Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, huhtikuuta 28, 2007

Terveisiä Tanskasta

KUVA: Opintomatkamme pääkohteena olivat koulukirjastot, joita voi pitää tanskalainen koululaitoksen kruununjakokivinä. Kuvassa kolme opettajaa, kotka yhdessä hoitavat yhden vierailukohteemme kirjastoa ( yhteensä noin 30 tuntia viikossa).

TÄÄLLÄ on kevät. Tanskan pääkaupunki on lammin, ystävällinen ja viihtyisä. Mitä mainioin opintomatkan kohde. Olemme kayneet useissa kouluissa ja paikallisissa resurssikeskuksissa, joiden ideana on tukea opettajien tyota. Resurssikeskukset ovat eräänlaisia yhdistettyja opettajien täydennyskoulutuskeskuksia ja entisiä valtion av-keskuksia, joista saa tilata oppimateriaaleja.
Jotkut meistä muistavat vielä ne.

TANSKAN koulut ovat yhtenäiskouluja. Folkeskolen opettajat ovat saaneet meikäläistä 1970-luvun luokanopettajankoulutusta vastaavan koulutuksen 1060-luvun seminaareissa (ei siis yliopistoissa), ja he opettavat 1-9 luokan läpi 7-9.-luokilla oman erikoistumisaineensa varassa. Valitettavan moni joutuu myös opettamaan aineita, joita ei oikein osaa.

KOULUT, joihin tutustuimme, olivat väljiä ja viihtyisiä. Luokkakoot olivat pieniä, jopa 14. Päivänrakenne muistutti Auroran päivänkehää. Kaksi tuntia opetusta, 20 minuutin tauko, kaksi tuntia opetusta 45 min tauko (meillä siis 75 min)ja kaksi tuntia opetusta. Kouluruokailua ei ole. Oppilaat syövät omia eväitä. Maahanmmuutajien osuus on usein 40, joskus jopa 80 %. Iltapäivätoiminta on maksullista ja toimii hienoissa puitteissa.

tiistaina, huhtikuuta 24, 2007

Espoolaisvoimaa hallituksen tueksi


KUVA: Heljä Misukka (kuva lainattu hänen omilta nettisivuiltaan)


EDELLISESSÄ hallituksessa oli useita espoolaisministereitä. Nyt taitaa olla vain yksi: Jyrki Katainen. Siksikin oli hienoa ja alueellisesti oikeudenmukaista, että Kokoomus nimesi opetusministeriön valtiosihteeriksi VM Heljä Misukan.

VALTIOSIHTEERI on määräaikainen, poliittinen ministerin erikoisavustaja. Hän avustaa ja edustaa ministeriä. Valtiosihteereistä on kaavailtu eräänlaisia apulaisministereitä.

HELJÄ MISUKKA on mitä sopivin tehtävään. Vaikka hänellä ei ole opetusalan koulutusta, kokemusta on. Hän toimi edellisen koulutuslautakunnan puheenjohtajana niinä vaikeina vuosina 2001-2004, jolloin Espoo joutui tekemään kipeitä leikkauksia koulujen määrärahoihin. Vanhemmat ja lehdistö panivat Misukan tuolloin varsin koville, kun hän joutui toisaalta lautakunnan puheenjohtajana ja toisaalta kaupunginvaltuutettuna toimimaann yhtä aikaa eri lailla rooliensa sitomana.

Poliittisesti Misukalla on vahva tausta. Hän on aiemmin työskennellyt puolueen eduskuntaryhmässä. Kunnallispolitiikassa hän on edennyt kaupunginhallitukseen, jonka tehtävän hän tosin jätti työkiireiden vuoksi. Viime vuodet hän on ollut töissä Yksityisen Opetusalan liiton elinkeinopoliittisena asiantuntijana.

Onneksi olkoon!

Lissä tietoa
www.misukka.net

maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

Akateemisen maailman suurin juhla

TOUKOKUUN lopulla Helsingin yliopiston filosofisella tiedekunnalla on akateemisen maailman suurin juhla: promootio. Vastaavaa tapaa ei juuri ole muualla maailmassa- ja tänä keväänä osallistujia seuralaisineen on ennätysmäärä, lähes 1000.



KUVA: Tänään illalla oli promootion osallistujille tarkoitettu tiedotustilaisuus, jossa kerrattiin juhlalle niin tärkeät muotoseikat.

Promootio jakautuu neljälle päivälle: Flooran päivälle, aktiharjoitukseen, itse aktiin ja purjehdus- ja tanssiaispäivään. Lisäsi on tanssiharjoituksia.

TÄMÄNIKÄISENÄ väitelleen ei tarvitse pohtia hetkeäkään, osallistuuko juhlaan. Tottakai. Hattu on jo hoidettu ja miekkakin tilattu. Frakki haetaan vuokraamosta.

EIKÄ muu niinkään jännitä kuin neljän tunnin seisominen aktissa.



KUVA: Akti tapahtuu Yliopiston suuressa juhlasalissa. Olipa siellä muuten uskomattoman huono akustiikka.

sunnuntaina, huhtikuuta 22, 2007

Espoon sivistystoimenjohtaja eroaa

KUVA: Kristina Wikberg, kuva lainattu netistä

NYT kun sekä Helsingin Sanomat että LänsiVäylä ovat julkistaneet asian, lienee soveliasta, että tällaisessa virkamiestason lastussakin käsitellään Espoon sivistystoimen johtaja Kristina Wikbergin eroa tehtävästään ja palaamista vanhaan virkaansa Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtajaksi. Miksi 46-vuotias OTK Wikberg tekee näin?

ESPOON KAUPUNGIN organisaatiota on uusittu viime vuosina rajusti. Noin seitsemän vuotta sitten kaupunki luopui vanhasta apulaiskaupunginjohtajajärjestelmästään ja siirtyi kolmen toimialajohtajan malliin. Kolmanneksi toimialajohtajaksi valittiin Wikberg pienen RKP:n edustajana. Siirto ei ollut kivuton. Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Liisa Tommila kävi asiasta oikeuttakin, ja joka tapauksessa mallista ja tavasta, jolla SDP menetti oman johtajapaikkansa, aiheutui vuosiksi paha tulehdus Kokoomuksen ja SDP:n suhteisiin.

TOIMIALAJOHTAJALLA on iso valta ja vastuu. Sivistystoimenjohtajan alla olevia tulosyksiköitä on organisoitu uudelleen, niin että nyt niitä on neljä: suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö, ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen tulosyksikkö, vapaan sivistystyön tulosyksikkö ja kaupunkikulttuurin tulosyksikkö. Kullakin tulosyksiköllä on oma johtajansa. Sukossa hän on opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. Toivosen alaisuudessa on kolme osastopäällikköä, joista yksi hallintopäällikkö Marjo Tuoriniemi on minun esimieheni. Minun ja Wikbergin välissä on siis kaksi esimiesporrasta.

VIIMEISEN viiden vuoden aikana Espoon organisaatio on vuotanut korkeita johtajia. Kuuluisimpia lienee kehitysjohtaja Sampo Suihko ja edellinen opetustoimenjohtajamme Maija Daavittila. Lehdistössä heidän lähtönsä syiksi on arvailtu ylimmän johdon valitsemaa johtamistapaa. Lehtiä lukeneet ovat voineet huomata, että niin sosiaali-ja terveyslautakunta kuin kulttuurilautakuntakin ovat vielä tänä keväänäkin rajusti arvotelleet omien toimialajohtajiensa tapaa viedä eteenpäin lautakuntien päätöksiä. Myös valtuustosta kantautuu tyytymättömyyttä esim. ylimmän johdon alttiuteen vastata kysymyksiin.

NIINPÄ poliittiset päättäjät ja erityisesti valtuuston edellinen puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä ja nykyinen puheenjohtaja Markku Sistonen ovat halunneet palauttaa valtaa virkamiehiltä poliitikoille. Tämä ei kai ole kenellekään salaisuus. Koko toimialajakoa halutaan pohtia tämän vuoden aikana, ja kaikkien toimialajohtajien pestit ovat katkolla 2007/2008 vuodenvaihteessa, jos oikein muistan.

JOKU voi arvailla, onko Wikbergin lähdön taustalla samat syyt kuin aikaisemmin eronneiden korkeiden johtajien eroissa. Itse uskaltaisin väittää, että sivistystoimen korkeimman viranhaltijan lähdössä on kyse ennen muuta taitavasta yhteiskunnallisesta lukutaidosta. Poliittinen tilanne on muuttumassa. Fiksu ihminen etsii tällaisessa tilanteessa itselleen uusia haasteita mieluummin kuin jää kerjäilemään jatkoaikaa. Eron ajoituskin on taitava. Wikberg ehtii vielä hoitaa loppuun ensi vuoden budjetinvalmistelun ja jättää siihen oman peukalonjälkensä. Eikä hänen tarvitse lähteä epäonnistujana. Kiistämättä Wikberg voi laskea onnistuneensa kuuden vuoden aikana monessa asiassa. Eikä vain ruotsinkielisten palveluiden puolustamisessa ja edistämisessä. Kaupunkiin on toki rakennettu hänen aikanaan kaksi komeaa koulua ruotsinkielilisille lapsille, mutta helmenään hän voi pitää WeeGeen valmistumista ja hankkeen onnistumista.

SIVISTYSTOIMI on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Kuka nousee hoitamaan sivistystoimenjohtajan tehtäviä sijaisena tai otona? Olisipa se upeaa, jos tehtävä osoitettaisiin sivistystoimen suurimman tulosyksikön sukon johtajalle opetustoimenjohtaja Kaisu Toivoselle.

lauantaina, huhtikuuta 21, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.4.07

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000. Tammikuun 12.pvästä alkaen blogialusta vaihtui bloggeriksi. Tästä uudesta ei näe kävijämääriä. Niinpä päivitän blogiaiheita alustan mukaan kahdessa ryhmässä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.4.-2007
• Alkuopetuslisä (26.3) • Aurora 50 v (26.1) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Erityisopetus (18.2) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Fullan (1.4) • Fundamentalisti (1.2) • Hyvä opetus (15.4) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3) • Jorma Munne (2.4) • Kantelu (22.1.) • JET (4.2) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• Kodin ja koulun yhteistyö (30.3) • Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kunniamerkki ( 26.1) • Lapsen hinta ( 1.3) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3.) • Luokanopettaja-lehti (30.3) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3) • Lähikoulut (4.2.) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1)• Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3 .) • Muutoskoulutus (17.1.) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajan persoona (17.1) • Opetushallitus (8.4) • Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3) • Oppitakuu • Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Peter Johnson (27.3) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 )• Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. ) • Ryhmäkoko (4.4) • Saneeraus (254.1.) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • SixMix (31.3 4.4) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Taikausko (13.4) • Timo Kettunen (24.3) • Tuntikehys (20.2) • Turvallinen iltapäivä (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3.) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. ) • Ympäristöteko ( 24.2)

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Kiva, hyvä vai pätevä- millainen opettaja pitäisi palkata?


ELÄMME juuri nyt sitä aikaa vuodesta, jolloin koulut palkkaavat opettajia seuravaksi lukuvuodeksi. Toistaiseksi (aikaisemmin vakinaisesti) palkatut on melkein jo Espoossa otettu. Seuraavien viikkojen aikana koulut etsivät opettajia määräaikaisiin(aikaisemmin väliaikaisiin) tehtäviin. Niitä on nyt haussa Espoon eRekryssä ( www.espoo.fi) kuusi tällaista luokanopettajan tehtävää (yksi mm. sympaattisessa Niipperin koulussa). Parhaat mahdollisuudet saada kouluunsa hyvä opettaja, on rehtoreilla, joilla on tarjoa työtä ja palkaa koko seuraavaksi lukuvuodeksi. Siksi myös muodolllisesti pätevien opettajien sijaisten löytäminen erityisesti perhevapailla oleville voi olla vaikeaa.

1.1.1999 voimaan tulleen koululainsäädännön mukaan opetusta saavat antaa vain kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat. Sekä aineen- että luokanopettajalla tulee olla tarvittava akateeminen loppututkinto, jonka suorittaminen vie tavallisesti 4-5 vuotta.

JOSTAIN syystä muodollisesti pätevät opettajat eivät saa hakemaansa virkaa, vaikka samaan aikaan toisissa kouluissa on epäpäteviä opettajia. Kyse saattaa olla kohtaanto-ongelmasta. Hakijat hakevat moniin kouluihin, mutta tosiasiallinen hinku kasautuu tiettyihin imukykyisiin kouluhin. Erityisen suosittuja ovat nyt yhtenäiset peruskoulut- jos ne ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Ja tottakai asiaan vaikuttavat myös koulun ulkoiset puitteet ja sisäinen henki. Tuollaisissa kouluissa rehtorit pääsevät aidosti valitsemaan työyhteisöön parhaiten sopivat uudet opettajat.

