Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, helmikuuta 01, 2008

Aulis Pitkälä



ESPOON uusi sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä kävi eilen torstaina tervehtimässä Lagstadin koulun auditorioon Strategiaseminaariin kutsuttuja espoolaisrehtoreita. Pitkälä on siis minun esimieheni (Marjo T) esimiehen ( Kaisu T) esimies. Hän antoi itsestään asiantuntevan kuvan.

PITKÄLÄN strategia-ajattelu oli selkeä. "Työtämme Espoon ja sen asukkaiden hyväksi ohjaa Espoo-strategia. Strategia laaditaan, jotta organisaatiomme menestyisi ja palvelisi kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Strategiassa linjataan kaupungin kehittämisen suunta, se kertoo minne olemme menossa, miksi ja miten. Strategia antaa merkityksen kaikkien organisaatiossa työskentelevien yksilöiden työlle." MInusta oli hienoa, että Pitkälä uskalsi kritsoida yksipuolista näkemystä strategiasta vain johdon tahdonilmausuna. Strategian pitää vastata myös arjesta nouseviin ongelmiin. Kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa strategiaan ja keskustella siitä, miten se ohjaa työtä.

STRATEGIAN laadinnan tueksi tarvitaan toimintaympäristön analyysia. Pitkälä nosti esiin mm. seuraavia tekijöitä, joihin on vastattava:
- Globalisaatio
- Ikärakenteen kehitys (kun se vaatii kalliimmat palvelurakenteet, kuinka turvataan koulutuksen rahoitus? Espoossa muuten oletetaan, että vuoteen 2015 mennessä alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa 3000:lla. Sehän tarkoittaisi 10 uutta koulua!)
- Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa 100 000:lla. He tarvitsevat räätälöityjä palveluita. (Espoo onmuuttotappiokunta maan sisällä, mutta maahanmuutto tuotta 1000 ihmistä).
- Talous ja kunnallistalous. Pitkälän mukaan olemme viimeistään ensi syksynä jossain määrin taantumassa. Espoo on riippuvainen verotuloista. Toivotaan, ettei taantuma olisi kovin syvä.
- Koulutuspoliittisia linjauksia: Kesu (yleensä toteutettu), OPH-raportti, OPM:n erityisopetyksen strategia, Paras-hanke, PKS-linjaukset ja ns. vauhditushanke ammatillisessa koulutuksessa.
- Espoon oma halu uudistaa organisaatiotaan (esim. Sitossa tukipalvelujen organisointi, varhaiskasvatus, aluerehtorimalli.
- Investoinnit. Koulujen peruskorjaustarpeen selvittäminen elinkaarimallilla. (Jonossa oleviin kouluihin tarvitaan noin 200 miljoonaa). Korjausvelkaa on kertynyt liian paljon.

Pitkälä haluaisi tuoda strategiatyöhön ns. tasapainotetun tuloskortin (BSC). Hän haikaili yhden a4:n strategikarttaa.
Arviointiprosessi (efqm) tulisi paremmin kytkeä strategiaprosessiin. Ikävä kyllä hän tuntuu viehtättyneen ideaan koulukohtaisesta budjetista. Erityisiksi kehittämiskohteiksi hän mainitsi nivelet, erityistä tukea tarvitsevat, maahanmuuttajat, koulutustakuun, koulutuksen laadun, vetovoimaisuuden, lastensuojelulain muutoksen, työyhteisöt ja johtajuuden. Pitkälä liitti oppimistulokset satsaukseen: Muita kuntia suurempi satsaus on persteltu, jos tulokset parempia

NOPEANA ehdin käyttää yhden puheenvuoron. Toivoin, että pedgogisen johtamisen ja pedagogisten innovaatoiden edellytyksiä vahvistetaan Espoossa, ja vetosin Educan paneeliin.

Ei kommentteja: