Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, lokakuuta 31, 2007

Kannustavaa palautetta



TÄNÄÄN muuten paistoi aurinko. Myös vertauskuvallisesti. Vaikka päivään mahtui harmittaviakin asioita, kuten pieneltä ekaluokkalaiselta pöllitty potkulauta ja mm. oman lapsensa vaatteiden pudottelusta vihaisen isän puhelu, niin samaan päivään mahtui myös paljon positiivista palautetta.

LASTUN kuvassa on Suomen Vanhempainliiton 100-vuotisjuhlassaan minulle myöntämä kunniakirja ansiokkaasta toiminnasta kodin ja koulun yhteistyön edistämisessä. Ansiomerkkinä oli kaunis lasitaideteos. Ne tuotiin koululle postipaketissa, koska olin viime lauantaina juhlan aikaan Turussa. Kortissa sain vielä terveisiä vanhalta Freenet-tutulta Heikki Korpiselta. Mukavaa.

KUVA: Kiinnostusta ja tunnustusta saimme myöskin lltapäivällä, kun olin esittelemässä espoolaisille johtajille Auroran työhyvinvointihanketta. Päivän keynote-puhja oli Tapani Ahola, Furmanin Benin työkaveri. Oli mukava tutustua.

ISON myönteinen yllätys oli, että PS-Kustannus on aloittanut pitkään valmisteilla olevan kirjan "Sata sanaa opetuksesta" markkinoinnin. Sehän on innostavaa. Educa on hieno foorumi kirjan julkistamiselle. Mainoksessa teos on nimetty yksin minun kirjoittamakseni ja se ei ole totta. Kirjaa ei olisi ilman Kansasen Perttiä. Asia varmaan korjantuu, kun kansikin suunnitellaan.

tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Johtoryhmän syysseminaari SOKLAssa

KUVA: SOKLin kampuksessa opiskelee noin 4000 opiskelijaa. Talo on uusia ja komea, mutta jo nyt vesi vuotaa sisään.

AURORAN koulun johtoryhmä ( Martti, Ulla, Liisa, Anna-Liisa ja Hanna) piti Koulutus- ja työseminaarinsa 30.10.2007 Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Lähdimme koululta kahdella autolla noin ko 8.40. Minun autoni oli perillä klo 9.30. Naisten auto noin klo 10.



Seminaari alkoi vihreällä teellä, jota meille tarjosi lehtori Sirpa Wass Matematiikan yksikön yhteistilassa. Sirpa kertoi unohtumattomalla tyylillään työnkuvastaan. Yliopistolla jokainen tekee vuodessa 1600 tunnin toimenkuvasuunnitelman. Ns. kontaktiopetusta saa olla korkeintaan 392 tuntia. Niinpä moni opettavat salaa enemmän. Hyviä puolia työssä ovat korkeatasoiset opiskelijat, hyvät tilat ja välineet. Huonoa ennen muuta palkkaa.

Perehdytyksen jälkeen teimme nopean kiertoajelun (Ulla oli pyörätuolilla) laitoksen tiloihin. Klo 11 siirryimme lounaalle ja työseminaariin laitoksen ravintolan lasikabinettiin ns. akvaarioon. Lounaaksi söimme porsaanleikettä, salaattia ja leipää- ja ne olivat oikein hyviä.



Työseminaariosuuden työlista oli pitkä . Aluksi paneuduimme yhteistoiminnallisesti tiimeihin johtamisen välineenä. Tiimipomoilla oli tilaisuus "avautua" syksyn kokemuksista. Sen jälkeen varmistimme, että Tulospalkkiokokeilu 2007 onnistuu mahdollisimman hyvin. Joryssa oli intoa jatkaa kokeilua myös vuonna 2008. Ulla otti vastuulleen vaikeimman asian: paperien lajittelun organisoinnin. Myös työn riisunta vaatii meiltä toimia. Onneksi meillä on "kiviä kengissä". Kävimme myös läpi 50-vuotisjuhla-asioita.

SITTEN soitimme Sirpan vielä paikalle, joimme teet ja kahvit ja söimme hyvät piirakanpalat. Päivän upein uutinen oli että Sirpa kertoi palaavansa Auroraan syksyllä 2008. Eletään siinä toivossa.

maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Keskustelua kehittymisestä



JOKAISELLA Espoon kaupungin työntekijällä on oikeus kehityskeskusteluun oman esimiehensä kanssa. Keskusteluissa tulisi käyttää yhteistä lomaketta, joka on vasta uusittu. Niinpä minäkin täytin lomakkeen etukäteen oman esimieheni hallintopäällikön vetämää keskustelua varten.

Lomakkeella työntekijä kuvailee ensin (a) "TYÖNTEKIJÄN TULEVAN KAUDEN KESKEISET TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT" ja vastaa, "MITEN TOTEUTUMINEN ARVIOIDAAN". Sen jälkeen hän listaa (b) " OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TARVEALUEET " ja kuinka tuo osaamisen hankitaan. Johtajat joutuvat pohtimaan (c) johtamisosaamistaan, joka jaetaan 1. OPERATIIVISEEEN JOHTAMISEEN, 2. IHMISTEN JOHTAMISEEN, 3. MUUTOSTEN JOHTAMISEEN ja 4. STRATEGISEEN JOHTAMISEEN. Lopuksi jokainen saa vielä pohtia (d) TYÖHYVINVOINNIN MAHDOLLISIA KEHITTÄMISKOHTEEITA. Keskustelun loppuun on vielä varattu kaatoluokka: (e)MAHDOLLISET MUUT KESKUSTELUNAIHEET.

Hmmm. Jostain syystä lomake ei oikein toiminut minun kohdallani. Vaikka jäsensin tehtäviäni ihan huolellisesti, oli tosi vaikea löytää joitain tänä vuonna kaikkein tärkeimpiä asioita ja oman osaamisen pahimpia puutteita. Ajattelen johtamista nykyään niin kokonaisvaltaisesti, etten pysty nostamaan siitä esiin koulutuksella paikattavia kärkiä. Ja toisaalta: Espoo on satsannut minun koulutukseeni 18 vuoden aikana niin paljon, että eiköhän sillä jo pitäisikin pärjätä.

Lomaketta täyttäessäni oikein pysähdyin sen ääreen, millaisella nälällä olen koulutusta hakenut: rehtori-pd (1998-00), mentor-rehtori-koulutus (2001-2002), ryhmäjohtajakoulutus (2003- 2004), oppilaitosjohdon kouluttajakoulutus, Oph ja Opeko (2003- 2005), Efektian johtotiimikoulutus 2006), TalentHausin muutosjohtamiskoulutus (2006) ja JET-tutkinto (2007). Jollen olisi viikko sitten ilmoittautunut ” Reksit remontiin”- verkkokoulutus-ohjelmaa (opettajatv.fi/Oph ja Opeko), olisin ensimmäistä kerta moneen vuoteen vailla pitkäkestoista koulutusohjelmaa.

KESKUSTELU oli leppoisa ja kannustava. Marjo kehui kouluamme ja sen uskomattomia suorituksia (esim. näytelmät) vaikka olosuhteet ovatkin puutteelliset. Hienoa kuulla.

sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Johtamista 2000-luvulla

KUVA: Hämeenlinnan kollegoita perehtymässä 2000-luvun pedagogisen johtamisen sytykkeisiin.

JOTKUT työviikot ovat nykyään kiireisiä, ja toisissa tapahtumia on vielä enemmän. Luulen, että viikko 43 oli yksi syksyn hektisimmistä. Kaksi päivää koulutettavana ja kaksi kouluttajana. Opettaja-lehteen tulevan herkän jutun kommentointia. Kokouksia. Neuvotteluja. Hakemuksia.