PÄTEVIÄ OPETTAJIA ei siis hae kaikkiin kouluihin tasaisesti. Mitä rehtori sitten tekee, jollei pätevää hakijaa löydy? Palkkaa muodollisesti epäpätevän, mutta muutoin kivan ja hyvän opettajan. Uudellamaalla esim. vuonna 2005 peräti 20 % opettajista oli muodollisesti epäpäteviä. Oikein päteviä he voivat olla muussa mielessä. Erityisopettajista pula on vielä suurempi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaan epäpätevä opettaja voidaan määrätä antamaan opetusta väliaikaisesti enintään vuoden ajan, mutta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

MUODOLLINEN pätevyys on tärkeä- muttei sittenkään tekijä, joka takaa sen, että opettaja selviää hienosti työstään. Meillä on vuosien varrella ollut monia tosi loistavia tyyppejä, joilla ei ole ollut tarvittavaa koulutusta. He ovat olleet luonteeltaan opettajiksi sopivia, lapsista aidosti välittäviä isoja ihmisiä, jotka ovat joutuneet opettelemaan itse ammattissa tarvittavia taitoja työssään. On hienoa, että sellaisia ihmisiä on käytettävissä. Ja kääntäen on sekin uskallettava sanoa, että aina muodollisesti pätevä opettaja ei onnistu rakentamaan työssä ehdottomasti tarvittavaa luottamusta lapsiin ja vanhempiin. Se onkin sitten vaikeampi juttu. Julkisista tehtävistä ketään ei siirretä syrjään siksi, että hänestä ei pidetä. Virkavirheet ja laiminlyönnit ovat toinen juttu.

Joskus vanhemmat ovat kiintyneet muodollisesti epäpätevään sijaiseen niin, että ovat järkyttyneet, kun rehtori joutuu vaihtamaan opettajan pätevään. Vanhempien näkökulmasta opettajan pysyvyys saatta olla hyvin tärkeä arvo, jopa opettajan papereita tärkeämpi.

ESPOOSSA on periaate, että kaikki opettajan tehtävät laitetaan avoimeen hakuun. Rehtorin on aktiivisesti etsittävä pätevää hakijaa. Tehtävän aukipaneminen erekryyn on tätä. Poikkeuksia on vain kaksi. Määräaikaista tehtävää ei tarvitse laittaa hakuun, jos rehtorilla on tiedossaan muodollisesti pätevä henkilö. Hakua ei tarvitse tehdä, jos rinnakkaisilla hauilla (esim. Sope-luokat) tiedetään, ettei päteviä hakijoita ole ollut esim. naapurikouluihinkaan.

AURORAN ensi syksy näyttää tässä vaiheessa vuotta opettajien muodollisen pätevyyden osalta vallan hyvältä. Kaikissa tähän asti täytetyissä opettajan tehtävissä on muodollisesti pätevä opettaja. Juuri nyt olen laittamassa allekirjoitusta paperiin, jolla palkkaan meiltä Nöykkiönlaaksoon siirtyvän Outi-opettajan työn jatkajaksi sopeluokalle erityisopettaja Sari Karjalaisen. Tervetuloa, Sari!

Vielä täyttämättä on 2-3 tehtävää, joita en ole voinut laittaa hakuun. Nyt näyttää siltä, että suurella todennäköisyydellä kaikki kolme avautuvat, ja että 1-2 niistä saadaan täytettyä opettajilla, joilla on kaikki opinnot suoritettuina, vaikka täyttöprosessi viivastyisi touko-kesäkuuhun. Tällöin muodollisesti epäpätevien opettajien %-osuus jäisi meillä 5-10: een. Se olisi lainalaatijoille mieleen. Ja vuosikausiin jopa jonkinlainen ennätys.

perjantaina, huhtikuuta 20, 2007

TIP-kyselyn tulokset



KUVA: Auroran turvallisen iltapäivän yhtenä esikuvana on ollut Etelä-Sipoon koulun malli.


OMAN TIP-HANKKEEMME - suomeksi turvallisen iltapäivän hankkeemme- suunnittelu etenee. Tällä viikolla esittelin vanhemmille tehdyn kyselyn tuloksia suunnitteluryhmälle. Saattavat kiinnostaa muitakin, joten tässä ne ovat lyhyesti.

1. AAMUTOIMINTA

71 oppilasta halusi oppilasparlamentin selvityksen mukaan tulla kouluun ennen tuntien alkua.

Huoltajakyselyn mukaan 18-37 lasta tarvitsee tällaista maksullista palvelua. Vain yksi lapsista tarvitsee aamutoimintaa joka päivä, ja pääosa 1-2 kertaa viikossa. Toiminnan tarve riippuu lasten lukujärjestyksestä. Tarve on suurin, kun lapsen koulun alkaa klo 10 (37 opp.) ja toiseksi suurin, kun se alkaa klo 9 (19 opp). Käytännössä 10-aamuja on isoimmilla oppilailla.


2. ILTAPÄIVÄTOIMINTA

58 lasta halusi oppilasparlamentin selvityksen mukaan jäädä koululle oppituntien päätyttyä.

Huoltajakyselyn mukaan maksullista iltapäivätoimintaa tarvitsisi 55 lasta. Heistä 15 osallistuisi toimintaan päivittäin. Tarve riippuu ratkaisevasti lasten työjärjestyksistä. Jos koulu päättyy klo 12.45 toimintaa tarvitsisi 55 oppilaista- näistä suurin osa on 0-2- luokalaisia. Mitä myöhemmin päivä päättyy, sitä vähemmän tarvetta on. Käytännössä pääosalla koulun oppilaita koulu päättyy aikaisintaan klo 13.30.


3. VÄLIPALA

49 oppilaista haluaisi oppilasparlamentin selvityksen mukaan syödä koulussa iltapäivällä välipalan.

Huoltakyselyssä ei tarjottu erillistä välipalamahdollisuutta, vaan se oli liitetty iltapäivätoimintaan osallistumiseen. Arvio tarpeesta oli sen mukaan 55 lasta, mutta he eivät söisi välipalaa joka päivä.

Koska koululla toimii vanhempien organisoima iltapäiväkerho, valmius välipalan tarjoamiseen myös muille on olemassa.

4. MAKSULLINEN HARRASTUSKERHOTOIMINTA

Vanhemmille tehtävää kyselyä varten oppilasparlamentti kartoitti harrastuskerhotoiveita.

Huoltajakyselyn perusteella kerhotoimintaan haluaisi osallistua 160 oppilasta. 91 heistä osallistuisi 1 kerhoon viikossa ja 62 kahteen.

Suosituimpia kerhoja olivat kyselyn perusteella
- käsityö + askartelu + nikkarointi ( 84 opp)
- bänditoiminta ( 64 opp)
- yleisliikunta ( 61 opp)
- tanssi ( 44 opp)
- video-elokuvat ( 44 opp)
- kuvataide ( 38 opp)
- kotitalous ( 38 opp)
- teatteri-draama ( 37 opp)
- tietotekniikka ( 34 opp)
- luontokerho ( 25 opp)
- monitoimintakerho ( 16 opp)
- shakkikerho ( 16 opp)
- matematiikka (11 opp)

Lisäksi huoltajakyselyn mukaan 56 lasta on kiinnostunut soittotunneista koulussa. Suosituimpia soittimia olivat piano ja kitara.


MITÄ SEURAAVAKSI?

Parhaillaan uudet ekaluokkalaiset ilmoittautuivat vanhempien organisoimaan iltapäiväkerhotoimintaan. Virastossa on tehty päätös, että pienten lasten lakisääteinen iltapäivätoiminta jatkuu meillä vanhempien järjestämänä eikä integroidu TIP-hankkeeseen ainakaan ensimmäisenä kokeiluvuonna. Nyt olisi tärkeää, että vanhempien iltapäiväkerho voisi laajentaa toimintaansa niin, että mukaan mahtuisivat kaikki halukkaat ensi syksyn 1-2-luokkalaiset.

TIP-HANKEEN suunnitteluryhmä tarkasteli kyselyn tuloksia, ja päätti jatkaa suunnittelua seuraavanlaisen mallin pohjalta, että

1. Aamutoiminta

Koululle voisi tulla ennen tunteja klo 8 -9 :ksi.

Huoltajakyselyn perusteella on tarkoituksenmukaista tarjota toimintaa tuo aika. Aamutoimintaa ohjaamaan palkataan jokin Auroran koulunkäyntiavustajista. Aamutoimintaan käytetään kouluravintolan tiloja.

Aamutoimintamaksun suuruus on päätettävä erikseen.


2 Iltapäivätoiminta

Hankkeessa palattaisiin alkuperäiseen "leikkikenttä"-malliin. Siinä koululle voisi jäädä tuntien jälkeen klo 12.45- 15.
Iltapäivätoimintaa ohjaisi kerhokoordinaattori. Iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta, leikkikenttätoiminnan kaltaista. Lapset eivät ole koulun vastuun piirissä, ja toimintaan osallistuminen ei edellytä erikseen ilmoittautumista. Iltapäivätoiminta tapahtuisi pihalla ja kouluravintolan tiloissa.

Ratkaisuun päädyttiin mm. siksi, että koululla toimii joka tapauksessa vanhempien järjestämä iltapäivökerho, eikä ole tarkoituksenmukaista järjestää rinnakkaistoimintaa.


3. Välipala

Kouluravintolassa on mahdollisuus syödä välipala, joka toteutetaan yhteistyössä lakisääteisen iltapäivätoiminnan järjestäjän ja koulun keittiön kanssa.

Välipalaa olisi tarjolla klo 14.30-15. (siirtyy siis alkuperäiseen malliin verratuna hieman aikaisemmaksi). Välipalaa valvoo kerhotoiminnan koordinaattori.

Välipalan hinnan määrittelee ruokapalvelukeskus.


4. Harrastuskerhotoiminta

Kerhokoordinaatori koordinoi eri järjestäjätahojen tuottamaa kerhotoimintaa ja soitonopetusta. Harrastuskerhot ja soitonopetus ovat maksullisia, ja osallistujat hoitavat maksut suoraan järjestäjän kanssa.Kerhomaksut vaihtelevat järjestäjän mukaan.

Koulu tarjoaa tilat kokeilun ajan ilmaiseksi käyttöön klo 15-17. Liikuntasalin ilmaiskäytön mahdollistaa liikuntatoimen päätös. Liikuntasalin suunnataan klo 16-17 nimenomaan liikuntakerhoihille.

Kerhokoordinaattori vetää itse 5-10 kerhoryhmää viikossa.

Auroran TIP-hanke kestää kaksi lukuvuotta 2007-2008 ja 2008-2009. Se käynnistyy vaiheittain. Aamutoiminta käynnistyisi elokuussa -07 koulun alkaessa. Iltapäivätoiminta ja välipalatoiminta käynnistyisi toisella kouluviikolla elokuussa-07.
Samaan aikaan käynnistyy välipalatoiminta.

3. vaihe

Harrastuskerhotoiminta käynnistyy syyskuun alussa -07 aluksi kerhokoordinaattori vetämillä kerhoilla. Kerhotoiminnan volyymi laajeneen syksyn aikana niin, että kevätlukukaudella 2008 kaikki lukuvuoden kerhot ovat käynnissä. Tavoitteena voisi olla , että kerhotoimintaan osallistuisi 160 oppilasta, ja että heille olisi tarjolla noin 20 kerhoryhmää.

KAIKKI KOMMENTIT ovat enemmän kuin tervetulleita.

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2007

Harrastuksen valtava rakentava voima!



TÄNÄÄN FC-89::n äijien joukkueella oli Suomen Cupin sarjamatsi Vapaalassa. Äijät voittivat 4-1.

MITKÄ ÄIJÄT? Minun poikani, ja lähes 20 muuta isiensä (jä aitiensä) poikaa. Jotka pelasivat jalkapalloa pikkupoikina Laaksolahden kuplassa. Ja Helsinki Cupissa. Ja vaikka missä. Oi niitä aikoja! Sitten pojat kasvoivat. Jotkut pääsivät futiskentillä pitkälle. Toiset muilla poluilla.

Muutama vuosi sitten pojat panivat uudelleen joukkueen pystyyn. Saivat luvan käyttää lapsuuden seuransa nimeä. Ja ovat nyt kiivenneet jo neljänteen divisionaan. Siellä ne nyt juoksevat pallon perässä partaisina miehinä. Ja silti ihan samoina.

HARRASTUKSELLA on valtava rakentava voima. Meitä isiä ei enää tarvita valmentamaan, ei kuljettamaan, ei huoltamaan, ei hankimaan sponsoreita. Toiset meistä niinkuin Roopen ja Matiaksen isä käyttivät aikaansa valmentamiseen. Toiset niinkuin mm. Anttien isät huoltohommiin. Nyt aijät hoitavat hommat itse.

Muutama harmaahapsi meistä seisoon aina kentän laidalla kannustamassa. Nauttimassa pelistä ja fiksun kasvatustyön tuloksista. Ihan kateeksi käy.


http://www.fckasiysimiehet.com/

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Askelia yhtenäistä perusopetusta kohti?




