalenteri • " Viisikon" työnjakoa • Ohjeistusta pian alkaviin tavoitevartteihin • Ohjeistusta valokuvien jakoon.

Oppilasparlamentin vaalit pidetään luokissa joko maanantaina tai tiistaina

Tiistaina 21.10.2008

Oppilasparlamentin vaalipäivä 2.
Pihalla työmaaliikennettä, noudatetaan erityistä varovaisuutta.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu klo 13.30- 15.

Keskiviikkona 22.10.2008

0.-4.-luokkien opettajilla on YT-istunto klo 8-9. Asialista sama kuin maanantaina.
Pihalla työmaaliikennettä, noudatetaan erityistä varovaisuutta.
Klo 14-17 koululla Oppimiskeskuksen -koulutustilaisuus, jonka vetää opettaja Jukka Jokiranta: Koko koulun näytelmät - sparrausprojekti (ks. tarkemmin linkistä)

Torstaina 23.10.2008

"Normipäivä"

Perjantaina 24.10.2008

Aamulla OHR klo 8.15- 9.00.

Sunnuntaina 26.10

Kunnallisvaalit. Auroran koulu on yksi äänestyspiste.

Hyvää viikonloppua ja sen jälkeen alkavaa työmaanantaita!

Martti-rexi

perjantaina, lokakuuta 17, 2008

Tule koulunkäyntiavustajaksi Auroraan

KUVA: Koulunkäyntiavustajat tekevät tärkeää työtä auttaessaan oppilaita, joilla on koulunkäynnissä vaikeuksia.


AURORASSA on haettavana koulunkäyntiavustajan määräaikainen tehtävä. Tehtävä alkaa niin pian kuin mahdollista, jopa 20.10.2008 ja päättyy 30.5.2009. Työhön kuuluu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden avustaminen Auroran koulun alkuopetuksen ja SOPE-opetuksen ryhmissä koulupäivän aikana. Tehtävä on osa-aikainen 25 t/vko.Palkka määräytyy peruspalkan 1745,78 €/kk ja osa-aika- %:n mukaan. Käytännössä se on noin 1134 €/kk kk. Mikäli hakijalla ei ole tehtävän edellyttämää kelpoisuutta, epäpätevyysalennus on 10 %.

Tehtävää voi hakea espoo.fi- nettisivujen kautta (avoimet työpaikat).Työavain on 3-824-08. Hakuaika jatkuui 30.10.2008 saakka. Tehtävään valittavan on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 §:n tarkoittama rikosrekisteriote.

Lisätietoja tehtävästä antaa
Rehtori Martti Hellström
045 111 8156
etunimi.sukunimi@espoo.fi ja marttifi (at) gmail.com

Alkusyksyn saldoa


KUVA: Sari Karjalainen ja Johanna Pelkonen tekivät ison työn suunnitellessaan, mihin parakin tietokoneet sijoitetaan jouluun saakkaa. Muuta vaihtoehtoa ei jäänyt, kuin kivikoulun yläkerran luokat ja pieni ATK-luokka.


SYYSLUKUKAUTEEN kuuluu 19 kouluviikkoa. Nyt takana on niistä kymmenen, jäljellä yhdeksän. Sopiva aika pohtia, miten koulusyksy on Aurorassa sujunut rehtorin mielestä.

Surumielisiä asioita

MARISEN aluksi lyhyesti. Hyvin tunnetuista syistä syksy käynnistyi tosi kurjista lähtöruuduista. Koulutyö ei ole koskaan ihan kevyttä, mutta nyt ylimääräistä kuormaa on riittänyt. Aivan muutamaa lukuunottamatta kaikkien opettajien piti muuttaa tavaransa toisiin tiloihin. Koska tällaisia tilanteita varten ei ole kouluille annettavia ohjeita, rehtori on joutunut niitä improvisoimaan hiukset harmaina.

Kyllä tulitikkuleikeistä on seurannut hurja määrä työtä, eikö?

Anomukset huojennuksista • Avustajien työpäivän uudelleen koordinointi TIPIn kanssa • Bussien aikataulut • Bussivalvonnan järjestäminen • Diaspora-paitojen tuottaminen • Haastattelut medialle • Henkilökunnan tukeminen surutyössä • Kalajärven tilojen vapaanaolon selvittäminen • Kalajärven tiloihin sijoittuminen • Keskusradion korjaamisen vaatiminen • Koulun kellojen korjaustöiden vaatiminen • Kriisityön ja ohjeiden suunnittelu • Neuvottelut Kalajärven koulun rehtorin kanssa • Neuvottelut keittiön väen ja siivoojien tilanteesta • Opettajien kännyköiden anominen ja tilaaminen • Opetuksen järjestely väistötiloissa pienen opettajajoukon kesken • Päivärytmin rakentaminen Kalajärven luokille • Riitatilanteiden selvittely • Ruokailun organisointi • Savuvaurioiden arviointi • Sijoitusluokkaratkaisut eräiden oppilaiden osalta • Smartboard-sijoittelusuunnitelman uusiminen • Taukojen organisointi diaspora-opettajille • Tavaroiden roudaus • Tiedotustilaisuudet • Tiedotus vanhemmille • Tietokoneiden kannattaminen parakista kivikouluun • Tietokoneiden käyttäjätunnusasiat • Toimimattoman langattoman verkon korjausten vaatiminen • Tuhoutuneen omaisuuden tunnistaminen • Tukitoimien järjestäminen väistötiloihin • Turvajärjestelyt pihalla rakennustyön vuoksi sekä Aurorassa että Kalajärvellä • Uudet lukujärjestykset • Uintivuorojen järjestelyt • Työkykyä ylläpitävän toiminnan ideointi • Uusien ratkaisujen seuranta • Vakuutushakemukset • Virallisten tiedotteiden toimittaminen • Välituntien sijoittelu ja valvonnan järjestäminen Kalajärvelle •Väistötilojen etsiskely• YT-toiminnan (kokousten) organisointi diasporan ajaksi