Perjantain vuosilomapäivän käytin rehtorikoulutuskeikkaan Hämeenlinnassa. Kansainvälisen rehtoriohjelman Suomen turnee jatkui, ja keräsin taas arvokkaita kokemuksia seuraavaa tapahtumaa varten Espoossa.

KUVA: Työkirjan tehtävät ovat OK, mutta vain keskittymällä saadaan aikaa riittävän syvään keskusteluun. Menee muutoin pintasukellukseksi.

Meitä koleerikkoja itseämme vauhti ei ehkä haittaa samalla lailla kuin perusolemukseltaan rauhallisempia ihmisiä. Mutta saatamme kyllä tartuttaa muutkin hötkyilemään. Hitaammin siis Martti ensi viikolla, pliis.

Töitä valui viikonloppuun. Lauantaina oli keikka: jaoin Turussa VESO-tilaisuudessa opettajille muutostietoa. Tilaisuus pidettiin palloiluhallissa, eikä dataprojektorin eikä kaiuttimieni teho riittänyt alkuunkaan. En ihmettele, että 200 opettajan yleisö ei oikein hihkunut onnesta. Sunnuntaista osa kului rästiin jäämässä olevaa paperisumaa purkaessa.

Kun vielä apulaisreksi on kotonaan tapaturman vuoksi, reksin liika poissaolo konttorilta vaikkakin luvan kanssa, ei tee hyvää. Kun kissat ovat poissa, hiiret eivät vain tanssi pöydällä, vaan joskus ne myös purevat toisiaan. Ensi viikolla on siis voideltava haavoihin balsamia, jos saa ja osaa.



VIIKOSTA 44 tulee tärkeä viikko: maanantaina käyn oman kehittämiskeskusteluni esimieheni kanssa ja keskiviikkona aloitan vastaavat opettajien kanssa. JJ palaa Suomeen ja kauan odotettu Oliver Twist starttaa. Tiistaina johtoryhmä pitää kunnon kokouksen - itse asiassa syksyn ensimmäisen- Soklan tiloissa. Keskiviikkona alkaa taas koulutusputki: esittelen iltapäivällä työhyvinvointihankettamme Espoon johtajille ja torstain ja perjantain olen vuosilomalla vetämässä OPEKON oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelman II-lähijaksoa Turun seudun uusille rekseille. Kurssi voikin olla osaltani viimeinen, jos Opeko tapetaan vuoden 2009 alkuun mennessä. Hyi, Timo Lankinen. Ja vuoden viimeinen Luokanpettaja oikoluetaan painokuntoon.

Mutta mitä näitä ruikuttaa. Itsepä olen vauhtini pitkälti säätänyt. Ja reissuilun paras puoli on kotiin Espooseen paluu. On meillä monet jutut fiksusti hoidettu.

perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Pekka Himanen ja Tulevaisuuden koulu

KUVA: Himanen juuri samassa luento-univormussa kuin Tikkurilassa. Kuva on kuitenkin kaukaa maailmalta.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN rehtorikoulutuspäivä pidettiin torstaina 25.10.2007 Tikkurilan lukiossa. Esiintyjät olivat arvovaltaisia. Opetusministeri Sari Sarkomaa avasi tilausuuden ja toi valtiovallan tervehdyksen "kaikki kunnossa, mutta joka päivä tulokset täytyy lunastaa". Seminaarin päätti professori Pekka Himanen, ja hänen luennostaan kohta enemmän. Sarkomaan ja Himasen välillä puhuivat Vantaan, Helsingin ja Espoon opetustoimenjohtajat ja monikulttuurisuuden tutkija Pasi Saukkonen.

FILOSOFI Pekka Himasen luennosta minäpoika nautin. Hän maalaili kuulijoille fullanilaisin silmin katsottuna oikeaoppisesti iso kuvaa Suomalaisesta Unelmasta; maasta, joka on sekä luova että välittävä. Luovuus on sitä, että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omaa ainutlaatuista potentiaaliaan yhä täydemmin. Ja välittäminen on rikastava yhteisö.

Sitten Himanen siirtyi erittelemään koulua tuon visionsa kautta. Omien opettaja- ja oppimiskokemustensa, esimerkkien ja tutkimusten perusteella on syntynyt malleja tulevaisuuden oppimismaalmasta. Esimmäinen näistä oli Linuksen laki. Se vastaa kysymykseen, kuinka on mahdollista synnyttää ilman resursseja käyttöjärjestelmä, joka haastaa Microsoftin. Linuksen laki on kuulema "yleisempi oppimista ja menestyviä toimintakulttuureita koskeva laki", ja siinä on kolme kohtaa:

1. Luova intohimo : Miten energisoivaa ja palkitsevaa onkaan kokea, että on merkityksellinen kohde tekemiselle, jonka kanssa voi toteuttaa Itseään aiempaa täydellisemmin.
2. Sosiaalinen verkko eli rikastavan yhteisön voima; Ihminen voi kokea kuuluvansa laajempaan ”meihin”, joka on innostunut samasta asiasta ja siitä, että juuri tuo ihminen on mukana. Vuorovaikutuksen ansioista pystyy nousemaan korkeamalle
3. survival (alin taso)

Opettajaa tämä laki ohjaa tekemään opittavat asiat merkityksellisiksi. Kun asia on merkityksellinen, ihminen asettaa ongelmia ja ideoi. Menestyjät ovat onnistuneet säilyttämään yhteytensä ihmettelyn tilaan itsessään. Nämä ihmiset käyttävät resurssejaan. Lapsetkaan eivät halua oppia yksinään vaan yhdessä. Siinä on rikastavan yhteisön paikka. Opitaan yhdessä toisten kanssa. Nuoret heittävät kysymyksen nettiin, toinen tekee tiivistyksiä, kolmas korjaa. Näin oppiminen auttaa seuraajia yoisin kuin vanhassa koulussa, jossa koepaperi lopulta päätyi roskikseen.

Himanen hahmotteli tältä pohjlta oppimisen luonnollista prosessia, joka on tutkivaa oppimista, ongelmanratkaisumalli jne...

TOINEN malli oli Ville Valon malli. Miksi HIM menestyi? Valo puhui huulluudesta seurata aavistuksia. Bändistä. Ja sitkeydestä. Kosmos koettelee ja testaa onko tyyppi tosissaan. Tarvitaan kykyä kannatella uskoa. Himasen mukaan eniten saavat aikaan tyypit, joissa yhdistyy potentiaali kykyyn viedä asia loppuun. Ja tässäkin mallissa tarvitaan unelma : Pitää olla riittävän innostava näkymä.

Valo näyttää hänkin opettavan opettajille, että Jos asiaa ei koeta merkityksettomäksi, niin muu ei auta. Me Sarpilan Jukan kanssa nyökyttelimme toisillemme. Pedagogiikan voimala! SixMix! Opetuksessa on kyse on sytyttämisestä; oppimisen palosta, Himannen takoi.

Jollei opettaja onnistu merkityksellistämään opittavaa asiaa, oppilas demotivoituu. Välitä oma luova intohimosi, oma luova merkityksellisyytesi oppilaille, hän pyysi. Kaikki asiat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia. Opettajan tehtävä pn vastata miksi-kysymykseen.

HIMASEN mukaan opettajalla on tulevaisuuden koulussa viisi tehtävää.
1. Tiedollisten ja taidollisten kykyjen synnyttäminen,
2 Yleinen oppimiskyvyn ja -halu vahvistaminen (palautetaan yhteys omaan lapsen oppimisen haluun),
3. Luova intohimo (auta henkilöä löytämään oma merkityksellinen asia elämässä; opettaja kuin paarma),
4. Rikastava yhteisö (opettaja kuin pitojen pitäjä, joka saattaa vieraat yhteen, Työelämä tulevaisuudessa on yhdessä tekemistä. Yhdessä tekeminen on tärkeää myös eettisesti: kyse on välittämisestä. Yhdessä opitaan elämisen kykyjä.
5. Itseluottamus (luottamus on pyramidin pohjapalkki, jos sen läpi romahdetaan läpi, jäädään ilman perustaa)

PÄIVÄN LOPUKSI, yliajalla, Himanen katsoi kehittämäänsä pyramidia vielä rehtoriuden näkäkulmasta. Hän on tutkinut tulevaisuuden työelämää ja parhaita johtamiskulttuureita. Tutkijaryhmä kävi läpi erityisen menestyneitä yhteisöjä ja etsi vastausta kysymykseen: Mikä luonnehtii näitä menestymis- johtamiskulttuureita.