2000-LUVUN koulutuspoliittisia suuntia on ollut yhtenäisen perusopetuksen teema. Termi ilmestyi koulupuheeseen 90-luvulla, ja oikein kukaan ei tuntunut tietävän, mitä sillä tarkoitetaan. Nykyään ajatellaan, että yhtenäistämisprosessin pedagoginen perustehtävä on lapsen ja nuoren mielekkään kasvun ja oppimisen tukeminen lisäämällä koulun arjen turvallisuutta ja johdonmukaisuutta. Ala- ja yläkoulun niveltä on kurottava umpeen.

OMA YLÄKOULUMME: Järvenperän koulu esittäytyi meille viime viikolla. Tällä viikolla oli meidän vuoromme. Noin 15 yläkoulun opettaja kiersi tutustumisradan klo 8.00-9.30 ja riensi sen jälkeen omille tunneilleen. Immu-emäntä oli leiponut meille tuoretta leipää. Rexinä esitin kouluamme yleisesti, ja sitten opettajamme johdattivat vieraat tutustumaan ryhmäintegraatioon ja starttiin. ATK-luokassa viehättävä tyttötrio esitteli SixMixissä käytettyä projektityötapaa. Kuoro ja 5-luokkien tyttöbändi saivat esiintyä, ja kierros päättyi skidikarhuluokkaan.

Molemminpuolinen tututustuminen arkeen kuilun toisella puolella lisää ainakin ymmärrystä. Toivottavasti se poikii myös yhteistyötä.

maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

Uuden hallituksen koulua koskeva ohjelma



KUVA: Maahan on nyt saatu uusi hallitus. Opetusministeriksi tulee Sari Sarkomaa (kok), jonka olen tavannut jokin aika sitten, kun hän oli Suomen vanhempainliiton puheenjohtaja.

HALLITUKSEN toiminta ohjaa seuraavat neljä vuotta hallitusohjelma. Etsin sen netistä ja poimin kohtia, jotka voivat olla etiäisiä myös perusopetusta koskevista koulutuspoliittisista asennon vaihdoksista. Niputin ne 14 otsikon alle.


1. KOULUTUSTA ARVOSTETAAN

Hallitusohjelma kuvaa komeasti: "Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyh- teiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. "


2. VALINNAISUUTTA LISÄÄ

Mielenkiintoisesti hallitusohjelmassa kirjoitetaan: " Vahvistetaan taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. "

Vallinnaisuuden lisääminen edellyttää muutosta VN:n tuntijakopäätöksessä. Kun se tehdään, on myös ops uusittava. Se taas tarkoittaisi töitä Opetushallitukselle (jonka asema toisessa hallitusohjelman kohdassa horjuu).


3. TILAA LUOVUUDELLE

" Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle." Hyvä!

Koulutus- ja tiedepolitiikka kohdassa lukee: "Hallitus sitoutuu edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen."


4. KOULUNKERHOJA LISÄÄ

"Tavoitteena on ... koulujen kerhotoimintaan panostaminen. "

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelman osalta todetaan: " Lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen ."


5. ILTAPÄIVÄTOIMINTA EI LAAJENE?

"Arvioidaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet. Edistetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. "


6. KUNTIEN TALOUS TASAPAINOON- TEHOSTAMALLA?

" Talouden näkökulmasta kuntien menojen ja tulojen jatkuva epätasapaino johtaa kestämättömään tilanteeseen. Kuntatalouden menokasvua on hillittävä, mikä edellyttää tuottavuuden merkittävää parantamista. Siksi tarvitaan kustannustehokas ja toimiva kunta- ja palvelurakenne.Hallitus jatkaa määrätietoisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta hyväksytyn puitelain, päätettyjen kriteerien ja aikataulun mukaisesti. Hankkeen etenemistä arvioidaan
jatkuvasti ja eduskunnalle annetaan selonteko 2009.

Palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa. Tuottavuutta edistetään kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja sekä tuottavuusmittareita"... "Kustannustietoisuuden lisäämiseksi parannetaan kuntapalvelujen hinnoittelun ja rahoituksen läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on, että asiakas saa tiedon paitsi omasta maksuosuudestaan myös palvelun kokonaiskustannuksista. "

" Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvaten."

Hallitusohjelmaan kirjatut kohdat: " Madalletaan esteitä käydä koulua yli kuntarajojen. ".... "Edistetään kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen." saattaa johtaa tulkintaan, jossa Auroran saneeraus siirtyy/supistuu, ja oppilaille osoitetaan lähikouluksi Mäntymäen koulu Kauniaisista.

Mutta sitten taas myönteistä:

" Vahvistetaan kuntataloutta lisäämällä valtionosuuksia." mutta heti perään: " Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan 2010 alusta ja siitä tehdään nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi." - mikä on OAJssa tulkittu koulutoimen rahojen kannalta suureksi uhkaksi." Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää." " Koulujen perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmä säilytetään. "


7. KOULUILLE LISÄÄ RAHAA?

"Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen." ( Näinhän lupasi edellinenkin hallitus)

"Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä."

"Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen. "


8. AIHEKOKONAISUUKSISTA KAKSI MUITA TÄRKEÄMPÄÄ

"Ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan."

" Hallitus jatkaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi kaikilla koulutusasteilla. "



9.TIETOTEKNIIKKA EDELLEEN TÄRKEÄÄ

"Verkko-opetuksen kehittämistä ja oppilaitosten tietoyhteiskuntahankkeita tuetaan."


10. VAROVAISUUTTA INTEGROINTIIN

"Varmistetaan integroinnin riittävät tukitoimet. Erityiskoulut ja -luokat säilytetään vaihtoehtoina."

"Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin."


11. OPPILASHUOLTOA VAHVISTETAAN

" Varmistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, erityisesti mielenterveyspalvelujen sekä
muiden opiskelupalvelujen tasa-arvoinen saatavuus. Kouluterveydenhuoltoa kehitetään osana oppilashuollon kokonaisuutta."


12. HUOMIOTA OPETTAJIIN JA HEIDÄN AMMATTITAITOONSA

"Opettajien työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. "

"Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista
osaamista parantavaa täydennyskoulutusta. "

" Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa
työn vaativuutta."

13. OPETUSHALLITUS LAKKAUTETAAN?

"Opetushallituksen asema ja tehtävät arvioidaan. "

"Arviointitoimintaa kokonaisuudessaan selkiytetään."



14. TUTTUA JA TURVALLISTA?

"Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät." ..""Koulupudokkuutta vähennetään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. "

"Vanhempien ja koulun yhteistyötä edistetään."

"Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna. "

" Edistetään monipuolisia kieliohjelmia kouluissa. Toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään valtioneuvoston
tekemien päätösten mukaisesti."

"Koulun pitää vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen."


http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut/fi190670.pdf
www.oaj.fi

Kuinka muodostaa hyvä ekaluokka?

AURORASSA on siis näillä näkymin ensi syksynä 65 eppua eli ekaluokkalaista. Heistä muodostetaan kolme luokkaa, kaksi suurempaa ja yksi pienempi. Pieneen luokkaan tulee sitten myös neljä kehitysvammaista oppilasta, koska Aurora ja Mikkelä ovat ottaneet vastuulleen ns. ryhmäintegraation. Ennakkotietojen mukaan saamme (taas)mukavat oppilaat. Ikäluokissa on muuten eroa erityisesti koulutyön vaatimien valmiuksien suhteen. Koulu alkaa helposti takkuilla, jos lapsi ei vielä osaa taipua tottelemaan aikuisia.

UUSIEN ekaluokkalaisten vanhemmille on juuri lähetetty kirje, jossa heidät toivotetaan tervetulleiksi kouluun. Järjestämme erilisen tutustumispäivän kuukauden kuluttua, ja samana iltana on sitten myös vanhempainilta.

VAIKKA vielä osa oppilaista saattaa päästä erikoiskouluihin (esim. ranskalainen koulu Helsingissä), ja oppilaslista voi hieman muuttua, meidän on nyt alettava muodostaa luokkia. Luokkien muodostaminen on oma taidelajinsa. Monet vanhemmat toivoisivat, että lapsen koko esikouluryhmä pantaisiin samalla luokalle. Usealla on myös erityistoiveita jonkin kaverin osalta, joka on joko kovin tärkeä tai esim. koulumatka on sama.

Yhden kaverin toiveen olemme luvanneet toteuttaa jokaisen osalta- kunhan sellainen on tiedossamme.

Koulun kannalta oleellista on, että kaikista luokista tulee toimintakykyisiä. Luokat ovat suurinpiirtein samassa kokoonpanossa jopa kuusi vuotta. Tähän pyritään mm. sillä, että kaikissa luokissa olisi tasapainoisesti poikia ja tyttöjä. Tutustumispäivää varten muodostamme ryhmät työpöydän äärellä. Opettajat seuraavat ryhmien toimintaa, ja jos tarpeen on, teemme vielä muutoksia. Ja varaudumme muutoksiin vielä lukuvuoden aikanakin, jos niihin on aihetta. Kaikkien lasten kemiat eivät sovi yhteen.

HYVÄÄ luokkahenkeä voidaan myös rakentaa (ks. aikaisempi lastu "Meidän luokasta") tavoitteellisesti, joten kaikki ei ole suinkaan kiinni luokkajaosta.

LUOKISTA tulee suuret, mihin yritetään vastata ns. jakotunneilla. Toiset tulevat kouluun tuntia aikaisemmin kuin toiset. Meillä on tänä keväänä hieno tilanne sen suhteen, että jälleen kerran ekaluokille on luvassa pätevät, taitavat, innostuneet ja nimenomaan ekaluokalle toivoneet opettajat.

sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2007

Lääkärin opetus opetuksesta



PORVOOLAINEN lääkäri Antti Heikkilä on monesta kuuluisa. Hän hoitaa selkakipuja ilman lääkkeitä ja leikkauksia ja on kuulema terveysruoka-asioissakin vastarannan kiiski. Niin tai näin lauantaina hänen kirjoituksensa " Tiedon papukaijat ovat harvoin luovia" Hesarissa sai ainakin minut pysähtymään taas kerran hyvän opetuksen mysteerin eteen, vaikka itse artikkeli käsitteli lähinnä kysymystä huippuyliopistoista. Joskus herkut löytää rivien väleistä.

Heikkilän mukaan oppiminen on ennen kaikkea kiinni kiinnostuksesta, ei niinkään uteliaisuudesta ulkomaailmaa kohtaan vaan itseä kohtaan. Huikea ajatus! Perinteisesti meitä opettajia on opetettu opettamaan harmaa asia värikkäästi, ns. motivoimaan. Ja ainakin kertomaan, kuinka tärkeää on ko. asia osata.

Heikkilä kulkee ihan toisia polkuja. Oppiminen on hänen mielestään kiinni tunteesta. Aidon tunteen voi vain herättää toinen, joka välittää, joka osoittaa aitoa kiinnostusta oppilasta kohtaan ihmisenä.

Opettajan tärkein tehtävä ei siis ehkä olekaan osoittaa, että maailma oppilaan ympärillä on mielenkiintoinen- vaan että juuri oppilas siinä maailmassa on mielenkiintoinen ja tärkeä. Maailman opettamisen taitojen sijasta yhä tärkeämpää olisi siis osata innostaa oppilas kiinnostuaan itsestään.

KUN Heikkilän puhe käännetään pedagogiikan kielelle, on kyse ns. pedagogisen suhteen tärkeydestä suhteessa didaktiseen suhteeseen. Tässä mielessä hän astuu samaan riviin opettajan pedagogista rakkautta merkityksellistäneiden oppineiden mm. Martti Haavion, Mika Ojakankaan ja Seppo Skinnarin kanssa.

ks. www.antti.heikkila.com (kuva lainattu sieltä)

lauantaina, huhtikuuta 14, 2007

"Meidän luokka" is back!


KUVA: Tuplatähti, ks. www.reteaming.com

VIISI vuotta sitten meillä Auroran koulussa oli etuoikeus tehdä yhteistyötä psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin kanssa. Käynnistimme Meidän luokka - pilottiprojektin kehittääksemme luokkahenkeä. Kiinnostava hanke jäi sitten monien samaan aikaan energiaa vieneiden viritysten jalkoihin, mutta nyt olemme yhden luokanopettajamme kanssa käynnistämässä mallia uudelleen. Kaivoin vanhoja papereita ja tunsin oikein kuinka innostus kihisi verisuonissa. Päivitin myös tehtäväideoita yksinkertaisemmiksi. Nyt se onnistuu!

AJATTELIN laittaa näin kauniin keväisen lauantaiaamun lastuksi hieman päivittämäni artikkelin, joka julkaistiin aikoinaan ihan Hesarissa.
.................................................................................