ENNEN muuta rehtoria kiukuttaa se, kuinka kauan asiat saavat olla hoitamatta, ennenkuin koululta lähteviin viesteihin reagoidaan. Koulun hajonneiden kellojen, huutavan keskusradion, huonosti toimivien langattomien verkkojen jne. korjausten paapominen vie turhaa, turhaa aikaa. Ahtauden vuoksi meillä ei ole säilytystiloja, ja siksi tavaroita on paloturvallisuutta vaarantaen väärissä paikoissa. Tuolloin palotarkastajan näpäytys ei erityisesti motivoi. Tänä vuonna monella oppilaalla on vaikeuksia keskittyä koulutyöhön, ja se vaatii ihan uudenlaista pohdintaa.

Iloisia asioita

KUVA: Yhdessä Koti & Koulu ry:n kanssa hankittu elokuvalisenssi antaa meille luvan näyttää lapsille maailman parhaita elokuvia.


SURULLISEN perussävyn alle saattaa hautautua monet hienot asiat. Niitäkin on. Kivirakennusta on ehostettu. Turvatarroja on lisätty portaikkoihin ja valoja lisätty. Opettajien työtä monipuolistavia ja innostavia Smartboardeja on saatu jo moneen pääkoulun luokkaan. Jiri on rakentanut hienon merivesiakvaarion. Meillä on periaatteessa valmius siirtyä koulukirjastotoiminnassa tietokoneaikaan. Meille on luvattu, että Kalajärven diasporalaisten käyttöön (ja sen jälkeen kalajärveläisten) saadaan pikaisesti 17 tietokonetta.

OPETUS on saatu järjestettyä, ja monin osin se sujuu mallikkaasti. Kahdessa luokassa jatketaan pariopettajakokeilua. Takana on monia hyviä koulupäiviä ja kauniita tapahtumia. Olemme vieneet oppilaita kunnan urheilukisoihin ja retkille. Neljä luokkaa on käynyt sirkus- ja ilmaisutaidon kurssin Pikku-Aurorassa.

Tarjottu luxustakin vaikeuksista huolimatta

Opetuksen lisäksi jatkoimme sinnikkäästi TIP-hanketta, oppimiskeskustoimintaa ja tehostetun tuen hanketta. Tässä tilanteessa moni koulu olisi saattanut luopunut niistä. Meillä on nyt tarjota oppilaille ennätysmäärä kerhoja (23), joista pääosa on täysin ilmaisia. Olemme saaneet niille 13 000 euron lisärahoituksen. Oppimiskeskuksemme on toteuttanut useita koulutustapahtumia niinikään ylimääräisen noin 13 000 euron lisärahoituksen turvin. Erityisen ja tehostetun tuen uusien muotojen ideointiin on saatu siihenkin 5000 euroa. Tulipalossa tuhoutuneen omaisuuden korvaussumma lähenee 40 000 euroa. Joten taloudellisesti meillä on erinomainen tilanne.

Johtamisjärjestelmää on vahvistettu. Meillä on virallisen johtokunnan lisäksi tiimipomoista koostuva johtoryhmä. Rehtoria tukee lisäksi apulaisrehtori ja kaksi vararehtoria. Oppilashuoltoryhmässä on täysi miehitys. ELA-opettajia on kaksi.

Olemme juuri saaneet luvan palkata yhden koulunkäyntiavustajan lisää. Hienoa. Näin avustajamäärämme kasvaa jo 16:een. Henkilöstötilanne on normalisoitumassa. Kaikilla luokilla on "lopulliset" opettajat, ja syysloman jälkeen kaikki heistä (näin toivon) ovat taas rivissä.

KOULULLA on käynyt vieraita Yhdysvalloista, Meksikosta ja Japanista ja kaikki ovat antaneet kovin ystävällistä palautetta. Koulussamme kehitettyä tulevaisuuskasvatusta on esitelty OECD:n korkeille virkamiehille, ja idea on otettu innolla vastaan.

Tiedotusta on hoidettu tässä reksin blogissa, ja siitä on saatu kannustavaa palautetta. Muutoinkin kodin ja koulun yhteistyö on sujunut oikein hyvin. Koti & Koulu ry. on vallinnut uuden johtokunnan ja avannut omat kotisivut.

Myös hallinto on ollut meille ystävällinen. Auroran ja Kalajärven rehtorien ja meidän apulaisrehtorimme opetusvelvollisuutta on vähennetty. Ainakin henkilökunnalle mutta uskon myös että oppilaille teki tosi kutaa, että saimme luvan pitää neljän päivän syysloman. Pystyimme tarjoamaan huoltajille jopa mahdollisuutta lasten syyslomatoimintaan, mutta sitä ei tarvittu. Kaikkea mitä olemme pyytäneet, emme kuitenkaan ole saaneet. Koulutilojen peruskorjaus ja lisärakentaminen näyttää siityvän tavoittamattomiin, ainakin vuoteen 2013.