1. Luottamus on perusta, jolta ollaan luovassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa rikastavasti. Osaajien yhteisö ratkaisee enemmän kuin soolo-osaaminen. Luottamus näkyy uskalluksena ottaa riskejä ja heittää pöytään keskeneräisiä ideoita.

Monessa yhteisössä on Himaisen mukaan liian vähän luottamusta. Niissä romahdetaan pelkoon. Uhattuna oleminen johtaa suojautuvasti toimimiseen. Muut koetaan kilpailijoiksi. Ei uskalla ottaa luovia riskejä. Menee pohja luovuudelta ja välittämiseltä. Himanen neuvoi: Rakentakaa tietoisesti luottamuksen ilmapiiriä.

Luottamuksen ilmapiirissä voidaan käyttää energia työhön. Se ei kulu ” Tilanteen tasalla olo näytelmään", eikä "Munauksen estostrategiaan” eikä ” Moitteettoman oleskelun taipumukseen”. Energiaa käytetään onnistumisen maksimoimiseen. ” Pelko on elämän isoin vastatekijä.

Yhteenvetona Himanen totesi, että menestyneissä yhteisöissä
1. On visio, unelma. Yhteisöllä on yhteiset tavoitteet ja tavoitteiden yhteinen follow-up. Vetovastuut on jaettu
2. On luovuutta. Se edellyttää vapautta työskennella luovasti. Johtajan ei pidä mennä joka paikkaan. Vapaus ansaitaan suoritustem kautta
3. Yhteisö on rikastava. Sitä kuvaa kannustava, läheinen yhdessä työskentely ja avoin kritiikki.
4. Yhteisössä on turvallista, siellä on luottamusta. Johtaminen on reilua ja sitä kuvaa avoimuus ja oikeudenmukaisuus

Yhteisöa rakennettaan rekrytoinnilla. Johtaja palkkaa osaaja-rikastajia, jotka rikastavat yhteislä ja jakavat sen tavoitteet.

UPEA LUENTO!

keskiviikkona, lokakuuta 24, 2007

Kuinka käy Opetushallituksen?

YKSI Opetushallituksen pääjohtajan paikan vahvoista hakijoista, Timo Lankinen, on saanut virkatyönä tehdä oman esityksensä siitä, mihin suuntaan Opetushallitusta tulisi kehittää. Hmmmm. Vakavasti. Selvitysmies Lankinen on tiedotteensa mukaan esittämässä mm. seuraavia asioita (jäsentely lastun kirjoittajan):

1. Opetushallitusta ei lakkauteta.

2. Tähän asti OPH on ollut kehittämisvirasto. Jatkossa se olisi entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio (koko määritelmä: toimeenpano, seuranta- ja kehittämisvirasto).

3. Opetushallitukselta otettaisiin joitain tehtäviä ( ja henkilöstöä) pois. Jatkossa mm
- Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annettaisiin asetuksina. Selvitysmiehen mukaan "Perustetyö
on Opetushallituksen keskeisin ja tärkein väline koulutuksen ja oppimisen kehittämisessä." Nyt ne korvattaisiin OPMn satasivuisilla asetuksilla ?
- "Opetushallituksen kehittämishankkeiden määrää tulisi selkeästi vähentää".
- Opetusalan koulutuskeskus Opeko (entinen Heinolan kurssikeskus) lakkaisi. Toiminta siirrettäisiin pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialle.
- OPH:n osuus arviointitoiminnassa supistuisi valtakunnallisten kokeiden toteuttamiseen.

4. Joitain toimintoja tulisi uudistaa. Tällaista olisi esim.
- Myytävä opetus.
- Hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto. Se tulisi koota Opetushallitukseen perustettavaan koulutuksen tietokeskukseen.(Apua, en ymmärrä mistä puhutaan??)
- Seurantaa ja kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä tulee edistää uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja.

5. OPH saisi myös joitain uusia tehtäviä:
- Opetushallituksen tulee luoda kokonaiskatsauksia koulutuksen tilasta ja
- julkaista vuosittain kansallinen koulutuksen tuloskuva sekä
- koota, levittää ja hyödyntää tutkimusta.
- Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa budjettivaroin toteutettavasta oppilaitosjohdon koulutuksesta.
- Myös Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO tulisi yhdistää osaksi Opetushallitusta.

6. Uusi uljas OPH rakentuisi seuraavien osa-alueiden ympärille:
- kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen (Outoa- opsithan piti antaa ministeriölle)
- koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus,
- koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut,
- koulutuksen tietokeskus,
- kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja
- koulutuksen hallintopalvelut.

7. Muutoksen perusteluna käytetään hallintokielen sanastoa: kehittää koulutuksen keskushallintoa nykyistä yhtenäisemmäksi... lähentää opetusministeriön ja Opetushallituksen suhdetta ....pelkistää, supistaa ja tehostaa toimialan hallintoa. Muutosta myydään myös argumenteilla: Opetushallituksen on voitava keskittyä ydintehtäviinsä.

8. Uudella tavalla määritelty toiminta alkaisi v. 2009.

9. Ikäänkuin jälkiruuaksi (tai huomion harhauttajiksi (?) selvitysmies heittää
- Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta tulee vahvistaa kansallisella koulutuksen seurannalla ja arvioinnilla (siis kontrollia lisää?) sekä koulutustarpeiden ennakointia.
- Normatiivisen ohjausta tulee selkeyttää, pelkistää ja täsmentää (ops esim. liiaan yksityiskohtainen)
- Rahoituosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen tulee luopua
- Kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta tulee laajentaa.
- Tuloksellisuusrahoituksen osuutta tulee lisätä perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
- Koulutuksen järjestäjien (siis kuntien) itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita tulee täsmentää.
- Koulutuksen kansallinen arviointi tulee keskittää perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education), joka sijoitettaisiin Jyväskylään.

TOINEN VIRANHAKIJA, nykyinen pääjohtaja Kirsi Lindroos on julkaissut nopeasti OPH:n sivuilla oman tiedotteensa. Sitä voisi kuvata viimeiseksi taisteluyrityksekseksi: Tiedotteen mukaan "tehty selvitys on jatkoa viraston kehittämiselle". Se " toteuttaa useita niistä tavoitteista, joita Opetushallitus on opetusministeriölle jo aiemmin (vuonna 2004) esittänyt" ( suomeksi: Lankinen kulkee lainavaatteissa). Varmaaankin valintaprosessin vuoksi pääjohtaja minimoi kritiikin; Opetushallituksen tulevat ydintehtävät kaipaavat kuitenkin vielä lisäselvitystä... jotkin asiat vaativat lisäpohdintaa.

Ja lopputiedote onkin oman laitoksen toiminnan ylistämistä: Opetushallitus on uudistunut... verkostomainen toimintatapa on ohjannut viraston toimintaa oikeaan suuntaan.... henkilöstön asiantuntijuus on lisääntynyt.... sidosryhmäkyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa vastaajista on sitä mieltä, että Opetushallituksen toiminta on pysynyt ennallaan tai mennyt parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Tulos on hyvä... Viraston toiminta on tulevaisuusorientoitunutta... Oppijan on oltava kaiken kehittämistoiminnan lähtökohtana jatkossakin.
´
Luonnollisesti nykyinen pääjohtaja tukee uusia lisätehtäviä. Henkilöstövaikutukset (mm. ihmiten irtisanominen) nostetaan myös esiin: " henkilöstövaikutuksiin tullaan paneutumaan Opetushallituksessa huolella. Henkilöstön osaamiseen ja täydennyskoulutukseen sekä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota esitysten toimeenpanossa."