KOULULUOKKIEN LUOKKAHENKEÄ VOI PARANTAA

Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman, Lyhytterapiainstituutti Oy
KT, rehtori Martti Hellström, Auroran koulu

70-luvulta alkaen kuuluisia Pisa-tuloksia myöten ovat mittaukset osoittaneet, että suomalaisoppilaat viihtyvät koulussaan huonommin kuin oppilaat muissa maissa. Edellinen opetusministerimme käynnisti laajoja hankkeita viihtyvyyden parantamiseksi, koska koulussa huonoiten viihtyvät oppilaat ovat tutkimusten mukaan todellisessa syrjäytymisvaarassa. Kalliomäen ohjelmaan kuului mm. koulukiusaamisen kitkeminen ja aamu- ja iltapäivähoidon laajentaminen.

Viihtyvyyteen voidaan vaikuttaa lisäksi muillakin keinoilla kohentamalla luokkahenkeä. Hyvä luokkahenki tukee oppimistuloksia ja lisää oppilaiden myönteistä käsitystä itsestään ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.

Luokkahenkeen voi vaikuttaa

Luokkahengen eteen tehty työ on arvokasta kasvatustyötä. Ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta kumpuavassa lähestymistavassa ei pohdita, mistä huono luokkahenki johtuu eikä metsästetä syyllisiä. Sen sijaan ryhdytään yhdessä pohtimaan, minkälainen henki luokalle halutaan. Huomio siirretään ongelmista tavoitteisiin ja toiveisiin, mikä vapauttaa energiaa niiden ratkaisujen ideointiin, joilla luokkahenki saadaan yhä paremmaksi.

Luokkahengen kehittämisessa vahvistetaan niitä positiivisia asioita, jotka tuottavat työniloa ja kokemuksia yhteisestä onnistumisesta. Yhtä tärkeää on oppia rakentavia keinoja kohdata elämään kuuluvia takaiskuja.

Tuplatähtikonsepti luokkahengen rakentamisen oppaana

Luokkahengen kehittämistyön oppaana voidaan käyttää Lyhytterapiainstituutissa työyhteisöjen kehittämisen apuvälineeksi luotua tuplatähtikonseptia. Siinä on kahdeksan sakaraa, jotka edustavat henkisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä: neljä sakaraa edustaa myönteisiä tunnekokemuksia ja neljä hyvinvointia uhkaavia tekijöitä. Opettaja voi soveltaa tuplatähteä käynnistämällä yhdessä oppilaittensa kansa esim. ”Meidän luokka”- ohjelman, jossa luokkahenkeä kehitetään sakara kerrallaan.

1. Arvostus

Arvostus on polttoaine, joka liikuttaa kaikkia ihmisiä. Meille on tärkeää kokea, että muut arvostavat meitä, ja siihen tarvitsemme toisia.

Arvostus on abstraktio, jota voidaan avata oppilaille keskustelemalla siitä, mistä näkee, että joku arvostaa toista. Toista arvostava kunnioittaa hänen työtään, kuuntelee hänen mielipiteitään, ihastelee hänen osaamistaan, kysyy neuvoa, antaa apua jne. Arvostukseen liittyy toisia kunnioittava puhetapa. Ketään ei esim. kutsuta sellaisella nimellä, jota hän ei halua itsestään käytettävään.

Oppilaitaan arvostava opettaja kuuntelee heitä. Viikko voidaan aloittaa suunnittelutuokiolla, jossa käydään yhdessä läpi viikon ohjelma. Opettaja voi kysyä oppilaitten näkemyksiä siitä, millä työtavoilla oppilaat mielestään asiat parhaiten oppivat. Viikon päätteeksi voidaan pysähtyä pohtimaan, miten kukin oppilas on omalta osaltaan myötävaikuttanut siihen, että viikon alussa asetetut tavoitteet saavutettiin tai ainakin että niissä edistyttiin.

Arvostusta voidaan harjoitella antamalla oppilaille töitä, jossa he saavat kysyä toisiltaan neuvoa ja kiittää julkisesti toisiaan, kun työ on valmis. Arvostusta opitaan myös mallioppimisen avulla, kun opettaja kohtaa hienotunteisesti myös luokan ns. ongelmaoppilaat ja heidän vanhempansa.

Opettaja voi osoittaa oppilailleen, että hän tarvitsee itsekin arvostusta voidakseen hyvin. Opettaja voi kertoa rehtorilta tai vanhemmilta saamastaan positiivisesta palautteesta oppilaille. Oppilaiden on helppo olla iloisia opettajan puolesta, jos opettaja antaa ansiota myös luokalle: ”Hyvähän minun on tässä luokassa olla opettajana, kun te oppilaat teette työnne niin hyvin”.

2. Onnistumisen ilo

Jokaiselle on tärkeää onnistua siinä, mitä tekee ja saada jakaa ilo siitä toisten kanssa. Opettajan kannattaakin ohjata oppilaita kiinnittämään enemmän huomioita onnistumisiinsa. Oppilaille tulisi antaa mahdollisuuksia iloita niistä, ja auttaa toisia huomaamaan oma onnistumisensa. Opettaja voi myös jakaa oppilaiden kanssa omia onnistumisen kokemuksiaan ja samalla havainnollistaa, kuinka tärkeitä onnistumisen kokemukset hänellekin ovat.

Jos oppilailla on omat henkilökohtaiset oppimistavoitteet, onnistumisia on helpompi huomata. Kun kaikki tietävät, että Mikon tehtävänä on oppia huolehtimaan siitä, että hänen koulukirjansa ovat mukana, hänen onnistumisensa huomataan paremmin ja hän voi saada siitä kiitosta.

Myös oppiaineiden opetuksessa voitaisiin kenties kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pikemminkin onnistumisiin kuin virheisiin. Tutkimusten mukaan suomalaiskoulujen eräs ongelma onkin kannustamisen vähäisyys. Opettaja voisi huomioida entistä enemmän myös koko luokan onnistumisia ”Tämä tuntihan meni hienosti, vaikka aihe oli vaikea. Miten te jaksoittekin niin hyvin?”

Koulussa opiskellaan vaativia asioita, eikä opetusta voi järjestää siten, että kaikki kokisivat onnistuvansa niissä kaikissa. Jos jokaiselle oppilaalle tai jokaiselle ryhmälle voidaan valita oma kasvuntavoite, on helpompaa pitää huoli siitä, että jokainen oppilas kokee edistyvänsä ja onnistuvansa juuri niissä asioissa, joita hän opettelee.

3. Välittäminen

Luokassa, jossa on hyvä henki, oppilaat välittävät toisistaan; he jopa lohduttavat toisiaan, kun sattuu jotakin ikävää. Opetuksessa tulisikin huolehtia siitä, että kaikki luokan oppilaat tutustuisivat toisiinsa ja oppisivat tekemään töitä kaikkien kanssa. Välittämistä on jo tervehtiminen ja sen kyseleminen, mitä toiselle kuuluu. Sitäkin olisi hyvä pohtia oppilaiden kanssa, että kipeän totuuden kertominen opettajalle jostakin oppilaasta on sekin usein pohjimmiltaan välittämistä.

Välittämistä lisäisi, että koulun ns. tuntikehystä voitaisiin varata pienryhmätuokioihin. Näin opettaja voisi kohdata oppilaita paremmin yksilöinä. Tärkeää välittämisen kannalta olisi myös, että luokanopettaja voisi kohdata oppilaansa yhdessä tämän perheen kanssa. Opettajilla tulisikin olla mahdollisuus käyttää siihen työaikaa.

Opettajan aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkien luokan oppilaiden tarvitseman välittämisentarpeen tyydyttämiseen. Siinä auttaa, jos oppilaat jaetaan pieniin keskinäisen kannustuksen ryhmiin. Perinteisesti oppilaat ovat vastanneet lähinnä omasta oppimisestaan, välittämistä korostavassa oppimisessa oppilaiden tehtävänä on tukea myös toistensa oppimista.

4. Hauskuus ja huumori

Kouluja on usein moitittu opinsaunoiksi, joissa työtä tehdään hampaat irvessä kuin seitsemän veljestä lukkarin koulussa aikanaan. Kuitenkin kaikki työ sujuu paremmin iloisessa ilmapiirissä, jossa lasketaan leikkiä ja nauretaan. Hauskuus onkin tärkeä osa hyvää luokkahenkeä. Tällaisen ilmapiirin luomisessa opettajalla on keskeinen merkitys ja siksi on ensiarvoisen tärkeätä, että huolehdittaessa hyvästä luokkahengestä huolehditaan myös opettajan henkisestä hyvinvoinnista. Opettajan täytyy itsekin saada kokea, että hän viihtyy lasten kanssa.

Monet murheet ja ongelmat ratkeavat paremmin, kun niistä löydetään vähän komiikkaa ja niihin suhtaudutaan hieman pilke silmäkulmassa. Huumori on sielun balsamia, sanotaan. Huumorin ja ivan ero on kuitenkin tunnistettava, sillä siinä missä huumori tuottaa ihmisille hyvää mieltä iva tuntuu pahalta. Huumoria on sitä, että nauramme itsellemme, ivassa taas nauramme toisille.

5. Ongelmien ratkominen

Monia ongelmia ei voida ratkaista, ellei ensin tiedetä, mistä ne johtuvat. Ihmisten käyttäytymiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin usein sellaisia, että hyvääkin tarkoittavat yritykset selvittää niiden syyt johtavat pikemminkin ongelman pahenemiseen kuin sen ratkeamiseen.

Ongelmia ei tarvitse lainkaan lähteä analysoimaan vaan sen sijaan niistä kannattaa tehdä kehittämistavoitteita, joita yhdessä tuumin ryhdytään saavuttamaan. Periaate on yksinkertainen: jos luokka saa esim. moitteita ruuan heittämisestä roskiin ruokailussa, opettaja ei mieti oppilaiden kanssa sitä, mistä tällainen käyttäytyminen johtuu eikä sitäkään, ketkä siihen erityisesti syyllistyvät, vaan ehdottaa oppilaille kehittämistavoitteeksi sitä, että lautaset syödään tyhjiksi. Sen jälkeen mietitään yhdessä, mitä pitäisi tehdä, jotta kyseinen kehittämistavoite voitaisiin saavuttaa.

Siirtyminen ongelmien pohtimisesta kehittämistavoitteiden asettamiseen ei tietenkään automaattisesti ratkaise ongelmia, mutta se edistää yhteistyötä ja helpottaa ongelmista puhumista, koska kenenkään ei tarvitse kokea olevansa syytetyn penkillä. Ihmisten on sitä paitsi helpompi yhdessä lisätä hyvää kuin kitkeä pois pahaa.

Kehittämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että koko luokka on motivoitunut yhdessä asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Motivaatiota voidaan kasvattaa auttamalla oppilaita näkemään, mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on koko luokalle. Opettaja voi toki kertoa hyödyistä, mutta vielä tehokkaampaa on antaa oppilaiden itse miettiä ja ottaa selvää siitä, miksi asetettu tavoite on saavuttamisen arvoinen. Esimerkkitapauksessamme koulun emäntä ja rehtori voivat vielä kuvailla oppilaille, mitä voitaisiin ostaa sillä rahalla, joka haaskaantuu poisheitettyyn ruokaan vuoden aikana. Oppilaille voitaisiin jopa luvata, että jos tässä asiassa syntyy jatkossa säästöjä, he saavat yhteiseen käyttöön tietyn osan.

6. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen

Luokkahenkeä pitää korkeana, jos niin opettaja kuin oppilaatkin osaavat esittää kritiikkiä toisilleen rakentavalla, toisia ihmisiä kunnioittavalla ja ystävällisellä tavalla.

Ihmiset usein arvostelevat toisiaan siten, että kritiikkiä on hyvin vaikea ottaa vastaan. ”Kuinka monta kertaa minä olen sanonut sinulle tästä?” ”Miksi sinun pitää toimia tuolla tavalla?” ”Etkö sinä ihminen hyvä ymmärrä miten paljon siitä on haittaa muille kun sinä toimit tuolla tavalla?” ””Onko tuo sinun mielestäsi hauskaa?” ”Mikset voi toimia niin kuin muut?”

Toisten ihmisten ei-toivottuun käyttäytymiseen on hedelmällisempää puuttua ennalta yhdessä sovitulla tavalla. Oppilaat voisivat kertoa, miten he toivovat opettajan, koulun muiden aikuisten ja heidän oppilastoveriensa puuttuvan heidän käyttäytymiseen, kun siinä on moitteen sijaa.

Palaute on helpompi kuulla, jos sen antamiseen saadaan ensin lupa.: ”Haluaisin puhua sinulle yhdestä asiasta. Sopiiko nyt vai puhutaanko vähän myöhemmin?” Palaute on myös huomattavasti helpompi ottaa vastaan, kun se puetaan toivomuksen muotoon. Ei siis kannata tokaista ”Miksi sinä unohdit taas kirjasi kotiin,” vaan ”Mitä meidän pitäisi tehdä, että muistaisit tästä lähtien tuoda kirjasi kouluun?” Palautteen antajan tulisi myös valaa palautteen vastaanottajaan uskoa siihen, että se mitä häneltä toivotaan on mahdollista: ”Tiedän, että pystyt siihen,” ”Tiedän, että se ei ole sinulle helppoa, mutta jos haluat niin varmasti löydämme jonkun joka voi auttaa sinua.” Hyvään palautekäytäntöön kuuluu myös kannustava seuranta: ”Kiva kun muistit sen, mitä eilen puhuttiin,” ”Nyt meni jo paljon paremmin!”