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Ilon pedagogiikka osa 2


KUVA: Hytönen, J. (2008). Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Helsinki: WSOY.

TÄSSÄ lastussa analysoin Ilon pedagogiikkaa Juhani Hytösen (2008) löytämiä modernin lapsikeskeisen pedagogiikan perusteemoja vasten.

Hytösen mukaan lapsikeskeinen kasvatus on yhdistelmä eritasoisia ja erilaisista aineosista koostuvia ajatusrakennelmia. Yhteistä lapsikeskeisyydelle on, että kasvatustilanteissa pyritään ottamaan huomioon lasten ja lapsuuden arvokas erityisluonne ja turvamaan lapsille kasvatustilanteissa erityinen asema ja kohtelu. Jokainen lapsi on hyvä, ja hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Kaikkia lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti. Tämä näkemyksellinen peruslähtökohta toteutuu selvästi myös ilon pedagogiikassa.

Lapsikeskeisen opetuksen piirteitä

Lapsikeskeisen opetuksen yhteinen ydin löytynee tavasta valita sisällöt. Sisällöiksi hyväksytään tavallisesti asioita, jotka aidosti kiinnostavat lapsia. Ilon pedagogiikassakin sisäinen motivaatio on tärkeä. Tästä huolimatta sisällöiksi hyväksytään demokraattisesti valitut tavoitteet ja opetussuunnitelman sisällöt. Tavallisesti akateemisia taitoja ei näissä suuntauksissa pidetä tärkeimpinä. Opetusta eheytetään usein reippaasti yli ainerajojen. Ilon pedagogiikassa akateemisia taitoja ja oppiaineita ei kuitenkaan vähätellä. Lapsikeskeisen kasvatuksen malleissa unohdetaan usein tunteet, taiteet ja moraalikasvatus. Ilon pedagogiikassa tunteet saavat näkyä ja kuulua. Vastuullisuutta korostetaan, mutta moralisointia vältetään. Taidekasvatus ei erityisesti korostu.

Lapsikeskeisen kasvatuksen tavoitteissa korostuvat usein lapsen nykyhetken tarpeet. Yhteiskuntaan ei pyritä erityisesti sopeutumaan. Ilon pedagogiikka on tässä suhteessa tasapainoisempi. Jokaisella on oikeus kasvaa omaksi itsekseen, tehdä omia ratkaisujaan, mutta samalla koulun perustehtävä on kasvattaa yhteiskuntaan. Koululaisen perustehtävä on hankkia elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Lapsen itsesäätely on tärkeää, mutta se on suunnattu ennenmuuta tapaan jaksottaa ja tehdä työtä.

Lapsikeskeisen kasvatuksen menetelmissä korostuu usein toiminnallisuus pänttäämisen vastakohtana. Oppimisen uskotaan perustuvan lapsen aitoihin kokemuksiin, joita saadaan leikkimällä, työtä tekemällä ja ilmiöitä tutkimalla - ei niinkään perinteisesti muodollisesti opiskelemalla tai passiivisesti kuuntelemalla ja läksyjä pänttäämällä. Oppilas halutaan opetuksessa aktiiviseksi subjektiksi. Hänen halutaan osallistuvan oman toimintansa ohjaamiseen ja oppivan tutkailemaan omaa oppimistaan. Menetelmät vaihtelevat sen mukaan, nähdäänkö oppiminen yksilöllisenä vai yhteisöllisenä tapahtumana. Ilon pedagogiikassa käytetään työkasvatuksen retoriikkaa, mutta oppiminen ei niinkään perustu aitoon työhön kuin koulutyöhön. Koulutyö on opiskelua, tehtävien tekoa, tutkimusta mutta ei pänttäystä. Leikki ei kuulu työtapoihin. Oppiminen ymmärretään ilon pedagogiikassa pikemmin individualististi kuin sosiaalisti. Tämä näkyy hyvin multigrade-, eriyttämis-ja inkluusioratkaisuissa.

Lapsikeskeisen kasvatuksen kaksi pääulottuvuutta

Hytösen mukaan eri lapsikeskeiset suuntaukset voidaan jäsentää kahden pääakselin avulla: (1) vapaus vai auktoriteetti ja (2) lapsesta vai opetussuunnitelmasta liikeelle.

Ilon pedagogiikassa vapaus ja auktoriteetti ovat varsin tasapainossa. Lapsilla on paljon vapautta tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja kasvatustilanteissa ilman, että toiset siihen puuttuvat. Mutta koulutyöt on tehtävä. Tässä suhteessa kasvattajalla on auktoriteetti ja valta. Vapauden ideaalin tautalla on usein usko siihen, että oppimista ohjaava motivaatio syntyy "luonnollisesti" ilman kasvattajan vaikutusta. Tähän uskotaan ilon pedagogiikassakin, mutta sisäinen motivaatio lassotaan kuitenkin virallisen opetussuunnitelman kehykseen. Kasvattaja ei käytä rangaistuksia, hänen valtansa on pitkälti puhevaltaa.