LÄHTEET
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2007/10/OPH_selvitys.html?lang=fi
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,434,74844

tiistaina, lokakuuta 23, 2007

Tiukkoja hommia

KUVA: Meidän TIP-Sari Opettaja-tv:ssä. CLIPS näkyy osoitteessa:http://opettajatv.yle.fi/tvohjelmat?show=2&id=7560&p_id=E0259913&f=&kriteria=1&sort=1

MEINASI HYMY HYYTYÄ ja keho jäätyä aamulla. Vein nimittäin auton renkaidenvaihtoon, ja jatkoin työmatkaa jäisellä Vespalla. Ehdin nippa nappa Uudenmaan Pelastuslaitoksen järjestämään suojelulohkojen päälliköiden ja apulaispäälliköiden koulutukseen. Viherlaakson koulun rexi on lohkon päällikkö, ja minä apulaispäällikkö. En mötöttänyt pitkään, vaikka minut oli "syrjäytetty".

Koulutuksen tarkoitus oli antaa ajantasaista tietoa valmiussuunnitelmista ja lohdon toiminnasta. Tiukkaa asiaa. Kuvata ei saanut. Eikä varmaan puhuakaan. Ensi syksynä on kuulema toiminnallinen harjoitus.

SITTEN viima päätä hivellen Vespalla koululle. Onneksi oli lämmintä kalakeittoa. Siestalla oli opettajien bänditreenit. JEPS! Sitten tovi huomisen YT-istunnon papereita kuntoon. Ja laskuja maksuun. Ja turhia papereita roskiin. Ja SPAMEJA roskikseen
Ja OHR-kokoukseen. Sisäinen tiedotus ei ihan toimi. Yllättävän usein moniammattillinen tiimi odottelee palaverin unohtanutta luokanopettajaa. OHR käsitteli mm. työkykyään huolestuttavasti menettäneen luokan asiaa, ja laadimme toimintasuunnitelman. Interventiot tehdään tällä ja ensi viikolla. Tiukka homma

AURORAN POIKIEN FUTISJOUKKUE pääsi finaaleihin. Tiukka homma.

KYLMÄÄ ILTAA lämmitti Opettaja-tv:n ohjelma, jossa käsilteltiin turvallista iltapäivää. Törrösen Sari vastasi mainiosti toimittajan kysymyksiin ja Etelä-Sipoon reksi oli fiksu hänkin.

maanantaina, lokakuuta 22, 2007

9 viikkoa jouluun!



NIINKUN VUOSI SITTEN jo paljastin: olen jouluihminen ja Elvis-fani. Siksi lastussa tällainen kuva. Siksi myös tänä maanantaina alkanut yhdeksänviikkoinen vuoden IV kvartiili on minulle nimenomaan nousua kohti joulua. Luulen, että joulu on ainoa kohta vuotta, jonka oikeasti varaan lomaksi.

TÄMÄ VIIKKO 43 on paluuta arkeen - toivottavasti virkistäytynein voimin. Meillä on takana kunnon syysloma, josta muut koulut ovat kuulema kateellisia. Muutama avainopettaja on poissa kuvioista, mutta kaverit kyllä paikkaavat. Vieraitakin kestitään. Tällä viikolla vierailupäivä on keskiviikko, ja vuorosa on psykologeja, Smart-Board-asiantuntijoita ja itse opetuspäällikkö. Viikon teemana on "Kadonneen käytöksen metsästys", ja se starttasi tänään. Viikon jännityksen aihe on, kuinka käy poikien futisjoukkueen huomenna semifinaalissa?

VIIKKOA 44 leimaa kehittämiskeskustelut. Maanantaina sellainen on myös itselläni oman esimieheni Marjo Tuoriniemen kansa. Oliver Twistin harjoitukset alkavat. Tunnen jo, kuinka veri alkaa virrata suonissa. Lokakuun käytösteema siirtyy arkeen: " Koulunkäyttäytymisen kuvioita " .

VIIKKO 45 tehdään töitä.

VIIKKO 46 tehdään töitä.

VIIKKO 47: vieläkin painetaan täyttä vauhtia.

VIIKKO 48 on marraskuun viimeinen viikko- ja se merkitsee, että juhlakausi alkaa näkyä arjessa. Uusi käytösteema: pukeutuminen on huomion kohteena ja ennakoiden myös joulukuun "juhlakäyttäytyminen" . Adventtikausi alkaa Auroran kappelissa.

VIIKKO 49 huipentuu Suomen 90-vuotisjuhlalounaaseen torstaina ja päättyy koko henkilökunnan virkistäytymiseen. Elvis nimittäin tulee Suomeen 7.12 ! Tai tarkemmin peräti kolme. Juhlimiseen on varaa, kun maanantaina lyödään lukkoon TUPA-pistetilanteemme.

VIIKKO 50: on luokanopetusviikko. Vaihtotunteja ei enää ole. Koulun 50-vuotisjuhlakonsertissa soi rokki maanantaina. 0-4-luokat työstävät komean kuusijuhlan v 1957 lauantaiksi.

VIIKKO 51. Juhlinta päättyy keskiviikkona 5-6-luokkien Oliver Twistiin ja perjantaina jaetaankin sitten todistukset. Sitten alkaa joululoma.

sunnuntaina, lokakuuta 21, 2007

Lepopäivä

KUVA: Vakuutusyhtiö oli unohtanut kirjata Vespan seisonta-ajan alkaneeksi. Eikun viilettämään pitkin maanteitä. Perjantaina olikin upea 9 ° aurinkoinen syyspäivä.

LEPOPÄIVÄ. Aamulla lehti, kahvi ja voileipä. Sitten naputtelemaan joutavia koneella. Puolilta päivin autoon, ja viemään kanervia likkaporukasa (Rauni, Marju ja Norppa) isän haudalle. Muut olivat maailmalla. Riku Hollannissa palkkiomatkalla ja Santtu seikkailemassa Aasiassa- ilmeisesti juuri nyt Thaimaassa. Sekä broidin perhe Lontoossa. Kauko olisi täyttänyt 83 vuotta. Kävimme vielä brunchilla Omenapuussa. Suosittelen.

KUPU täynnä sitten kotiin ja oikein puolentoistatunnin päiväunille. Klo 18 sitten valmistautumaan ensi viikkoon. Työpöydät olivat siivottomassa kunnossa, joten oli taas aika karsia pinoja. Energisessä tilassa tuli laitettua maailmalle erilaisia neuvoja. Tärkeille ihmisille lähetin vetoomuksia oman suosikkini valitsemiseksi Opetushallituksen pääjohtajaksi. Luokanopettajaliiton hallitusta patistin vastuun kantoon kustannustoiminnassa välttämättömättömäksi osoittautuneen Lo-tarvikkeen henkiin herättämiseksi. Opettajat saivat postiinsa viikkokirjeen, kehittämiskeskustelujen rungon ja aikataulut. Ehdin vielä laatia kyselylomakkeen TIP-hankkeen kustannusneutraalisuuden edistämiseksi. Fiksua oli käydä läpi avoinna olevien asioiden muistikortistoni. Löysin taas monta kirreellistä asiaa, joiden edistymistä täytyy paapoa. Sepi soitti, ja kävime läpi marraskuun Luokaopettajan tuupparia. Taittoon on aikaa jäljellä kaksi viikkoa, joten no hätä.

lauantaina, lokakuuta 20, 2007

Saneeraus, ongelma saadaan se tai ei :-)

KUVA: Perjantain LänsiVäylässä on vihaisia äitejä

SAMAAN AIKAAN, kun moni koulu - mm. Aurora - voihkii saneerauksen ja korvaavan rakentamisen siirtymistä yhä kauemmaksi, näyttää ongelmia syntyvän siitäkin, että saneeraus saadaan tuntuvasti meitä nuorempaan kiinteistöön. Näin on käymässä lehtitietojen mukaan Kuitinmäessä.