Arvostelun vastaanottamista kannattaa harjoitella oppilaiden kanssa. Opettaja voi pyytää oppilaita leikisti haukkumaan itseään huonoksi opettajaksi ja havainnollistaa siten oppilaille, että kaikkeen arvosteluun aina kytkeytyy jokin toivomus, joka on paljon helpompi kuulla kuin vastaava valitus. Esimerkiksi lause: ”Et osaa yhtään opettaa” voidaan tulkita toivomukseksi: ”Haluaisitte siis, että opettaisit paremmin,” joka puolestaan kirvoittaa luontevasti jatkokysymyksen: ”Miten sitten toivoisitte minun opettavan teitä?”

7. Mielen pahoittaminen

Valitettavasti kaikissa yhteisöissä, niin opettajanhuoneissa kuin luokissakin, ihmiset loukkaantuvat aika ajoin toisilleen. Loukkaantumiset myrkyttävät luokkahenkeä, ellei opetella, miten mielen pahoittamiset hoidetaan fiksusti ja rakentavassa hengessä.

Niin oppilaiden kuin opettajankin tulisi uskaltaa kertoa, jos he ovat pahoittaneet jostakin asiasta mielensä. Siksi tulisi tehdä sopimus siitä, että sitä, joka on pahoittanut mielensä, aina kuunnellaan ja yritetään ymmärtää – silloinkin kun hän on pahastunut asiasta, josta moni muu ei lainkaan pahastuisi. Jokaisen tulee voida luottaa siihen, että häntä ei sen vuoksi syytetä yliherkäksi tai tosikoksi. Mielensä pahoittaneen ymmärtäminen, hänen asemaansa asettuminen, tapahtuneen pahoittelu ja tarvittaessa jopa anteeksipyytäminen ei käy kaikilta lapsilta luonnostaan. Se vaatii harjoittelua, mutta onneksi tilanteita, joissa pahastumisten sopimista voi harjoitella koulussa riittää.

8. Epäonnistumiset ja muut vastoinkäymiset

Kouluikään ehtineet lapset ovat yleensä oppineet sietämään epäonnistumisia ja suhtautumaan hyväksyvästi vastoinkäymisiin, mutta on myös lapsia, jotka eivät tahdo kestää, että he eivät osaa jotakin. Siksi on tärkeää keskustella siitä, ettemme voi aina onnistua siinä, mitä teemme. Sitä paitsi oppiminen tapahtuu usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Antibiootit keksittiin huolimattomuuden seurauksena. Edison keksi sähkölampun vasta lukemattomien epäonnistumisten jälkeen.

Luokan henkeen vaikuttaa suuresti myös se, miten oppilat suhtautuvat toistensa virheisiin. Jos väärille vastauksille nauretaan, moni lakkaa kokonaan yrittämästä. Luovuus ja kokeilunhalu kukkivat luokissa, joissa ei tarvitse pelätä että muut alkavat tirskua kun yksi munaa.

Myös siitä kannattaa keskustella, miten oppilaat toivovat toisten suhtautuvan, kun joku tekee virheitä ja miten he voisivat parhaiten auttaa toisiaan voittamaan sen mielipahan, jonka epäonnistumiset aiheuttavat. Virheen tehnyt haluaa kenties kuulla muutaman lohdutuksen sanan kuten ”älä välitä”, ”yritä uudestaan” tai ”kyllä systemaattisesti sinä opit”. Oppilas haluaa tuntea, että epäonnistuminen ei uhkaa hänen sosiaalista asemaansa luokkayhteisössä.

Loppulause

Tuplatähden avulla voidaan lähestyä rakentavalla tavalla kysymystä siitä, miten suomalaisoppilaitten kouluviihtyvyyttä voidaan parantaa. Luokkahenki on liian tärkeä asia jätettäväksi yksin oppilaitten satunnaisesti muovautuvien sosiaalisten suhteiden tai opettajan persoonallisuuden varaan. Jokainen luokka voi opettajansa myötävaikutuksella systemaattisesti edistää omaa ryhmähenkeään Jos haluamme, voimme tehdä paljon sen hyväksi, että kaikilla – oppilailla, opettajilla ja muilla koulun työntekijöillä – olisi hyvä olla koulussa.

perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Perjantai ja 13. päivä!



KUVA: Netistä lainattu kuva havainnollistaa erästä taikauskoa

TÄNÄÄN on siis se kauhea päivä. Perjantai ja 13. päivä. Fiksutkin ihmiset kuulema jossei ihan tosissaan niin ainakin pikkuisen uskovat, että päivä poikkeaa muista päivistä. Vaikka tietävät, että kyse on taikauskosta.

ON SIIS tietoa ja uskomuksia. Tiedon ja uskomuksen raja kulkee kai yksinkertaistaen perusteissa. Tieto on tosi uskomus, jolle on hyvä perustelu. Uskomuksen perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua.

Taikauskoksi kutsutaan käsityksiä, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämässä ja luonnossa vaikuttaa yliluonnollisia voimia tai olentoja ja niitä voidaan hallita tai ainakin niihin voidaan vaikuttaa tiettyjä toimenpiteitä suorittamalla. Sanan laajimmassa merkityksessä uskonnot ovat näin taikauskoa.

IHMINEN on selvinnyt maailmassa järjellä ja intuitioilla. Taikauskoisuus juontaa ihmisen vaistonvaraiseeen, intuitiiviseen pyrkimykseen selittää ympäröivää maailmaa. Yliluonnollisia uskomukset ovat eritytymättömiä käsityksä maailmasta. Näissä elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet menevät sekaisin. Intuition funktio on pitää ihminen elossa. Taikauskoinen ihminen ei pysty perustelemaan taikauskoaan, sillä kyse ei ole asiasta, joka olisi kielen ulottuvissa. Se on asia, joka "nyt vaan on niin".

Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu ovat kehittyneet evoluutiossa eri aikoina ja eri tehtäviin. Intuitiossa olemme lähempänä eläintä. Pienten lasten oppiminen on ensimmäiset vuodet intuitioon perustuvaa. Intuition tehtävä on säilyttää ihminen hengissä: arvioimme mitkä asiat ovat turvallisia tai vaarallisia, mitä kannatta lähestyä, mitä pelätä, olkoon kyse sitten ihmisistä, eläimistä, ravinnosta tai elottomasta luonnosta. Intuitiivinen ajattelu jakaa asiat karkeasti hyviin ja pahoihin.

JÄRKI taas on analyyttinen järjestelmä, joka perustuu kieleen ja logiikkaan, syihin ja seurauksiin. Järki on nuorempi tapa selittää maailmaa kuin intuitio.

Nämä järjestelmät - analyyttinen ja intuitiivinen - elävät rinnakkain eikä koulutus tai älykkyys juuri korreloi sen kanssa, onko ihminen taikauskoinen vai ei. Meillä on nämä molemmat "tiedon"järjestelmät, ja yhdessä ne tuottavat ratkaisuja pulmiimme. Arjessa niitä on vaikea erottaa toisistaan paitsi, kun ne ovat keskenään ristiriidassa ja sydän sanoo yhtä ja järki toista.

ESIMERKKEJÄ TAIKAUSKOSTA

Taikauskoa on esim. uskoa siihen, että seuraavat asiat vaikuttavat siihen, mitä tapahtuu: amuletit, kummitukset, luvut, neliapila, säänhaltijat, tähdet, ufot. Taikasuskoa on uskoa siihen, että joku voi lukea toisten ajatuksia ja että ajatusten voimalla voi väännellä lusikkaa.

Ihminen haluaa turvallisuutta ja onnea. Taikausko on yksi keino selittää, kuinka maailma toimii. Taikausko lisää tunnetta, että tilanne on hallinnassa. Taikauskoa on, että uskoo voivansa itse vaikuttaa siihen mitä tapahtuu tietyillä rituaaleilla. Meillä on kasapäin taikauskoisia tapoja, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut karkottaa pahat henget tai tuottaa hyvää onnea.

Aivastaessa ensimmäinen kuulema on hyvää, toinen pahaa, kolmas rahaa ja neljäs flunssaa.
Monista merkeistä näkee, jos joku ajattelee sinua: Korva soi tai korvia kuumottaa; Kun nikottelee. Päivänkakkaran terälehdistä lasketaan: Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... Itseä ei saa onnitella siitä, että on pysynyt terveenä
Kun nainen lähtee synnytyslaitokselle, hän ei saa pedata lapselle petiä valmiiksi, koska se voi johtaa lapsen kuolemaan.
Sulhanen ei saa nähdä morsianta morsiuspuvussa ennen kuin kirkossa. Parista tulee onnellinen ja rikas, jos hääpäivänä sataa. Särkynyt peili tuo onnea. Ja hevosenkenkä oven päällä. Uudenvuden tinasta voi nähdä, miten seuraavana vuonna käy.

Erityisen taikauskoisia ihmisiä asuu kuulema Kiinassa. Kiinassa epäonnea tuova numero neljä puuttuu esimerkiksi talojen numeroinnista eikä kaikissa rakennuksissa ole lainkaan neljättä kerrosta. Tärkeitä sopimuksia ei solmita kuun neljäntenä päivänä.

MEILLÄ on myös tapoja, joita emme edes tunnista vanhoiksi taikauskoiksi. Esim. kättä pidettiin ennen suun edessä haukotellessa siksi, että se estää sielun karkaavan suun kautta. Skoolatessa laseja kilisteltiin, koska niin karkotettiin demoneita, joiden pelättiin tunkeutuvan avonaisen suun kautta ihmiseen. Moni sanoo "koputtavansa puuta". Puun koputtaminen on kuulema peräisin ajoilta, jolloin erityisesti suuria ja vanhoja puita pidettiin pyhinä.Koputtamalla maalaamatonta puun pintaa manattiin esiin suojelevia voimia. Keskiajalla uskottiin noitien vannovan valan paholaiselle keskisormi pystyssä. Ele käsitetään vieläkin rivona. Seinää vasten nojaavat tikapuut muodostavat pyhän kolminaisuuden symbolin. Käveleminen tikapuiden alta rikkoo symbolin ja on samalla rikkomus pyhyyttä vastaan. Mustaa kissaa pelätään, koska noitien uskottiin pystyvän muuttumaan kissaksi. Sylkäisemällä olan yli suojauduttiin noidan vaikutukselta. Pahojen henkien uskottiin tunkeutuvan ihmisen aukkoihin. Korva- ja nenäkorut suojelivat demonien hyökkäyksiltä.

TÄNÄÄN on siis perjantai 13 päivä. Merenkävijöille perjantai, ja erityisesti 13. päivä laivan lähtöpäivänä on tiennyt epäonnea. Tuona päivänä lähtevä laiva ei koskaan saapuisi määräsatamaan tai se kohtaisi ainakin kovia koettelemuksia. Yhä luku kolmetoista loistaa poissaolollaan muun muassa SAS:n lentokoneiden istuinrivistöstä ja useiden hotellien kerroksista sekä huoneista. Erityisen vaarallinen on yhdistelmä 13. perjantai.

Merenkäyntiin liittyy paljon taikauskoa. Laivan nimen vaihtaminen tiesi yleistä epäonnea. Naisten läsnäolo laivalla tiesi huonoja tuulia, täyttä tyyntä, ruokavaraston loppumista, sairauksia tai yleensä onnettomuuksia. Rottien pakeneminen tuhoon tuomitusta laivasta on kansainvälisestikin tunnettu enne.

Ei muuten, mutta tänään meiltä lähtee iso joukko opettajia virkistyretkelle merelle.

torstaina, huhtikuuta 12, 2007

Juuri tänään



AIVAN upean keväinen päivä. Kirkas sininen taivas. Oli pakko viedä eilen katsastettu auto pesuun.

TULI kiire töihin. Unohdin, että olin sopinut tapaamisen Pelkosen Markun ja Fullanin :-) kanssa. Onneksi Markku eksyi ja soitti. Asia hoitui. Sitten SixMix-vanhempainillanpurkupalaveri. Kaksi kouluuntutustujaa ohjattiin luokkiinsa. Ruuaksi Immu & al olivat tehneet fajitasta. Nam. Ainakin 100 paperiin nimikirjoitus: ekaluokkalaisille osoitettiin lähikoulu, virkavapauksia jne. Sitten Rexi-infoon, jossa pääteemana oli uusi palkkajärjestelmä. Voi luoja. Eikö sitä enää saa sekavammaksi? Opetuspäällikköjen kanssa ideoitin sivustoilla ensi syksyn rehtoriseminaarian fullanilaisittain.