Toisekseen suuntaukset eroavat sen suhteen, missä määrin lapsen kasvun ja kehityksen olennaisten ainesten ajatellaan olevan lapsessa vai edellyttävätkö kasvatustilanteissa tehtävät valinnat ja ratkaisut aikuisten asiantuntijoiden arvovalintoja, etukäteissuunnitelmia ja suunnittelua. Lapsesta lähtevässä kasvatuksessa ihmisen kasvatusta verrataan usein kasvin kasvutapahtumaan, jossa liiallinen vaikuttaminen ja virikkeet ovat tuhoisia. Päinvastaisesti ajattelevien mielestä metafora on liian yksilökeskeinen ja deterministinen. Elämän päämäärää ei ole kirjoitettu ihmisolemukseen samalla lailla kuin kasveilla. Oppiminen ei ole luonnonmukainen kehitystapahtuma vaan sosiaalista vuorovaikutusta. Ihmisessä kasvaviin henkisiin ominaisuuksiin voidaan huomattavasti vaikuttaa. Ja sitä paitsi lapsi ei voi koskaan kasvaa täydeksi itsekseen, koska osa piilevistä ominaisuuksista ja mahdollisuuksista on toisensa poissulkevia. Demokraattisesti laadittuihin opetussuunnitelmiin uskovien mielestä etukäteen tasapainoisiksi laaditut opetus- ja kasvatussuunnitelma ovat paras tapa turvata kaikkien lasten tasapainoinen kehitys julkisessa kasvatusjärjestelmässä.

Ilon pedagogiikka näyttäisi löytävän tasapainon sisäsyntyisesti ohjautuvan kasvun ja julkisen kasvatusjärjestelmältä vaadittavan avoimuuden välillä. Yhtäältä siinä hyväksytään virallinen opetussuunnitelma opetuksen lähtökohdaksi. Toisaalta jokaisella laaditaan siitä henkilökohtainen versio.

Summa summarum

Ilon pedagogiikka on selvästi lapsikeskeinen kasvatussuuntaus. Se kuuluu yhtäaikaa yksilökeskeisten suuntausten mutta myös yhteiskuntakeskeisten suuntausten joukkoon. Mielenkiintoisella tavalla ilon pedagogiikka näyttää löytävän tasapainon vapauden ja auktoriteetin (sisäisen motivaation ja vastuun) ja opetuksen aineksen lapsi- ja opetussuunnitelmalähtöisyyden ulottuvuuksen välillä.

Retoriikan ja käytäntöjen välillä on sopivasti rosoisuutta. Opetusta jäsennetään työkasvatuksen sanastolla, mutta todellisuudessa oppiminen perustuu oppiaineiden opiskeluun ja koulutehtävien tekoon. Keskeistä on oppia itse hallitsemaan omaa opiskeluaan (oppimaan oppiminen). Perustelupuheessa viitataan vahvasti vapauden arvoon, mutta samaan aikaan myös vastuuseen.

Ilon pedagogiikka on eräissä suhteissa hyvin omaleimainen. Opettajan rooli on Ilon pedagogiikassa tällainen. Kuten lapsikeskeisessä kasvatuksessa yleensäkin opettajan työ ei ole esiintymistä vaan olosuhteiden järjestelyä. Ilon pedagogiikassa kasvattajalla on sen lisäksi tärkeä kontrolloijan ja rajoista kiinnipitäjän tehtävä. Vastuuttoman vapauden käsittelyyn kuuluu periaate antaa seurauksien kehittyä niin pitkälle, että lapset itse huomaavat ne. Tämä Rousseaun esittämään luonnolliseen rangaistukseen palaava periaate ei kai juuri muualla ole käytössä. Tätä yksityiskohtaa lukuunottamatta varovaisellekin lukijalle syntyy kuva Ilon pedagogiikasta hyvin vastuullisena lapsikeskeisenä opetusoppina. Ilon pedagogiikkaa pyrkii edistämään sekä yksilön onnellisuutta että yhteiskunnan kehittymistä hyvään suuntaan. Hienoa.

keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008

Ilon pedagogiikka- osa I


KUVA: Juha Juurikkala kotikoulussaan vuonna 2005. Kuva lainassa Apu-lehden sivuilta.
OLEN tosi herkkä innostumaan. Nyt nautiskelen hienosta suomalaisten opettajien kehittämästä Ilon pedagogiikasta. Siitä saa maistiaisia teoksesta: Juurikkala, J. (2008). Ilon pedagogiikka. Kohti nykyaikaista koulua. Konstruktiivinen peruskoulun käyttöteoria. Tutkiva opettaja –hankkeen julkaisu 1/2008. Jyväskylä.

Puran puhkuvaa innostustani kirjoittamalla tuotoksesta 2-3 artikkelia, ensimmäisen Luokanopettajaan, toiseen Didacta Variaan ja jos ehdin niin kolmannen Esseen. Blogissa on hyvä kehitellä ajatuksiaan. Noin 70-sivuinen raportti on kirjoitettu siksi villisti, että otteen saaminen saattaa hyötyä rationaalisesta analyysistä. Kokeilen sitä.

MITÄ ILON PEDAGOGIIKKA TARKOITTAA?

Ilon pedagogiikka on yhtä aikaa lapsikeskeinen opetusoppi ja kouluideologia. Sen keskeinen kehittäjä on rehtori Juha Juurikkala, ja "rikospaikkoina" ovat olleet Ilolan koulu Vantaalla ja pieni lakkautettu koulu Mäntyharjulla.

Rajaan tarkastelun tässä lastussa opetusoppiin, siis siihen, kuinka opetuksen interaktio tulisi luokassa järjestää.