KOULUJEN SANEERAUKSET on Espoossa usein toteutettu niin, että koko koulu tyhjennetään korjaustöiden ajaksi ja oppilaat sijoitetaan muihin kouluihin. Ratkaisu on turvallinen, ja antaa rakennusliikkeelle liikkumatilaa töiden ajoituksessa. Diasporan aika on yleensä vaikeaa kaikille niin opettajille kuin oppilaillekin, erityisesti jos yhteisö joudutaan silpomaan moneen eri sijoituskouluun. Itkua ja hammastenkiristystä se oli naapurimme Viherkallionkin osalta muutama vuosi sitten. Koulun yläluokat siirettiin hallinnollisesti Karakallioon, ja nuorempia oppilaita kuljetettiin busseilla toisiin kouluihin.

Joskus saneerauksissa päästään helpommalla. Karamzinin koulun lisärakentaminen pystyttiin toteuttamaan ilman diasporaa. Niin myös aikanaan Niipperin koulun saneeraus. Kun Auroraan siirrettiin uudet parakit, aluksi puolet koulusta, ja myöhemmn 5/6 luokista jatkoi vanhassa koulussa. Karhusuon koulu oli kokonaisuudessaan Kirkkojärven koulun parakeissa, ja nyt Kirkkojärven koulu on Koulumestarin koulun tiloissa, oikein kivirakennuksen sisällä- ja yhteistyö toimii vallan mainiosti.

MALLEJA on siis monta. Lehtitietojen mukaan Kuitinmäen lähes 11 miljoonan euron saneerausta vanhemmat eivät sinänsä vastusta. Mutta he vastustavat mallia, jossa oppilasikäluokkia ripotellaan eri kouluihin: Jukka Sarpilan ohjastamaan Niittykumpuun, tyhjiin filiaaleihin ja mm. Keski-Espoon kouluun. Vanhempien mielestä koko koulu pitäisi sijoittaa parakkeihin Olarin koulun ja lukion pihalle. Ratkaisu olisi sama kuin aikanaan Karhusuon kohdalla. Erona olisi se, että Kirkkojärven koulun pihalla oli tyhjät parakit. Nyt sellaiset pitäisi vuokrata, ja se maksaa maltaita.

Lautakunnan tehty esitys löytyy netistä osoitteesta http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=C2C87A7BBEC2929CC2257379002A24A6&kanta=Kunnari\\intrakun_e.nsf

Se, että kukin luokka-aste sijoitetaan samaan kouluun, tuntuu fiksulta. Näin voidaan taata oppilaille mahdollisuudet joustaviin opetusryhmiin. Valinnaisaineiden tarjonta tulee varmaan supistuman. Oppilaat joutuvat liikkumaan eri koulujen väliä, mikä ei ole mukavaa. Myös opettajille 1,5 vuotta on kovahko paikka, koska sijoituskouluissa ei riitä kaikille erillisiä omia aineluokkia. Osan opettajista pitää siis kiertää luokissa kimpsuineen ja kampsuineen.

VIRKMIEHET ottavat ratkaisuissa huomioon myös niiden kustannukset. Niittykummussa ja Keski-Espoossa on tyhjiä tiloja, joista maksetaan turhaa korkea vuokraa. Nyt esitetyssä mallissa on siis taloudellista järkeä. Siinä ei olisi, että tyhjät tilat pidettäisiin tyhjinä ja samaan aikaan liisattaisiin lisää todella kallista vuokratilaa.

YMMÄRRÄN hyvin, että vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. Se on heidän tehtävänsä. Vanhempien mukaan oppilaitten koulumatkat pitenevät, ysiluokkalaisten osalta 10 km:iin. Googlemapin mukaan matka on 8,1 km. Koulupäivä pitenee vanhempien mukaan matkojn vuoksi 10 tuntia viikossa. En ymmärrä? Kaupunki on luvannut oppilaille matkakortit. Bussi 19 kulkee tietääkseni välin 18 minuutissa. Päivien piteneminen koulumatkan vuoksi saattaisi haitata harrastuksia. Totta mutta vain, jos päivä oikesti pitenee. Ks edellä. Kaverihenki on vaarassa. Mahdollisesti. Olivatko tässä kaikki hallinnon esityksen puutteet? Vai onko oikeasti kysymys siitä, että vanhemmat eivät halua lapsiaan sijoituspaikaksi tarkoitettuun monikulttuuriseeen kouluun? LänsiVäylässä sitä ei nosteta esiin, mutta lautakunnan esittelyssä tämä asia nostetaan vanhempien kommenttina esiin.

JÄÄN POHTIMAAN, onko vanhempien vaatimus kokonaisuuden kannalta jopa kohtuuton. Kaikki lisävuokriin kuluva on pois myös muiden koulujen rahoista. Länsiväylän mukaan vanhemmat uhkaavat valituskierteellä. Mitähän siitä hyödytään? Saneerauksen lykkääntyminen? Ilmoitan heti Auroran vapaaehtoiseksi 11 mijoonan euron käyttäjäksi.

perjantaina, lokakuuta 19, 2007

Oy Aurora Ab: vuoden III kvarttiilin tulosvaroitus;vauhtia piisaa

KUVA: Australialaisen kaimakoulun (Aurora Schoolin logo löytyi netistä antamaan uskottavuutta tälle lastulle


VUODEN 2007 kolmas kvarttiili ja lukuvuoden 07-08 ensimmäinen kvarttiili on nyt voitettu kanta. Kun koulu alkaa syysloman jälkeen, jäljellä on puolet syyslukukaudesta. Millainen on saldo?

ELO-LOKAKUU on sujunut suunnitelmien mukaan. Kaikki koulupäivät on pidetty. Lukuvuosisuunnitelma tapahtumista on toteutettu 17,5/19 alkuperäisen tavoitetason mukaisina. Kerhotoiminta vyöryy ennennäkemättömällä volyymilla. Opettajien toimenkuvaa uudistaa innokas pariopettajien joukko. Koulun tehtävänkuvaa täydentää TIP-hanke. Valmistelut jätteiden lajitteluun etenevät- juuri tänään saimme kierätyskeskuksesta oman kummin Kauniiden tapojen kampanja on hyvässä vauhdissa. Koulun teatterijoukkue on tehnyt iskun Jupperin kirjastoon. Poikien futisjoukkue jatkaa lopputurnaukseen. Koko koulun yhteiset laulutunnit ovat alkaneet. 50-vuotisjuhlien valmistelut ovat aikataulussa. Hyvää perustyötä on rikastettu mm. sähkökannel-konsertilla, sambialaisen teatteriryhmän esityksellä ja ryhmäytymistunneilla Raamattuopistolla. Useat luokat ovat olleet leirikouluissa ja retkillä. Koululla on opastettu vieraita Hyvinkäältä, Itävallasta ja Sloveniasta. Koulun www-sivut ovat saaneet ansaittua kiitosta.

Kaikessa ei ole täysin onnistuttu. YU-kisoissa ei tullut mitallia (viime vuonna yksi hopea). Sisäisessä tiedotuksessa on ollut mokia. Joillain oppilailla on vaikeuksia totella aikuisia. Mutta pieniä ovat murheemme.