PÄIVÄN tärkeitä puheluita mm.: Sari Karjalainen tulee meille Sopelle työhön. Eilisessä vanhempainillassa vahvasti suomea käyttänyt äiti soitteli. Jokirannan Jukka on nyt tutkitusti kunnossa.

Vuosi sitten osa IV

TASAN VUOSI SITTEN Irakissa päivät olivat verisiä. Saddam Hussein istui häkissä. Mutta kylklä jenkeilläkin oli kuumaa. Euroopan maat paljastelivat CIAN:n salaisia lentoja. Ainakin minulla ajatus, että Yhdysvallat pitää salaisia vankiloita, joissa ei tarvitse noudattaa lakeja, oli järkytys. Niin naivi sitä on.

KOTOSUOMESSA opetusministeri tyynnytteli luokkaretkimaksuista syntynyttä keskustelua. Kalliomäki korosti eduskunnan kyselytunnilla, että opetussuunnitelmaan hyväksytyn toiminnan tulee olla ilmaista, mutta rahan kerääminen sopii vapaaehtoisessa toiminnassa. Linjanveto näkyy yhä kouluissa.

VUOSI SITTEN pääsiäinen alkoi nyt - siis viikkoa myöhemmin. Piinaviikolla pohdin kotisivukonetta- jota nyt liitossa käytetään. Ja tulospalkkaa. Näin vuoden päästä olen itse vienyt kouluni espoolaisen järjestelmään. Nyt jo muutkin koulut ovat kiinnostuneita. Niinikään kommentoin Oli Poroilan oikeustapausta. Etsin hänen kotisivunsa. Uusintaoikeudenkäynti on siis ensi viikolla. "Kuten olen lukuisia kertoja todennut, en lepää ennen kuin oikeus on voittanut – ellen sitten sitä ennen ehdi kuolla." Poroila kirjoittaa.

keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2007

Säpinäpäivä tulossa

TÄNÄÄN oli noustava aikaisin, jotta selviää kaikista päivän haasteista. Järvenperän koulu on kutsunut meidät tutustumaan heidän opetukseensa. Hieno tarjous. Meiltä lähteekin 11 opettajaa opintomatkalle yläkoulun maailmaan. Ja ensi viikolla sitten päinvastoin. Vastaavan Järvenperä on tehnyt jo toisen naapurinsa Karamzinin kanssa.

SIESTALLA meillä on työkokous, jossa valmistelemme tämäniltausta viidensien luokkien vanhempainiltaa. Haluamme esitellä vanhemmille meistä upean SixMix-konseptin perinpohjaisesti.

KLO 14.30-16 Kokoontuu sitten turvallisen iltapäivän valmisteluryhmä virastossa. Moni asia vaatisi jo ratkaisua. Yksi niistä on, missä määrin lakisaateinen eppujen iltapäivähoito ja tämä kokeilu integroidaan. Aikataulut ovat kireät, sillä kirjeet uusille epuille pitäisi lähettää lähipäivinä ja niihin tarvitaan ohje iltapäivähoidosta. Todennäköisesti ensimmäisenä kokeiluvuonna toimimme vielä rinnakkain. Esittelen tilaisuudessa myös vanhemmille tehdyn kyselyn tulokset, joista voidaan päätellä kokeilun henkilöstötarve.

KLO 16.15-17.45 Kokoontuu sitten Ronja-musiikkinäytelmän ohjausryhmä käymään kässärin läpi ja ideoimaan toteutusta.

Ja VIELÄ klo 18.30 on sitten se vanhempainilta. Olen eilen illalla työstänyt siihen ppt-esitystä, johon kuuluu myös aivan perusasioita muutoksen kohtaamisesta.

ELI SÄPINÄÄ SIIS LUVASSA. Onneksi on auto taas käytössä.

tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Lukuvuoden neljännen kvinttiilin välitilinpäätös



TYÖT TAAS ALKAVAT. On loppunousun aika kohti kesää.

SUOMALAINEN kouluvuosi jakaantuu viiteen kvinttiiliin (ei kvarttiiliin). Nyt päättyvä neljäs alkoi talvilomasta ja kesti pääsiäislomaan saakkaa. Viimeinen kvintiili kantaa sitten huhtikuusta kesäkuun alkuun. Se on 35 työpäivän mittainen., ja siten kvinttiiliksi hieman pitkä.

MITEN lukuvuoden neljäs kvinttiili (kuusi viikkoa; viikot 9 -14) sujui? Vuoden 2007 ensimmäiset kuusi kouluviikkoa olivat olleet tehokkaan koulunkäynnin aikaa. Tässäneljännessä aksossa asiat ovat edenneet. Tupa-suunnitelma on allekirjoitettu. Väkivalta-ongelma on toistaiseksi voitettu. Aurorapäivä oli menestys- Ja opebändikin sai heittää onnistuneen keikan.

Kuten ennustin helmikuussa, tämä neljäs kvinttiili pakottaa työn ohella pohtimaan seuraavan lukuvuoden asioita. Ensi syksynä käytettävissä oleva tuntimäärä on arvioitu (n 560 tuntia viikossa). Uusien eppujen määrä on about tiedossa (vielä salainen tieto). Kaava, jolla avustajatuntimäärät lasketaan tiedetään sekin (mutta sovellut on vielä kesken). Opetustoimenjohtaja on tehnyt valintansa uusiksi vakinaisiksi opettajiksi, ja meillä se tarkoittaa sitä, että toinen sope-luokan opettajamme siirtyy ensi syksystä Nöykkiönlaakson. Onneksi olkoon. Saivat hyvän tyypi. Ensimmäisiä tunnusteluja on myös tehty rehtorille, löytyisikö meiltä töitä ensi syksyksi. Määräaikaisia tehtäviä tulee hakuun viikon parin sisällä.

Eheytetyn koulupäivän suunnittelua ja lobbausta on jatkettu- ja pääsiäislomaksi kannoin kotiin kyselylomakkeet.Ne on nyt käyty läpi ja analysoitu. Tässä jaksossa henkilökunta on myös tehnyt Efecaf-arvioinnin, että on sitä myöskin tuijoteltu taaksepäin. Johtokunta on hyväksynyt budjetin- ja oppikirjatilauksetkin on käytännössä päätetty.

Talvikin ehti muuttua kevääksi ja taas viileämmäksi. Lumet sulivat. Neljäs kvintiili päättyi meillä pieneen juhlaan, Via Dolorosaan. Koskettavaa. Yle kävi tekemässä siitä uutisen.

REHTORI on saanut tämänkin kvintiilin aikana olla monin tavoin tyytyväinen kouluunsa. KUNTA 10-hyviä tuloksia sai edelleen esitellä muille työyhteisöille. Eheytetty koulupäivä ja siestamme on ollut mediassa. Eläviä vieraita ei ole tällä kertaa käynyt. Ei kyllä kuolleitakaan.

LUKUVUODEN viimeinen kvintiili vie siis kohti valoa ja aurinkoa. Edessä on paljon mukavia koulupäiviä ja erityisesti odotan Ronjan harjoitusten käynnistymistä.

maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Johtajien johtamisen tuskasta, osa II



JOHTAMISEN JA ORGANISAATION PROFESSORI ALF REN kirjoitti 3.6.2006 Turun Sanomissa kolumnin otsikolla " Johtajatyyppi on usein kelvoton pomo". Siinä hän kertoi, että Yhdysvalloissa on alettu puhua ongelmasta nimeltään alfa-johtajat. Luonnontieteissä alfa-koiralla tarkoitetaan eläinlauman johtajaa, usein aggressiivista koirasta, joka on voittanut entisen alfa-koiraan.

Alfa-johtajalla tarkoitetaan liike-elämässä johtajatyyppiä, joka on oppinut taistelemaan, joka on raivannut tiensä huipulle kilpailussa muiden samankaltaisten urosten (harvemmin naaraiden) kanssa, ja joka on kiinni maailmankuvassa, jossa kaikki tulee kukistaa. Renin mukaan ongelma on se, että tällainen johtajatyyppi ei aina osaa johtaa.

TYÖNTEKIJÖIDEN johtaminen on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on johtaa monikerroksisen organisaation huippujohtajia. Perinteisesti organisaatiossa on erotettu neljän tason johtamista:
1. Työntekijät - itsensä johtaminen
2. Työnjohtotaso- työntekijöiden lähiesimies, johtaa välittömästi työtä, työntekijöitä ja usein tekee taktisia päätöksiä
3. Keskijohto- on itsenäisten yksiköiden, osastojen jne. johtajia. He johtavat henkilöitä, jotka ovat itse esimiehiä: työnjohtajia ja usein myös prosesseja.
4. Ylin johto - visioi. Se johtaa keskijohtoa, itsenäisten yksiköiden johtajia, usein myös strategioita.

Siirryttäessä johtamistasoilla ylöspäin kasvaa käsitteellisen ja muktikkaiden kokonaisuuksien hallitsemisen tarve. Keskitasolla suurin tarve on taidoille työskennellä ihmisten kanssa ja heidän kauttaan. Alimmilla tasoilla on kyse työn teknisestä hallinnasta.

SUOMESSAKIN on pohdittu johtajien johtamista. Heikki Heiskanen kirjoitti jo 20 vuotta sitten, että ylemmän esimiehen on pidettävä huolta alemman esimiehen mahdollisuuksista johtaa yksikköään. Hänen tulee yhtäältä tukea alempien esimiesten arvovaltaa ja toisaalta luoda heille sellaiset työskentelyolosuhteet, että heidän arvovaltansa joutuu mahdollisimman harvoin koetukselle. Johtajia pitäisi johtaa kuin "herrasmiehet" keskenään, tiivistän.

MAAILMALLA Jeswald W. Salacuse on kirjoittanut teemasta teoksen " Leading leaders", joka ainakin googlessa näyttää olevan johtava alan teos. Hän kysyy, kuinka johtaa huippulahjakkuuksia- sillä sellaisiahan kovilla näytöillä kansainvälisten organisaatioiden huipulle pääseet johtavat ovat. Sellaisia, jotka ovat tottuneet erikoiskohteluun.

TÄLLÄ tasolla johtamiseen ei voi käyttää oma auktoriteettiiä, siilä johtajien johtajalla ei sellaista ole. Siksi johtamisen mallia ei kannata hakea armeijasta tai urheiluista - vaan politiikasta. Salacuse käyttää esimerkkinä kahden presidentti Bushin toisitaan poikkeavia tapoja käydä sotaa Irakissa. isä onnistui, poika epäöonnistui. Miksi ?

Salacusen mukaan Isä Bush orkesteroi: Hän panosti monella tasolla liittolaistensa vakuuttamiseen hyökkäyksen välttämättömyydestä. Hän tapasi liittolaistensa johtohenkilöitä henkilökohtaisesti. Poika Bush ei tuntenut diplomatian tapoja eikä koalitionsa muita johtajia. Hän käytti juoksupoikia hoitamaan asioita ja tapaamaan liittolaisia. Isä Bush vakuutti liittolaisensa, että hyökkäyksestä on heillekin hyötyä. Poika Bush komenteli muita seuraamaan Yhdysvaltoja, koska se on supervalta. Moni maa kieltäytyi.

JOHTAJUUS ei siis ole asema. Se on suhde. Johtaa voi vain niinkauan kuin joku seuraa. Salacuse korostaa, että positiiviset suhteet luovat luottamusta. On rakennettava luottamuksellisia suhteita. On kommunikoitava tehokkaasti, ja erityisesti kahdenkesken. On otettava huomioon toisten intressit. Johtajien johtaminen perustuu yhteiseen hyötyyn. Heidät on vakuutettava, että sellainen on. Sinua seurataan, jos uskotaan, että siitä on hyötyä omille intresseille.

Artikkeli Salacusen kirjasta löytyy netistä osoitteesta: http://www.iveybusinessjournal.com/view_article.asp?intArticle_ID=632

PS. En väitä, että opetushallituksen hallintopäällikkönsä kanssa vahvoihin ristiriitoihin joutunut pääjohtaja Kirsi Lindroos on alfanaaras. En väitä, että hän toimii kuin isä Bush. En tunne asiaa. Ulkopuolisen silmin näyttää kuitenkin siltä, että ylimmän johdon kesken Suomessakin on konflikteja, joihin uudenlainen ajattelu johtajien johtamisen erityisluonteesta voisi tuoda mielenkiintoisen lisän.

sunnuntaina, huhtikuuta 08, 2007

Pääsiässunnuntai ja Mr. Bean



PÄÄSIÄISLOMA on tehnyt todella hyvää. Täyspäiväistä huilualua. Mitä nyt vähän tietokoneen naputusta siinä samalla. On niin mielenkiintoisia töitä. Esimerkiksi Fullanin koulutusohjelman lokalisointi suomalaisille sivistystoimenjohtajille toukokuun alussa. Pitäisi puristaa noin 20 tunnin paketti neljään tuntiin. Esimerkiksi Didaktiikan Aakkosten käsikirjoituksen editointi. Esimerkiksi pienimuotoinen tutkielma kansaedustajaehdokkaiden peruskoulupuheesta. Esimerkiksi Auroran vanhempien vastaukset turvallisen iltapäivän kyselyyn. Jne. Jne.