Opetusoppeja (käsityksiä siitä, mitä hyvä opetus on) voidaan jäsentää kysymällä, millaisen vastauksen ne antavat kolmeen peruskysymykseen: (1) Mikä on kasvatuksen päämäärä? (2) Millaisilla sisällöillä tuohon päämäärään parhaiten päästään? ja (3) Millaisin menetelmin noita sisältöjä tulisi käsitellä, jotta päämäärään päästäisiin.

Yritän kuvata Ilon pedagogiikkaa näiden kysymysten kautta.

Kasvatuksen päämäärä ilon pedagogiikassa

Juurikkalan raportti ei tottele perinteisiä kirjoittamistapoja, ja siksi kasvatuksen päämäärä on tulkittava hänen tekstistään. Ilon pedagogiikassa sitoudutaan demokraattisesti määriteltyihin arvoihin. Tavoitteena on onnellinen, aktiivinen ihminen ja kriittinen, itsenäinen yhteiskunnan jäsen. Jos olen oikein lukenut, ilon pedagogiikassa muita tärkeämpiä ihanneihmisen piirteitä ovat persoonallisuus, vastuullisuus, elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hallinta sekä kriittisyys.

Kasvatuksen sisällöt ilon pedagogiikassa

Juurikkala ei arvota eri oppiaineita. Hän hyväksyy suomalaisen koulun opetussuunnitelman sisältöineen. Jokaiselle oppilaalle laaditaan kuitenkin oma henkilökohtainen opetussuunnitelma.

Oppiaineiden lisäksi tärkeitä kasvunaiheita saadaan koulun toimintakulttuurista, lasta kunnioittavista käytännöistä sekä arkisista tilanteista, erityisesti niistä, joissa vastuuton vapaus tulee lapsille asti näkyviin. Matti Koskenniemi kai puhuisi koulun elämänpiiristä.

Juurikkala korostaa lisäksi koulun tehtävää edustaa yhteiskuntaa. Nousevan polven kasvuun kuuluu ravistella sen rakenteita. Koulun tulee ravistelu kestää, jaksaa keskustella ja viestittää "ettei yhteiskuntamme aivan paska ole".

Tietyt asiat on opittava. Samalla on opittava tapa tehdä töitä ja elää yhdessä toisten kanssa. Ilon pedagogiikassa korostuu kaikkien oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Ketään ei kiusata.

Kasvatuksen menetelmät ilon pedagogiikassa.

Ilon pedagogiikassa käytetään monien lapsilähtöisen kasvatussuuntauksen koulukuntien opetusjärjestelyitä. Opetusopin retoriikka tulee työkasvatuksesta. Oppilaat ovat työntekijöitä ja opettajat työnjohtaja. Opiskelu on työtä. Toisin kuin usein realimaailmassa, työntekijöitä kohdellaan täällä ihmisarvoisesti. Heillä on oikeudet ja velvollisuudet. Heitä kuunnellaan, heidän kanssaan neuvotellaan ja tehdään sopimuksia (Ruotsalainen käsitys työstä:-)). Työntekijöillä on paljon vapausasteita päättää, miten työ tehdään, mutta ei sitä, tehdäänkö työtä. Sitä on tehtävä.

Oppilaiden työnä on opiskelu, tiedonhankinta. Työn tavoitteena on oppia elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Palkkaa työstä ei makseta rahassa, sen sijaan koululainen saa perustiedot ja -taidot myöhempää ammatin hankintaa varten. Sitä hän voi sitten myydä rahasta työnantajalle.

Keskeinen menetelmä elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankinnassa on omatoiminen ja omatahtinen työskentely. Oppilailla on paljon vapautta menetelmien valinnassa (missä, miten, kenen kanssa). Koko luokan yhteisestä opettamisesta on luovuttu. Opettaja opettaa pyydettäessä kahden kesken niitä, jotka sitä tarvitsevat.

Opettajan rooli on ilon pedagogiikassa mielenkiintoinen. Toisaalta opettaja on oppilaan ohjaaja ja avustaja, joka on käytettävissä. Toisaalta opettaja on tiukka, vaativa ja rajoja vartioiva aikuinen. Opettaja kontrolloi, että työ tehdään. Oppilaiden on läpäistävä jokaisen jakson jälkeen taitotasokoe. Opettaja kontrolloi, että sopimukset pidetään. Opettaja puolustaa yhteiskuntaa kapinalta. Mutta kaiken tämän opettaja tekee kuunnellen ja keskustellen.

Ilon pedagogin haastava perustehtävä on kohdata lapset kokonaisvaltaisina, saattaa työkyvyttömät työkykyisiksi, kääntää kapinoitsijoiden kelkka, auttaa oppimisvaikeuksisia ja opettaa oppiaineita. Omaleimainen on ajatus antaa vastuuttoman vapauden seurausten kasvaa niin suureksi, että lapset sen itse huomaavat. Hmmm.

Oppilaan suunnittelevat itse työtään ja arvioivat myös itse. Opettajan tehtävänä on olla peli, ja antaa palautetta arvioinnista. Aivan keskeinen menetelmä on opettajan ja oppilaan vuorovaikutus, kuunteleminen ja puhuminen.