OY Aurora Ab voi siis antaa III kvartiilin tulosvaroituksen. Teemme hyvää tulosta. TIP näkyy ensi viikolla TV:ssä. Nousu jouluun alkaa. Viikon kuluttua alkavat valmistautumisen joulujuhliin ja Oliver Twistiin. Yeah!

torstaina, lokakuuta 18, 2007

Tulospalkkaa mouruamaan

KUVA:Jukka Ruotsalainen

AURORAN koulu on ensimmäisenä espoolaiskouluna mukana tulospalkkiokokeilussa. TUPA on muutenkin Espoossa vielä harvojen herkkua, koska se vaatii melkoisesti paperitöitä. Eivätkä kaikki pidä muutoinkaan ideasta. Me nyt kuitenkin päätimme sitä kokeilla viime joulun alla. Tammikuun loppuun menneessä saimme sovittua työnantajan kanssa tavoitteet, joihin meidän on yllettävä, jotta ylimääräistä rahaa heruu. Toukokuussa oli ensimmäinen tsekkaus, ja huomenna toinen.

TUPASSA työyhteisö asettaa itselleen kehittymistavoitteet neljälla eri tavoitealueella: vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, prosessit ja henkilöstö. Kullakin osa-alueella on vähintäin yksi haaste. Etukäteen pitää porrastaa tavoitteen saavuttaminen esim. viiteen vaiheeseen. Lähtötilanne + neljä eri parampaa tilannetta. MItä paremmin tavoitteet saavuttaa, sitä suuremman palkkion saa. Lisäksi tavoitteita saa painottaa.

LASKIN juuri tämän hetken tilanteen Olemme edenneet hienosti kaikilla tavoitealueilla. Kun ottaa painotuksen huomioon, olemme minun arvioni mukaan täyttäneet tavoitteet 62 %:sesti- ja aikaa on vielä ainakin kaksi kuukautta. 62 % tarkoittaisi sitä, että palkkioksi saataisiin 62 % maksimista, joka on 5 % tupaan osallistuvien yhteisestä vuosipalkasta. Karkeasti ja hieman optimistisesti laskien se tarkoittaisi noin 800-1000 euroa/nuppi. Lopullisen %-luvun laskee kuitenkin työnantaja, joten saa sitten nähdä.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 17.10.07

OLEN pitänyt blogia yli 1.5 vuotta. Ensimmäinen blogini PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on ollut jo noin 20 500 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007 alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta.

Päivitän blogiaiheiden koonnan kuukausittain alustan mukaan kahdessa ryhmässä

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-17.10.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Aurora 50 v (26.1 9.8) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16,8) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 ) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pro Rexi 2015 (16.10) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10) •Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Jukka Sarpila (8.6 17.10) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) • Tuntematon sotilas (18.8) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

EKOAY:n syyskokous 16.10.2007


KUVA: Jukka Sarpila antaa ohjeita äänestystä varten.

OULUN kone laskeutui Vantaalle klo 18.35. Ei kun mersuun ja tähti kohti Kuitinmäen koulua, jossa EKOAY piti syyskokoustaan. Meidän Sarpilan Jukka oli järjestötoimikunnan puheenjohtajana ideoinut uudenlaisen vaalitavan, jossa jokainen kokousedustaja sai äänestää seka ala- että yläkoulun ehdokkaita. Kauniaisille oli etukäteen lohkaistu oma edustaja- mainio Jukka Ruotsalainen.

ALAKOULUN paikoille oli tunkua. Minä halusin olla paikalla äänestämässä Karjalaisen Saria hallitukseen. Ja Sari meni läpi! Yläkoulun ehdokkaista äänestin rehtorijaoston puhenjohtajaa Jukka Kuittista, mutta hän jäi yhden äänen päähän hallituspaikasta. Mrrrrr.

KAHVILLE ehdin, ja oli tosi mukava turista tuttujen kanssa Reijo Qvintus, Suvi Heikkilä, Antti Komulainen...

Pro Rexi 2015 – Minne muutoksen tuulet vievät?

SUOMEN rehtorien yhdistys, tuttavallisesti SURE-FIRE on siis käynnistänyt yhteistyössä yhteistyötahojensa kanssa Pro Rexi 2015 kehittämishankkeen. Sen tavoitteen on taata jatkossakin, että rehtoreiksi saadaan hyviä hakijoita. Hankkeen yksi avaintekijä on rehtorikoulutus. Niinpä Sure järjestää loka-tammikuussa useita alueellisia koulutustilaisuuksia, jotka ovat jatkoa Wanhan Sataman sessiolle. Koulutuksen sisältö ja toimintaidea perustuvat professori Michael Fullanin muutosjohtamisen malliin. Kaksipäivisiä koulutustilaisuuksia on yhteensä viisi, ja minä kävin nyt korkkaamassa ensimmäisen Oulussa maanantaina ja tiistaina yhdessä Tertta Paanasen kanssa. Turnee päättyy sitten tammikuussa 2008 Educaan. 


 


KUVA: Kaikissa seminaareissa rakenne on samanlainen. Paikalle saapui reippaat 20 kurssilaista, ja useimmat olivat kyenneet lanaamaan kiireensä niin, että suorittivat koko kakun. Kursilaiset olivat tosi ystävällisiä. Oululaisia heistä oli tosi vähän, mikä oli kyllä harmi. Aikataulu oli tiukka, mutta saimme käytyä mallin 8 muutosvoimiaa varsin hyvin läpi. Osallistavat työtavat ovat raskaita osallistujille. Niissä joutuu käyttämään aivojaan. Koulutuspaikkana vanha kasarmialue oli vallan mainio. Koneet ja tarjoilukin toimivat.











  KUVA: Olin tehnyt turneta varten erillisen työkirjan: Oman Muutoksen Lokikirjan. Se näytti toimivan aika hyvin. Lokikirjaan kirjataan kunkin muutosvoiman esittelyn yhteydessä saatuja ideoita omaan parhaillaan käynnissä olevaan hankkeeseen. Oulussa tällaisia hankkeita olivat mm. siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin, yhtenäiseen peruskouluun, usean oppilaitoksen aikataulujen yhtenäistäminen, luokanopettajien ja aineenopettajien erilaisen toimintakulttuurin yhtenäistäminen, koulun saneeraus jne.

sunnuntaina, lokakuuta 14, 2007

Mäntsälä mielessäin...

KUVA: Mäntsälän uusi lukio

OLISIN oikeastaan ollut viisas, jos olisin noudattanut vanhaa sapattisääntöä lauantaina. Olin kuitenkin luvannut ajaa Mäntsälään pitämään iltapäväluennon "Opettajasta ja koulusta jatkuvassa muutoksessa". Paikalla oli parisataa peruskoulun opettajaa, ja kaikilla maha täynnä riistakiusausta. Minullakin. Macci toimi. Käytin tällä kertaa runkona viime syksyn erityisopetuksen seminaariin valmistamaani oman koulumme "ruumiinavausta". Muutosteoria jäi nyt vähemmälle, mutta alkuviikon Lahden keikan jälkimaku oli sellainen, että en halunnut käyttää (liian) tuttua disposiota tällä kertaa. Tunnelma oli ihan ystävällinen. Kouluilla oli omat messuosastot, ja ehdin käydän ne pikaisesti läpi. Mäntsälässä oli sitä paitsi yllättävän monta tuttua opettajaa, jotka kävivät moikkaamassa.

PALUUMATKALLA pohdin Johnny Cashin biisiä " I´ve been everywhere". Mikä sitä saa ihmisen viettämään vapaataan tien päällä? Aloitin keikkailut 1980-luvun alussa Lahden sijaiskurssilta, jota vedin yhdessä Jomppa Ahosen kanssa. Sijaiskurseilla oli tuolloin kovaa kysyntää. Vedin niitä itsekseni Imatralla, Karkilassa ja Espoossa, yhdessä Haapaniemen Raunon kanssa Hesassa ja myöhemmin Toivasen Tapsaan tutustuttuani hänen kanssaan mm. Lohjalla ja Vantaalla. Oli ne aikoja. Vieläkin niistä kursseista voi olla ylpeä. Ja kun Taituri ja Aikamatka ilmestyivät, maata sai kiertää kirjaesittelyissä.