ONNEKSI vaimo pakotti ulos ja elokuviin Graniin. Sain itse vaikuttaa ohjelmaan. Niinpä katsoimme Mr. Beanin lomalla. Pieni suloinen elokuva. Rowan Atkins on minulle 2000-luvun Chaplin. Tarinassakin oli muistumia Kidistä. Mr Bean on täyshöhlä, mutta hänen maailmansa on ihanan positiivinen.

perjantaina, huhtikuuta 06, 2007

Johtajien johtamisen tuskasta. Osa I

PITKÄPERJANTAIHIN jotenkin sopii tuskaisten asioiden pohdiskelu. Valitsin teemaksi johtajien johtamisen tuskan. Virikkeenä oli STT:n kautta välittynyt uutinen. Turun Sanomissa uutinen oli jo 31.3.:




" HALLINTOJOHTAJA SYYTTÄÄ AJOJAHDISTA. Pääjohtaja kiistää

Opetushallitus on ollut varsin myrskyinen työpaikka. Apulaisoikeusasiamies tutkii sisäisen tarkastajan toimia, hallintojohtaja syyttää pääjohtajaa ajojahdista ja viraston viemisestä kaaokseen, pääjohtaja kiistää syytökset, puolustaa tarkastajaa ja moittii entistä kakkostason johtoa."

Opetushallitus on siis opetusministeriön alainen laitos. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli siksi pyytänyt siltä selvitystä asiasta. Ministeriö näyttää asettuneen hallintopäällikön kannalle. Selvityksen mukaan opetushallituksen sisäinen tarkastaja Jukka Vuorio keskittyi vuosina 2004–06 poikkeuksellisen tarmokkaasti etsimään epäkohtia ja väärinkäytöksiä hallintojohtaja Kari Pitkäsen tekemisistä. Pitkäsen mukaan pääjohtaja oli jahdannut häntä alusta alkaen ja lopulta usuttanut sisäisen tarkastajan hänen kimppuunsa. Lindroos teki 2004 Vuorion tutkimusten jälkeen Pitkäsestä tutkintapyynnön poliisille. Syyttäjän mukaan hallintojohtaja ei kuitenkaan ollut syyllistynyt rikokseen, vaan kyse oli hallinnollisista puutteista.
Surullista. Taitava hallintomies on jäänyt virkavapaalle- eikä hän ole ainoa. Luottamusmiehen mukaan kolme muutakin henkilöä on vetäytynyt virkavapaalle. Yksi henkilöistä katsoi johdon painostaneen häntä ja puhui jopa työpaikkakiusaamisesta.

Surullista myös pääjohtajalle. Lindroos kiistää väitteet ajojahdista naurettavina ja korostaa, että tutkimukset olivat välttämättömiä valvonnassa ja hallinnossa sattuneiden laiminlyöntien selvittämiseksi. Hän kokee toimineensa aivan oikein ja ajaneensa valtion etua.

Surullista myös Opetushallitukselle. Sekä luottamusmies että hallintojohtaja Pitkänen arvioivat Opetushallituksen kiristyneiden suhteiden vaikuttaneen viraston ilmapiiriin. Pääjohtaja näkee asiat aivan toisin. Hänestä Opetushallituksen toiminta on parantunut koko ajan ja muutokset vievät aina aikaa. Pääosa henkilöstöstä voi hyvin ja on sitoutunut muutoksiin.

Akavan luottamusmies uskoo, että taustalla ovat tulehtuneet ihmissuhteet. Taustalla lienee myös pääjohtajan tarmokkaasti läpiviemä Opetushallituksen organisaatiomuutos. Lindroosin mukaan kaikki johtoon kuuluvat eivät sitoutuneet tarvittavien muutosten tekemiseen. Hän katsoo, että osa johdosta jopa vaikeutti muutosten tekemistä. Turun Sanomissa 4.4 julkaistussa kirjoituksessa Lindroos kertoo, että hallintojohtajan toimintaan liittyi myös omavaltaisuutta ja piittaamattomuutta viraston nimenomaisista päätöksistä, mistä annetun varoituksen virkamieslautakunta kesällä 2006 vahvisti.

Ihmisiä on vaikea johtaa. Erityisesti toisia johtajia. Löytyisikö maailmalta jotain apua tähän ongelmaan? Palaan asiaan.

Hyvää Pääsiäistä




KUVA: AURORAN Via Dolorosa 2007

SUOMEKSI tänään on pitkäperjantai. Englanniksi päivä on good friday.

POIMIN netistä minusta kauniin e-pääsiäiskortin. Kun klikkaan osoitetta (tai siirrän sen osoitetilaan) kuulen kaunista musiikkia ja kuvat palauttavat mieleen, miksi en ole tänään perjantaina työssä.

http://www.123greetings.com/view/7BF10404102306504

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2007

Auroran Via Dolorosa Ylen aikaisessa



YLEN aikaisen aamulähetys alkaa 6.30. Klo 8.40 kanavalta tulee " Reportteri liikkeellä". Jos hyvin käy, hän löytää Auroran koululle seuraamaan perinteistä Via Dolorosaamme. Ulla-opettaja on koordinoinut tapahtuman, jossa koulunkäyntiavustajamme ovat rakentaneet jumppasaliin Jerusalemin 2000 vuotta sitten. Yläkoulun oppilasryhmä pukeutuu silminnäkijöiksi, jotka kertovat meille pääsiäisen tarinan. Esittyksiä on kolme klo 9.00, 9.40 ja 10.15.



KUVA: Via Dolorosa 2005. (Juha Hyvärinen)

MUIHIN uskontoryhmiin kuuluville järjestetään omaa ohjelmaa.

Ryhmäkokoko ratkaisee opetuksen laadun?



KUVA: SixMixin oppilaat asettuvat spectogrammiin. Luokan toiseen päähän saivat mennä ne, jotka - jos saisi- haluaisivat käydä kuudennen luokan erillisissä 6a-ja 6b-luokissa (ei ketään) . Toiseen päähän (jossa on ruuhkaa), saivat mennä ne jotka aloittaisivat uudelleen suurluokassa. Kasautuma on raskaasti SixMix-myönteinen. Osa oppilaita sijoittui puoliväliin. Kumpikin malli kävi heille. Mielenkiintoisesti usean oppilaan mielipide oli dramaattisesti muuttunut kokemuksen myötä. Nyt aivan SixMix-seinässä kiinni oli oppilaita, jotka ensimmäisessä spectogrammissa vastustivat silloin tuntematonta ideaa voimakkaasti.

ESPOOLAISKOLLEGA, luokanopettaja Ritva Horko- jonka lapset ovat muuten käyneet Auroran koulua- on saanut kirjoituksensa opetusryhmien koosta läpi sekä Hesariin että Opettaja-lehteen. Ritvan viesti on, että opetuksen laatu nousee, kun opetusryhmää pienennetään. Väitteensä tueksi Ritva vetoaa (pieniä koulua verisesti puolustavaan) professori Eira Korpiseen. Korpisen mukaan Amerikasta löytyy näyttöä, että ryhmäkokojen pienentäminen tuottaa parempia oppimistuloksia, viihtyvyyttä jne.

HMMMM. Aihe on mitä kiehtovin. Tähän asti mitään tieteellisesti kestävää näyttöä opetusryhmän koon vaikutuksesta ei ole löytynyt. Tai tarkasti ottaen: opetusryhmän pienentämisen teho loppuu 20:een. Täytyypä tutusta Korpisen väitteisiin. Mihin laadun nousu perustuisi? Jos luokassa on 24 oppilasta, opettajalla on aikaa alle 2 minuuttia/oppilas/tunti. Jos luokassa on 20 oppilasta, aikaa tulee oppilasta kohden muutama sekunttia lisää. Miten siitä syntyisi lisää laatua? Eikö oppilasmäärää suurempi tekijä ole oppilaiden laatu? Pystyn hyvin osoittamaan, kuinka jo neljä oppilasta voi olla liikaa, kun he eivät ole kloulukuntoisia.

MONESTA SYYSTÄ tekisin vastaväitteen. Opetuksen laatu on keskeisesti oppilaiden opiskelun laatua. Ja oppilaiden opiskelun laadun kriteerit tulevat opetussuunnitelmasta. Työtapojen tulisi
• virittää halu oppia (MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA, VALITA)
• ottaa huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen (PROJEKTIT, PARANTELU)
• aktivoida työskentelemään tavoitteellisesti (LOPPUTUOTE PROJEKTISSA NÄKYVÄ)
• edistää jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista (IIEDON TUOTTAMINEN JA ESITTÄMINEN, NIISSÄ TARTVITTAVIEN TAITOJEN esim, VIDEO, PPT- OPETTELU)
• kehittää tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja (PROJRKTIT, TÖIDEN ITSEARVIOINTI, TÖIDEN VERTAISARVIOINTI)
• tukeaoppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista (RYHMÄT, TIIMIT)
• edistää sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista (VAUHTUVAT RYHMÄT)
• kehittää valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten (URAKAT, OMA VAUHTI)
• auttaa oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen (TUKIOPETUS, OHJAUSTUNNIT; YHTEISSUUNNITTELU, VALINNAT)
• kehittäa oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.(OMAN OPISKELUN ARVIOINTI LOKIKIRJASSA)

SULKUIHIN olen laittanut ratkaisuja, joilla laatua tuodaan opiskeluun esim SixMixissä.

OPETUKSEN muuttaminen perinteisestä tällaiseksi ei helpotu pienentämällä luokkakokoa muutamalla oppilaalla. Opetuksen laadunmuutoksen kannalta ratkaisevampaa kuin opetusryhmän koko on opettajien määrä/opetusryhmä. Meillä on nyt vuoden kokemus mallista, josta kaksi kuudetta luokkaa on toiminut yhdessä tilassa: 46 oppilasta ja kaksi opettajaa (ja ajoittain kolmekin). Väitän, että Jukan ja Riston vetämässä luokassa opetus on laadultaan syventynyt vaikka opetusryhmän koko on kaksikertaistunut.

Kokeilun tavoitteena on ollut vahvistaa oppilaan itsenäistä roolia opetuksessa niin että hän valtaistuisi opiskelussaan eikä hän oppimisensa olisi opettajan opettamisesta riippuvaa. Tämä edellyttää, että oppilas saa valtaa ja vastuuta. (1) Häntä ohjataan käyttämään monenlaisia informaation lähteitä- ainoana lähteenä ei ole oppikirja. Opetus ei etene sirpaleina vaan eheytettyinä kokonaisuuksia. Hän saa vaikuttaa opittavaan ainekseen. (2) Oppilas saa vaikuttaa siihen tapaan, jolla hän opiskelee ja antaa näytön osaamisestaan. Oppikirjan lukeminen tai opetuksen tarkkavainen kuuntelu ei ole ainoa työtapa. Kokeet ei ole ainoa arviointitapa. (3) Opettajan osuus muuntuu suorasta opettamisesta ohjaukseksi. Oppilaalla on jopa mahdollisuus valita, kummalta opettajalta hän pyytää apua. (4) Oppilas oppii käyttämään muita luokkatovereitaan oman opiskelunsa apuvälineinä, sparraajina, kumppaneina. Hän oppii auttamaan ja pyytämään apua. (5) Oppilas saa osallistua omien osaamisen näyttötapojen valintaan ja näyttöjen arviointiin.

KAHDEN opettajan järjestelmä auttaa opettajia syventämään omaa opetustaan. Se suo tilaisuuksia oppia toiselta. Se antaa mahdollisuuden ohjata oppilaita tarpeen mukaan, kun toinen aikuisista vastaa "junan eteenpäinmenosta".

SEURAAVAAN hallitusohjelmaan saattaa tulla tavoite määritellä opetusryhmille maksimikoko. Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Ilmakin olisi luokissa raikkaampaa. Korjattavia vihkoja olisi vähemmän. Silti olisi todella surullista, jos se estäisi kahden opettajan opetusjärjestelmän kehittämisen.

tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Aurora goes Ronja




AURORA on siis saanut luvan esittää oman tulkintansa Ronjasta. Kässäri on siivottu kuntoon, ja ensi viikolla opettaajien Ronja-ryhmä pitää suunnittelukokouksensa. Huomenna ehdimme hieman jakaa tehtäviä luokka-asteille työpaikkakokouksessa. Varsinaiset harjoitukset alkavat heti pääsiäisloman jälkeen, kun pääosan esittäjät Ronja ja Birk on valittu. Tällä kertaa valinta tehdään niin, että kaikki rooleihin halunneet osallistuvat usean päivän (=siestan) harjoituksiin Jokirannan Jukan johdolla.