Ilon pedagogiikkaan kuuluu myös inkluusio, eriyttäminen, multigrade-opetusryhmät (yhdysluokka), taitotasoryhmät ja hieman yllättäen perinteiset oppikirjat. Ilon pedagogiikkaan eivät kuulu rangaistukset, ulkoiset palkinnot, kilpailu, koko luokan opetus, hiljaisuuden vaatiminen eivätkä läksyt. "Työt tehdään työpaikalla".

Ilon pedagogiikan näkemysperustaa

Niinkuin kenen tahansa opettajan tekemien ratkaisujen kohdalta, myös Juha Juurikkalan osalta on kiehtovaa tutkailla, miten hän valintansa perustelee. Heti on sanottava, että ihan hyvin.

Ilon pedagogiikan taustalla ovat konstruktiiviseksi kuvattu näkemys oppimisesta ja humanistiseksi luokiteltu näkemys ihmisestä.

Edellinen tarkoittaa, että jokaisella oppijalla on oma sisäinen tietonsa ja kokemusjärjestelmänsä, johon hän liittää kaikki uudet oppimiskokemuksensa. Ihmisellä on sisäinen taipumus rakentaa tietokokonaisuuksia oman ajattelunsa pohjalta ja pohjaksi. Opetusopin peruspilari on usko lapsen haluun oppia ja kasvaa täyteen mittaansa oman sisäisen äänensä ohjaamana. Ilman palkintoja ja rangaistuksia, asioista neuvotellen ja niistä sopien.

Jälkimmäinen tarkoittaa, että ihminen on arvokas sinänsä. Jokaista on kohdeltava ihmisarvoisesti hänen omaa persoonallisuuttaan kunnioittaen. Lapsuus nähdään ainutkertaisena, ja lapset halutaan ottaa vakavasti. Suorastaan huima on Juurikkalan näkemys nuoren ihmisen kasvusta. Hänen mukaansa nuoren kasvu vaatii aikuisten luoman yhteiskuntajärjestyksen testaamista. Nuorilla on sisäinen pakko potkia rajoja.

Raportissa todetaan reilusti, että monet ratkaisut valittiin ennenkuin niille oli perustelu.

ILON PEDAGOGIIKAN MERKITTÄVYYDESTÄ

Ilon pedagogiikkaa on kehitetty ja toteutettu kahdessa koulussa. Ensin 180 - 450 oppilaan koulussa Vantaan Ilolassa vuosina 1988 - 2003. Juurikkala sai tuolloin hallinnolta vapaat kädet tehdä "jotain tavanomaisesta poikkeavaa". Lukuvuosina 2005-2007 sitä noudatettiin ensin yhden ja sitten kahden opettajan versiona Mäntyharjussa Halmeniemen Vapaassa Kyläkoulussa reilun kymmenen oppilaan kanssa. Juurikkala toimi tuossa koulussa palkattomana opettajana. Edellinen kouluista on nyt normalisoitu, jälkimmäistä ei enää ole.

Juurikkalan mukaan ilon pedagogiikkaa voidaan toteuttaa kaikkien lakien, asetusten ja säädösten puitteissa. Sen toimeenpano on vaatinut kuitenkin valtavasti työtä, hikeä, kyyneleitä, uskoa ja voimaa, taistelua, keskustelua ja yhteistyötä. Se on kohdannut ennakkoluuloja, pelkoja ja vastustusta.

Ilon pedagogiksi ryhtyminen vaatii rohkeutta tehdä asiat toisin kuin ennen- itse asiassa juuri niinkuin opetussuunnitelmassa vaaditaan. Se ei sovi itsekeskeiselle opettajalle, joka pitää itseään suurena esiintyvänä taiteilija.

Toimintatapa sopii Juurikkalan mukaan kaikille lapsille. Se ei sovi vanhemmille, jotka pitävät lapsen tahtoa taskussaan. Perheille, jotka pitävät lapsiaan pumpulissa tai kovalla kurilla ojennuksella.

ON UPEAA, että suomalainen pedagogi kokeilee, sanallistaa ja altistaa omaa opetusoppiaan keskustelulle. Miten muutoin pedagogiikka voisi kehittyä? Kuka muu sitä kehittäisi kuin suomalainen opettaja?

Muutama kriittinen epäilys

LAPSIKESKEINEN kasvatus on ylipäätään hyvin heterogeeninen suuntaus, kuten Juhani Hytönen on osoittanut. Voi olla, että mikään opetusoppi ei voi olla täydellinen. Jotkin piirteet ilon pedagogiikassa haastavat silti minua jatkamaan mallin pohdiskelua:
- Mikä on vanhempien rooli omien lastensa kasvatuksessa? Ovatko vanhemmat turha joukko?
- Ylikorostuuko Ilon pedagogiikka yksilökeskeisyys? Miten siinä voisi vahvistaa yhteisöllisyyttä, jos se on tarpeen?
- Miten mallissa taataan niiden oppiaineitten tavoitteiden saavuttaminen, jossa ei ole oppikirjaa? Miten esim. liikuntaa opitaan yksilöllisesti?
- Millaisia ovat taito- ja taideaineiden sekä katsomusaideiden taitotestit?
- Ihanko aikuisten oikeasti opetusoppi toimii esim. aggressiivisten lasten ja autististen lasten osalta?
PS: Miksi tämän pedagogiikan nimenä on nimenomaan Ilon pedagogiikka?