REXIKSI ryhdyttäni keikkailu siis jatkui, mutta pääteema vaihtui. Lama nimittäin lopetti sijaiskurssit. Kiersin nyt Helsingin, Tampereen ja Lempäälän saleja puhumassa esteettisestä eheyttämisestä ennen muuta esi- ja alkuopetukseen erikoistuville. Väitöskirjan valmistuttua 2004 keikkavauhti on jopa kiihtynyt. Nyt levitän muutostiedon valoa ja koulutan uusia rehtoreita hommiinsa. Fullanin mielenkiintoista konseptia vien tammikuuhun asti Ouluun, Helsinkiin, Turkuun ja Jyväskylään. Pro Rexi-turnee päättyy Educaan tammikuussa 2008

Pitkällä turneella on nähty monenlaista. On ajettu Fiatin moottori kansiremonttiin. On katseltu maisemia junan ikkunasta. On myöhästytty lentokoneesta. Erikoisin luento oli ehkä 20 minuutin alustua opetussuunnitelmatyöstä Istanbulissa 2005. Jännittävintä oli luennoida Teatterikorkeakoulussa Kouluteatterista. Julkisimpia ovat olleet Ylen teemalle taltioitu muutosluento Forum Dynamossa tai luento jalkapallokentän kokoisessa Educan pääsalissa 2006. Arvokkain yleisö saattoi olla arkkipiispan vetämässä lasten harrastustapaamisessa talvella 2007. Suurin kuulijakunta minulla on ollut Seinäjoella tammikuussa 2007. Ja varmaan haastavin porukka Pro Rexi-tapahtumassa syyskuussa 2007 Wanhassa Satamassa. Halvimmat- ilmaiset- luennot olen pitänyt muiden koulujen vanhempainyhdistyksille.

SAAS nähdä, millaisia haasteita kevät 2008 tuo tullessaan. Tulevaisuuskasvatuksen kouluttajaksi olen jo lupautunut- jos kurssi toteutuu- ja ainakin yksi Opekon rexikurssi on vietävä loppuun. Mutta tuleeko sen jälkeen oikeitten lomapäivien vuoro vai onko moottoritie edelleen kuumaa...

lauantaina, lokakuuta 13, 2007

Viikko päättyi Päämäärään

KUVA: Päämäärä-näytelmän juliste. Lainassa teatteri Kultsan sivuilta.

EDELLINEN viikko jatkui edunvalvontaharrastuksen parissa aina sunnuntaille. Sitä huomaa, kuinka tämänikäisen turnauskestävys ei ole samanlainen kuin nuorempana. Edellinen viikko painoi jaloissa, eikä nyt päätynytkään ollut kevyimpiä. Oli perustyötä ja sen päälle kannelkonserttia, hölmöläisesitystä, kiusaustapausten selvittelyä ja seurantaa, neuvotteluja uusien sope-oppilaitten sijoitteluista, ja vielä sivuhommiakin. Tämä lokakuun vaihe, juuri ennen syyslomaa, on tutkimustenkin mukaan opettajia väsyttävintä aikaa. Ja se taas vaatii esimieheltä kaiken edellisen päälle ripeitä askelia pienten tulipalojen sammuttamiseksi.

ELI TULEEPA syysloma oikeaan aikaan. Meillä Aurorassa loma on melkein koko viikon mittainen. Hyvää tekee. Vaikkei tällä kertaa voikaan itse oikeasti lomailla, niin uusien ongelmien kasaantumiseen tulee ainakin breikki :-)

VIRKISTÄVÄÄ oli ehtiä perjantai-iltana katsomaan broidin (Jorma Hellström) ohjaaman ja dramatisoiman "Päämäärän" ensi-iltaa Kultsalle Kulosaareen. Kyseessä oli Väinö Linnan esikoisteoksen kantaesitys. Varsin vähäiselle huomiolle jääneen romaanin julkaisemisesta on kulunut 60 vuotta. Tottakai tällainen esitys on kulttuuriteko, ja sen on ymmärtänyt Linnan perikuntakin antamalla esitykselle esitysluvan.

PÄÄMÄÄRÄ kertoo Valte Mäkisestä, köyhästä muonamiesperheen pojasta, jolla on uskomaton hinku löytää elämälleen kohottava päämäärä, julkaista se kirjana ja saada mainetta ja kunniaa. Valte on erilainen nuori, hän lukee maailmankirjallisuuden klassikot ja vaikeimmat filosofiat, etsii ja tuskailee. Hänellä on ahdistava kuilu kutsumuksensa ja elämän todellisuuden välillä. Elämä on kärsimystä ja elämän päämääräksi löytyy lopulta kärsimyksen kestäminen. Kuinka erilainen onkaan elämänkäsityksemme tänään?

Linnan myöhemmin nerokkaiksi kypsyneet ideat ja henkllöhahmot ovat Päämäärässä aihioina. Sodanjälkeisen maailman luokkajako, angsti ja synkkyys hämmentävät. Vieläkö joku haluaa noin maanisesti kirjailijaksi- kuuluisaksi kylläkin? Tekstiä seuraa hieman samalla lailla kuin kuuntelee Beatlesien studionauhoituksissaan hylkäämiä biisejä. Ihaillen, mutta museaalisesti. Se auttaa ymmärtämään mennyttä- mutta entä tätä päivää?

TEATTERIESITYKSENÄ sovitus on jälleen kerran oivaltava. Lavastus on minimalistinen, ja niin on kahtia jaetun pääroolin esitystyylikin. Se sopii pieneen tilaan. Muu ensemble säestää sooloja tukevasti, paikoin vallan riemastuttavasti. Onhan lavalla vuosikymmeniä teatteria tehneitä taitajia- ja raikkaita uusia kasvoja. Musiikki rytmittää esitystä, mutta ei päästä katsojaa helpolla. Melodiat on kuin riisuttu kaikesta viihdyttävästä.

PÄÄMÄÄRÄ on haastava teos. Se on sydämellä tehty kunnianosoitus Väinö Linnan elämäntyölle. Onneksi olkoon, Kultsa.

torstaina, lokakuuta 11, 2007

Kauniisti puhumisen taito



TÄNÄÄN julistimme voittajan kauniisti puhuvan oppilaan ilmiantokisassa. Ilmiantoja tehtiin 166, ja niissä ehdotettiin peräti 66 eri oppilasta palkittavaksi. Voittaja sai äänimäärän, joka oli aivan omaa luokkaansa: 25. Komea juttu.

KOKO koulu oli kokoontunut saliin, kun 5b-luokan Arttu sai komean kunniakirjan ja ruskean kirjekuoren, jossa oli jätskirahaa. Herrat Tik, Tak ja Tok jakoivat palkinnot omakätisesti.



AAMUPÄIVÄN ohjelma jatkui hienolla Jamkidsien järjestämällä ja TIP-hankkeen sponsoroimalla konsertilla. Maan kuuluu Anttu Koistinen näytti, kuinka 2000-luvun sähkökannel soi. Tämän jälkeen seitsemän luokkaa pääsi kannelpajoihin kokeilemaan soitinta. Tarkoitus oli sytyttää innostus ainkin kahdeksaan oppilaaseen, jotta koulullamme voisi käynnistyä kannel-kerho. Ilmoittautumisohjeet jaettiin opilaille, ja deadline on 19.10.

Opettajat ainakin innostuivat. Lupasin selvitellä mahdollisuuksia saada lopuillekin luokille kannelpaja- ja hankkia riittävä setti kanteleita.