Minä piipahdin harjoituksissa maanantaina, ja salihan oli täynnä toinen toistaan loistavimpia näyttelijöitä. Kumpaankin roolin on tavoite valita neljä esiintyjää. Valinnoissa tärkeintä on rooliin sopivuus.

PÄÄSIÄISLOMAN JÄLKEEN koulupäiviä on jäljellä 35 ja kouluviikkoja 8. Jos Ronjaa esitetään keskiviikkona ja torstaina viikolla 22, niin oikeasti harjoituksiiin on aikaa seitsemän viikkoa. Ihan riittävästi. Ohjaussuunnitelma ehdittiin tehdä jo syksyllä.

LAITAN tähän loppuun vielä Astrid Lindgrenin perikunnalta saamamme kirjeen, josta selviää luvan ehdot.
...............................................................................
Hallo Marrti Hellström

Thank you for your request about a Ronja Musical in your school. We like theidea that Astrid Lindgren´s stories inspire young children to be creative in different ways. And in that aspect we encourage you to go ahead with your plans. We have a few ground rules though, that apply to anyone who likes to dramatize her stories.

You write that you will "use the red line of the story and the main characters, and honour the great ethics in the story".

We think that it is very important that you do not make up any new"adventures". Everything that happens in your story must come from the book: the characters, the plot, the feelings. It´s not ok to make up new stuff or persons. But it is ok to omit parts of the story that you don´t want, so long as it´s still easy to follow the story.

You may not record it on CD or DVD.
You may not charge the audience.
You may not perform this play in public.

Good luck and have fun!

Best regards
Malin Billing

Saltkrakan AB
Box 10022, SE-181 10 Lidingo

malin.billing(at)saltkrakan.se
tel +46 8 765 06 55
fax +46 8 765 06 57

maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

Jää Hyvästi, Jorma Munne



TÄNÄÄN kouluille tuli suruviesti- jo toinen lyhyen ajan sisällä. Jorma Munne oli menehtynyt 30.3. sairaskohtaukseen.

OPETUSTEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖ Jorma Munne ei tehnyt itsestään isoa numeroa. Netistä ei löydy hänestä yhtään kuvaa. Kaivoin siksi tämän lastun kuvaksi Tony Hagerlundin nappaaman kuvan virastokeskuksesta. Muistan Jorman nimenomaan niiltä ajoilta, kun hän veti juuri nimitettynä opetusteknologiayksikköä. Nopeasti toiminta kuitenkin muuttui. AV-lainaustoiminnan järjestämisestä ja laitteiden korjauksesta porukkaa tarvittiin ATK-laitteistamaan kouluja. Ja aivan alimitoitetuin voimavaroin. Päällikkö veteli itse piuhoja pitkin kesää. Sitten käynnistyi TVT-hanke isolla budjetilla, ja Jorma siirtyi titteliä lukuunottamatta syrjään.

NÄEN yhä Jorman seisomassa AV-keskuksen parveketasanteella hermosavuilla. Mukavat juttutuokiot eivät unohdu.

sunnuntaina, huhtikuuta 01, 2007

Vuosi sitten osa III



KUVA: Tasan vuosi sitten leijuin ilmassa Michael Fullanin muutosjohtamisseminaarin innostamana

MAALISKUUN loppu 2006 vaikuttaa vuoden päästä katsottuna oudon tutulta. Jossain oli kauppakeskuksen katto romahtanut (vrt. Myyrmannin lasikatto). Huolta kannettiin vanhusten hoidosta ja köyhien perheiden lapsista . Vanhasen naisseikkaliut kiinnostivat iltapäivälehtiä. Bagdadissa tehtiin iskuja. Säältään viime maaliskuu oli ennätyskylmä. Ja tänä vuonna lämmin. Eikai ilmastonmuutos näin nopeasti toimi:-) Sitä paitsi tänä vuonna ei ole ollut vielä lainkaan uutisia Keski-Euroopan tuhotulvista.
.........................
OMASSA SPACE-BLOGISSANI olen näemmä ollut huolissani ja sillä kertaa OAJ:n vaalisähläyksistä, opettajien täydennyskoulutuksesta ja toimettomista pojista. Näistä jälkimmäinen osoittautui myöhemmin uutisankaksi. Teollisuusmaiden OECD-järjestön vuosikirja antoi nimittäin surkean kuvan suomalaisten teinipoikien ahkeruudesta. Sen mukaan 15–19-vuotiaista suomalaispojista 13 prosenttia on sellaisia, jotka eivät ole sen enempää töissä kuin koulussakaan.
Kyse oli tilastointivirheestä.

KOULUSSA harjoiteltiin tiiviisti Suvikylän Syyne-musiikkinäytelmää. Laihdutuskuuri oli pudottanut 5 % elopainosta.

Opettajien tiheä vaihtuminen ja vanhempien oikeudet


KUVA: Auroran miehistö 10 vuotta sitten lukuvuonna 1996-97

KOULUISSA miehistön vaihdokset ajoittuvat pääosin lukuvuoden taitteisiin. Aikaisemmin opettajat olivat Suomessa hyvin uskollisia ensimmäiselle tai toiselle työpaikalleen. Mutta maailma on muuttunut. Monet opettajat vaihtavat asuinkuntaa puolison töiden ja edullisempien asuntojen perässä.

Julkisen viran erikoisluonteisiin kuuluu mahdollisuus virkavapauksiin muistakin kuin perhelomasyistä. Niinpä kouluissa on aina pysyvä joukko opettajia vakinaisessa (ns. toistaiseksi palkatuissa) viroissa ja joukko, joka hoitaa määräaikaisia tehtäviä. Tästä jälkimmäisestä joukosta osa pysyy talossa vuodesta toiseen, koska uusia sijaisuuksia aina löytyy. Osa etsiytyy muihin töihin tai muihin kouluihin. Vaihtuvuus on tosi asia. Usein ajatellaan, että suuri vaihtuvuus kertoo huonosta hengestä ja johtamisesta.

KOULUN KANNALTA se, että pääosa opettajakunnasta on pysyvää, on tärkeä seikka. Kohtuullinen vaihtuvuus tuo kuitenkin taloon uutta virtaa.

Auroran opettajien ydinjoukko on hyvin pysyvää. Meillä on opettajia, jotka ovat tulleet Lippäjärvelle töihin 1980-luvun alussa. 10 nyt rivissä olevaa opettajaa on ollut meillä yli kymmenen vuotta (ks. lastun kuva). Ja jos mukaan lasketaan virkavapaalla juuri nyt olevat, niin 11. Jäljelle jäävässä puolikkaassa opettajakunnasta liikehdinta ja vaihtuvuus on ollut aika ajoin vilkasta. Tuulisin paikka on ollut erityisopettajan paikka. Viime syksynä taloon tuli kaksi uutta opettajaa. Ja kolmas tuli syksyn jo alettua.

Uuden opettajan saivat startti, molemmat ekat (toinen kaksi kertaa), kolme kolmatta luokkaa, toinen neljäs ja toinen viides. Ja jos kahden kutosen erittäin tiivis SixMix-yhteistyö katsotaan opettajanvaihdokseksi, niin "vanhalla" opettajalla jatkoi ainoastaan viisi luokkaa 16:sta! Opettajien pysyvyydessä on siis paradoksi: Opettajien vaihtuminen eri luokissa olikin pääsääntö, vaikka opettajakunnassa vaihdoksia oli vähän.

REHTORINA koen, että pysyvä henkilökunta on voimavara. Mutta asia ei ole minun ratkaisuvallassani. Määräaikaiset viranhoidot on aina pantava avoimeen hakuun, vaikka rehtori ja oppilaat ja vanhemmat kuinka olisivat innostuneita jostain sijaisopettajasta (paitsi jos käytettävissä on muodollisesti pätevä ehdokas). Kyse on opettajan ammattiin koulutuksen hankkineiden nuorten oikeusturvasta. Tehtäviin on valittava pätevin ja soveliain. Ja pätevä tarkoittaa tässä opettajankoulutuslaitoksesta saatua lopputodistusta.

Meillä tulee taas tänä keväänä täytettäväksi kaksi luokanopettajan tehtävää (tuntiopettajuutena) ja 1-2 koko kouluvuoden kestävää luokanopettajan viransijaisuutta. Pääosa opettajakunnasta siis pysyy ennallaan. Entä luokkien tasolla? Uuden opettajan saavat näillä näkymin taas starttioppilaat, kolme ekaluokkaa, yksi kolmasluokka ( ja jos TriMix-kokeilun laskee mukaan kaikki kolme kolmatta luokkaa), yksi neljäsluokka ja kuudennet luokat (SixMixII). "Vanha" opettaja jatkaa näillä näkymin kuudessa luokassa 17:stä. Tilanne on siis samanlainen kuin viime syksynä. Uusi opettaja on pääsääntö.

HYVIN usein opettaja vaihtuu toisen ja kolmannen luokan välillä. Toisilla luokilla monista syistä johtuen opettaja vaihtuu tätä useammin. Pääosalla on varmaan käsitys, että opettajien runsas vaihtuvuus on epätoivottavaa ja se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin. Uudella opettajalla on uudet tavat, ja lapsilta menee aikaa rytminvaihdoksiin. Varsinkin kasvatustavoitteiden saavuttamisen osalta, opettajan ja oppilaiden keskinäisillä hyvillä suhteilla on iso merkitys. Opettajan vaihtuessa sekä oppilas että opettaja joutuvat rakentamaan suhteen uudelleen.

OPETTAJAVAIHDOKSET eivät jakaudu aina tasaisesti, vaan ne saattavat kasautua jollekin luokalle. Meillä on nytkin tällaisia luokkia. Vaihdosten määrään on vielä vaikuttanut se, että joillan ikäluokilla koulut pakotettiin yhdistämään luokkia suuremmiksi. Nyt se ei enää ole välttämätöntä, jos vain koulussa on tiloja. Pitäisikö tälle tilanteelle tehdä jotain? Voisiko sille tehdä jotain? Pitäisikö "pysyviä" opettajia kierrättää?

MEILLÄ on ollut "ikiaikaisesti" periaate, että (pysyvä) opettaja saa ratkaista, milloin hän vaihtaa luokkaa. Tämä on niitä etuoikeuksia, joita Auroran kaltaisessa puutteellisissa tiloissa toimivalla opettajayhteisöllä on ollut. Osa pysyvistä opettajista haluaa viedä luokkansa ykkösestä kutoselle, osa on erikoistunut joko 1-2-luokille, osa 3-6-luokille. Oikeus on koskenut niitäkin opettajia, jotka ovat virkavapaalla. Heidän virkansa on useimmiten seurannut luokkaa, ja sillä luokalla on ollut sitten useita sijaisia.

TÄMÄN LASTUN otsikossa kysyn itseltäni, loukkaako opettajien tiheä vaihtuminen vanhempien oikeuksia. Se on selvää, että vanhemmat eivät vaihdoksista pidä, mutta uhkaako opettajien vaihtuvuus opetuksellista tasa-arvoa? Vastaus voi kuulostaa tylyltä, mutta se on: ei uhkaa.

MUUTAMA perustelu on varmaan tarpeen. Perusopetus on julkinen palvelu niinkuin oikeus terveydenhoitoon. Lapsella on oikeus saada joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Mutta lapselle ei ole luvattu oikeutta, että hän saa sitä tietyltä ihmiseltä. Lapselle ( ja vanhemmille) luvataan tietynlaista opetusta muttei pysyvää opettajasuhdetta. Sitä ei edellytä lainlaatija eikä lupaa palveluita järjestävä kunta. Edes sosterin puolella ns. omalääkärimallissa ei taata, että omalääkäri on sama lääkäri.

Julkisella sektorilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia sitoa työntekijöitään irtisanomisaikaa pidemmäksi ajaksi. Puhumattakaan esim. kuudesta vuodesta, jonka alakoulu kestää. Työvoima saa liikkua vapaasti. Lisäksi työntekijöillä on lakisääteisiä oikeuksia palata omaan tehtäväänsä.

PYSYVÄ opettaja on kiistatta asiakkaan kannalta laatutekijä (paitsi silloin, kun opettajaan ei olla tyytyväisiä). On kuitenkin syytä huomata, että laatua on kahdenlaista. Velvollisuuksiin liittyvää laatua on oikeus odottaa ja vaatia. On myös laatua, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakas saa enemmän kuin mihin hänellä on oikeus. Joskus tätä laatua kutsutaan ylilaaduksi. Siitä, että jollain luokalla on pysyvä opettaja ja toisella ei, ei seuraa tasa-arvon ongelmaa. Siitä, että toinen saa ylilaatua, ei seuraa oikeutta vaatia samaa toiselle luokalle. Tasa-arvo ulottuu vain velvollisuuksiin. Hyvettä ja velvollisuutta ei saa sekoittaa keskenään niin epikseltä kuin tilanne voi joskus tuntuakin.

TÄSTÄ RIIPPUMATTA haluan rehtorina ponnistella sen eteen, että turhia opettajan vaihdoksia vältetään.