Juha Juurikkalalle annettiin johdettavaksi koulu Ilolassa. Opetusopin nimi ei kuitenkaan juonnu sieltä. Nimi saattaa palata palautteeseen, jota oppilaat ovat opetustavasta antaneet. Koululaisilta 'Ilon pedagogiikka' saa pisteitä mm. seuraavista syistä:
- saa päättää itse opiskelujärjestyksestään, -paikastaan ja -tahdistaan
- läksyjä tulee harvoin jos koskaan
- jälki-istuntoja ei ole
- on aikaa ja mahdollisuuksia seurustella kavereiden kanssa
- asioista voi neuvotella
- minua kuunnellaan

Varsinaisesti nimen pedagogiikalle on antanut professori Eira Korpinen, kun ilon pedagogikalle haettiin virallisen vaihtoehtopedagogiikan statusta. Nimi viittaa ilon filosofin Baruch Spinozan ajatuksiin.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.10.2008

KUUKAUDEN KUVA: Rehtorien edustajana YLEN aamutv:ssä keskustelemassa Kauhajoen tragediasta.


ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa helmikuusta 2006 lähtien. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on (15.10) 28 691 eli edelleen yhä noin 900 lukukertaa kuussa.

Tammikuun 12. 2007 vaihdoin blogialustaksi bloggerin. Sen ominaisuuksiin kuuluu nyt mahdollisuus laskuriin. Blogin etusivulla on vierailtu 30.8 alkaen (45 päivän aikana) 8816 kertaa, eli noin 200/päivä. Tosi mukavaa.

Seuraavassa blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.10.08. Uusi blogi ensin. Boldatut ovat uusia lisäyksiä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.10.2008

Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Aamu-tv (24.09.08) • Afrotales ( 13.9) • Aggresio (16.7.08) • Aikapolitiikka (29.1.2008) • Aino Kontula (12.7.08) • Alkuopetuslisä (26.3) • Anneli Rautiainen (30.9.08)Antti W. Aro ( 12.10.08) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiaine (28.2.08 10.5.08) • Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008 05.10.08) • Aurora-info (5.8.08) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10 21.09.08 ) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) • Aurora-seminaari (23.8.08 2.9.08) • Auroran YU-joukkue (25.09.08) • Autot (19.6.08 6.7.08)

Barbro Höström (28.8.08) • Beatles ( 11.2.2008 11.5.08) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11 8.9.08 29.09.08) •

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Diaspora II (26.7.08 29.7.08 1.8.08 11.8.08 14.8.08 15.8.08)• Diaspora-paita (21.8-08) •Diasporapäivän rakenne (10.8.08) • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Eduardo Andere (4.9.08) • Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • "Ei eläinkokeita. Käyttäkää mopoja" (12.708) • Eija Kaaro (26.09.08) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08 18.8.08 05.10.08) • ELA-opettajan paikkaa ( 11.10.08) • Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Ensivaikutelma (29.4.08) • Eppujen tutustumispäivä (14.5208) • Eppuvanhempainilta ( 14.5.2008) • Eppuopas (17.9.08) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8 ) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • ERP-HR (7.8.08) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esko Aho (1.10.08) • Esse (28.1.08 15.8.08) • Espoo 550 (4.9.08) • Espoon perinneyhdistys Aurora (26.8.08) •Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Grasping the Furure (01.10.08) •

Hallitusohjelma (16.4) • Haitari ( 8.8. 08) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Henkilökunnan jaksaminen (06.10.08) • Huippupomot (2.5.08) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • HUS (21.9.08) • Hyvä opettaja (24.8.08) •Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hämeenlinnassa (20.9.08) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08 23.4. 08 7.5.08 10.5.08 13.5.08) •

Ihannekoulu (10.9.08 17.9.08 ) •Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Ilpo Salonen ( 7.8.08) • Improving School Leadership (29.8.08) • Irmeli Halinen ( 30.9.08) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) • Jiri Haapamäki ( 6.8.08) • Johanna Karimäki (1.4.08) •Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtaminen ( 10.2.2008 12.9.08) • Johtamisen rooliteoria (12.10.08) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008 30.09.08 06.10.08) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juha Hyvärinen (28.6.08 19.7.08 14.8.08 06.10.08 ) • Juha Hyvärisen muistotili (14.7.08) • Juha Nurmi (7.8.08) • Juhani Hytönen (2.4.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08 21.7.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kadonneet nuoret (17.8.08)• Kaisu Toivonen ( 22.2.08 24.7.08 28.7.08 7.8.08 23.09.08 )• Kalajärven koulu (21.9.07. 12.8.08 ) • Kalajärvellä ( 1.8.08 15.8.08)• Kantelu (22.1.) • Kari Evinsalo (20.8.08) • Kari Kuusisto (05.10.08) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kati Tuurala (3.5.08) • Kari Uotila (05.10.08)Kauhajoen tragedia ( 24.09.08 25.09.08 27.09.08) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08 29.4.08 8.9.-08 10.9.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kirsi Lindroos ( 21.09.08) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 11.9.08 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008 15.9.08) • Koko koulun näytelmät (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7) • Koti & Koulu ry. (26.09.08) Koti & koulu- www-sivut (07.10.08) • Koto ja Kahleet (20.8.08) • Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8) • Koulukerhot (28.9.08) • Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Koulunkäynnin historiikki Lippajärvellä • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008 14.9.08) • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulupäivän alku (6.9.08) Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008 15.8.08) • Koulu-uutisia (25.6) • Kriisiohjeita ( 23.09.08) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • KULPS ( 9.5.08) • Kullervo (25.09.08) • Kunniamerkki ( 26.1) • Kuopio (14.3.2008) • Kuntavaalit 2008 ( 26.09.08) • Kurt Byma (05.10.08) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08 2.5.08 16.7.08 31.7.08 31.8-08) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Kyselykone ( 6.5.08) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsen salaisuus (31.8.08) Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lisärakennus (12.4.08) • Lomalla (6.8.08) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lukkari (23.7.08) • Lukuvuoden arviointi (155.2008)• Luokanopettajaksi (16.9.08) • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luovuuslauantai (19.8.08) •Luunja (5.3 6.9 21.9.08 27.9.08 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maahanmuuttajaperheet ( 12.5.08) • Maija Daavittila (22.2.2008) • Mamma Mia (31.5) • Maria Montessori (31.8.08) • Marjo Matikka (05.10.08) • Markku Sistonen (05.10.08) • Martti (26.8.08) • Martti Merra (05.10.08) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Median koulupuhe (8.7.-13.7.08) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6) • Merivesiakvaario (6.8.08) • Miehet (24.9) • Miesopettajat ( 15.8.08) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosote (21.9.08) •Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) • Nivelbussi (12.8.08)•

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettaja-asunnot (05.10.08) • Opettajablogit (2.9.08) • Opettajainhuone (09.10.08) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan oma ote opetukseen (25.8.08) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajan työ (20.4.08 31.8.08) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien ja päättäjien kohtaaminen (05.10.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 11.5.08 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) • Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetuksen tehokkuus (16.6.08) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410 21.10.08 ) • Opetusministeri (1.5.08) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opinmäki ( 4.3.2008) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppikirja (21.3.08) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 7.9.08) • Oppimistulokset (22.3.08) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) • Osmo Hupli (2.10.08) • Oulussa (21.2.2008) •

Paavo Kokkala (05.10.08) • Painotettu opetus /luokat (7.9.08) Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) • Parakin jälleenrakennus (08.10.08) • Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen ajattelu (14.9.09)• Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pedagogy for tomorrow (30.09.08) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) •Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päivähoidon hallinto (13.10.08) •Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08) •

Raisa Cacciatore (16.7.08) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08 23.4.08 24.4.08 17.-19.6.08 15.7.08 18.7.08 21.7.08 4.8.08. 22.8.08 24.8.08 10.10.08)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtorijaosto ( 18.8.08) Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtori tutkijana verkosto ( 22.09.08) • Rehtoriksi (26.4. 08 27.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 21.4.08 23.4.08 7.5.08 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimki (9.4.08) • Rektorsdagar 2008 ( 09.10.08) • Resurssit ( 8.7) • Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rexi tutkijana-verkoso (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ruotsin laivalla (18.4.8) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Salanäytelmä (21.7.08) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4 1.5.08 25.09.08) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) • Sari Karjalainen (05.10.08) • Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • School fo tomorrow (02.10.08) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sijaisopettaa (25.09.08) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) • Sure (24.09.08) • Surkeakuntoiset koulut ( 28.4.08) • Surutyöohjeita (1.8.08) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Syrjäytyminen (25.9) • Syysloma (14.10.08) • Syyslomatoiminta (6.9.08 13.9.08 18.09.08 27.09.08 ) •Säästöt ( 12.7) •

Taikausko (13.4) • Tallinnassa ( 10.8.08) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Erma (7.8.08) • Tapio Säävälä (30.9.08) •Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) •Tasotestit (8.1.2008) • Tavoitteet ( 8.7) • Terho Pursiainen ( 31.7.08) • Tiedotustilaisuus (21.8.08 27.8.08 3.9.08) • Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008 19.4.08 30.4.08) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuus- johtolankoja aihekokonaisuuksiin ( 02.10.08) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008 26.3.08 3.-4.4.08 6.8.08 9.9.08 10.9.08 30.9.08 01.10.08 02.10.08 07.10.08 13.10.08 ) • Tulipalo ( 24.7.08 27.7.08 28.7.08 30.7.08 15.8.08 20.8.08 27.8.08 2.9.08 3.9.08) • Tulipalon käsittely lasten kanssa (25.7.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tunteiden rata kriisissä (27.7.08) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08 17.6.08 7.8.08 9.8.08 11.8.08 15.8.08 29.09.08) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväisyyskyely (4.12) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1 12.10.08) • Työssä jaksaminen (28.09.08) • Työssä viihtyminen (15.2) • Työuupumus (29.10.08) •Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Varhaisnuoret (16.8.08) • Veroilmoitus (4.5.08) • Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1 20.9.08 ) • Vespa ( 23.5.08 17.7.08 ) • Veteraanit (8.12) • Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Viikkokirje ( 30.8.08 5.9.08 12.9.08 21.9.08 27.09.08 05.10.08 10.10.08) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhteislaulu (25.4.08) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yhteistoiminta (20.9.08) • Yksityiskoulut (25.3.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008 18-8-08). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•


PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07. Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit (8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) •

Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •

Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 • Euroopan tulevaisuuden haasteet (27.10) •

Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) •

Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) •

Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) •

Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) • Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) •

Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) • Käsitteet, sanat (21.7) •

Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa (1.1.-07) • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) • Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) •

Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) •

OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) • Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •

Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) • Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) •

Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) •

”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) • Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) •

Uinnin opetus (4.12) • Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) •

”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) •

Yhtenäinen perusopetus (27.10) •

Äidit ja isät (27.9) •