JOS AAMUPÄIVÄ oli kauniin käytöksen juhlaa, iltapäivä valitettavasti meni päinvastoin. Koulussamme on käynyt joku kahjo, jokaon tehnyt älytöntä ilkivaltaa. Eilen aamulla paljastui, että erään luokan akvaarioon oli kaadettu usean kuukauden ruoka-annos. Kuka voi haluta kaloille pahaa? Ja tänään ATK-luokan viiden koneen hiiret havaittiin rikotuiksi. Tällaisten asioiden selvittely on tosi ikävää. Hölmöilevän apsen kasvun kannalta olisi äärimmäisen tärkeä saada hänet (heidät) kiinni, ennenkuin he tekevät jotain vielä tuhoisampaa. Mutta mistä löytyy aika tarkistaa 300 oppilaan ja useiden kymmenien iltakäyttäjien tulemiset ja menemiset?

Tämän torstain virkaetuihin kuului myös erilaisten kiusaus- ja työrauhatapausten selvittelyt. Vihainen isä soitti, ja oli raivoissaan repliikeistä, joilla toinen koululainen - tällä kertaa kotimatkalla- oli kuvaillut toisen äitiä. Kuinka paljon koulun väen työajasta kuluukaan opetuksen sijasta tällaisten oppilashuollollisten asioiden setvimiseeen?

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Onneksi on SixMix


KUVA: Sixmixin iskujoukko Laaksolahden kirjastossa

AURORAN hölmöläiset valtasivat tänä iltana Laaksolahden kirjaston. Kirjaston ystävät Anna-Ester Liimatainen-Lambergin johdolla olivat järjestäneet Jupperiin mukavan tilaisuuden Hölmöläis-teemasta. Anna-Ester luki aluksi juri edesmenneen Hämerin Jussin luentotekstin ja Ulf Johansson kertoi tutkittua tietoa Bembölestä. Tilaisuuden lopuksi Sixmixin iskujoukko esitti JJ:n ja Ripan harjoittamat neljä tarinaa. Ja minä puffasin ensi kevään hölmöläistapahtumaa. Lapset saivat mehua ja keksejä ja aikuiset kauniit kukkaset.

KUVA: Samaa osuuskauppaväkeä esityksen jälkeen iltapalalla.

15 oppilasta mahtui mainiosti kolmen autoon: Minun, Ripan ja Aapon äidin. Keikan jälkeen letka ajeli naapurikaupungin macciin, jossa tankattiin masut.

Nasta keikka. Onneksi on SixMix.

tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Kodin ja koulun yhteistyöstä

KUVA: Susanna Lehti (MH)

JOSTAIN SYYSTÄ olen ajautunut jonkinlaiseen kodin ja koulun yhteistyön mannekiinin rooliin. Yksi syy lienee se, että omassa koulussamme on ollut pitkä jono fiksuja vanhempia, jotka ovat ideoineet vuosien varrella tosi tärkeitä asioita. Näitä on ryhmäintegraatio, jonka äitinä oli kiistatta Koti & Koulu ryn puheenjohtajan tehtävät juuri jättänyt Susanna Lehti.

TÄNÄÄN olisi pitänyt olla Opetushalituksen järjestämä kodin ja koulun yhteistyön seminaari. Oli sovittu, että minä avaan seminaarin esittelemällä 10 kodin ja koulun yhteistyön järisyttävää tapausta. Ideana oli kuvata puhuvia päitä kertomassa sekä iloisia että surullisia yhteistyökertomuksia. Laitoin vetoomuksen kaikille verkostoihini kuuluville, ja löysinkin vapaaehtoisia. Seminaari kuitenkin peruttiin viikko sitten vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

No, minä nyt kuitenkin teen leffan valmiiksi. Tänään kuvasin tarinat numero 4-6. Ihan kymmeneen en ehkä pääse, mutta jo näissä on melkoisesti nieleskeltävää. On upeita selviytymistarinoita ja kammottavia ja pelottavia kriisikuvauksia.

Opettaja-lehteen halutaan tehdä juttu kodin ja koulun yhteistyöst. Näytän clipsit siellä ensi viikolla, ja avaudun muutoinkin teemasta Näyttää siltä, että meillä ei ole järkeä puhua enää kodin ja koulun yhteistyöstä homoliittisena ilmiönä. Opettajien ja vanhempien suhteiden kirjo on pitkä. Toisessa päässä on aito kasvatuskumppanuus, ja toisessa taistelu vallasta ja arvovallasta.

maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Auroran koulun rakennustyöt siirtyvät

KUVA: Auroran koulu tulevaisuudessa

AURORAN kivikoulu on rakennettu v. 1957. Punainen puinen lisäsiipi ja kaksi parakkia saatiin vuonna 1982. Samassa yhteydessä tehtiin tilamuutoksia kivikouluun. Vuonna 2002-2003 parakkien ilmanvaihto heikkeni niin, että ne purettiin ja tilalla saatiin Kuninkaantien lukiolta vapautuneet vuokratilat. Tarkoitus oli, että ne ja punainen lisäsiipi korvattaisiin lisärakennuksella jo 2005.

ESPOON investointiohjelmaan on kova tunku. Parhaillaan suunnitellaan seuraavaa viisivuotisjaksoa (2008-2012) , ja Auroran rakennustyöt on nyt suunnitelmissa siirretty alkamaan vuonna 2012. On huhuja, että hankkeita joudutaan edelleen myöhentämään. Ratkaisun tekee valtuusto marraskuussa. Se kuulee lautakuntia parhaillaan. Kokouksessan 25.9. Suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt myös seuravan vastauksen johtokunnalle ja Koti & Koulu ry:lle kuuluu:

" Suomenkielinen opetuslautakunta vastaa Auroran koulun johtokunnalleja Auroran koulun Koti ja Koulu ry:lle seuraavasti: Koulujen peruskorjaustarpeiden priorisoinnissa vuonna 2003 Auroran koulu ei sijoittunut kaikkein kiireellisimpien kohteiden joukkoon. Listan kärjestä on jo peruskorjattu tai muuten poistunut useita kouluja, mutta useita kiireellisiä peruskorjauskohteita odottaa vuoroaan. Auroran koulun vanhat osat ovat huonokuntoisia, mutta noin puolet koulun opetustiloista on hyväkuntoisessa siirtokoulussa. Auroran koulun peruskorjaus ja tilapäiset tilat korvaava laajennus sisältyy
taloussuunnitelmaan, mutta sitä ei voi esittää monien kiireellisempien edelle."

KUVA: Mikäli investointitaso on kaupunginvaltuuston antaman kehyksen mukainen, voitaisiin suomenkielisen opetuksen rakennushankkeista mahduttaa yo. hankkeet.

sunnuntaina, lokakuuta 07, 2007

Edunvalvontaa Itämerellä

KUVA on lainattu Sanna Lauslahden blogista lauslahti.net

PERJANTAI oli juoksua. Aamulla uusien oppimiskeskuksen ydinopettajien ryhmät kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen istuntoon. Meidän joukkue ( JJ, Mirde, Raija ja Risto) selvisi ihan hienosti tehtävistä. Sitten koululle palkitsemaan Esan luokkaa paremman käytöksen kampanjassa onnistumisesta. Palkinnoksi koko luokka sai Immun hampurilaiset, ranskalaisia ja rexin cokikset. Neljä oppilasta söi mieluummin listaruokaa ja koki, että he jäivät ilman palkintoa. Semmoista.

KLO 13.30-15 oli Turvallisen iltapäivän ohjausryhmän kokous. Ongelmia ratkottiin ja vääryyksiä oiottiin. Hankkeen todettiin käynnistyneen oikein mainiosti.

SITTEN Katajanokalle, EKOAY:n perinteiselle yhteysopettajien ja poliittisten päättäjien syyspurjehdukselle. Autolle löytyi edullinen parkkipaikka, ja eikun terminaaliin.

ENSIMMÄISEN illan ohjelmassa oli Uutisvuodon konseptin pohjalle rakentamani tietoleikki. Siihen osallistuivat Kokoomuksesta Martti Merra ja Sanna Laulahti, Vihreistä Marjo Matikka ja Johan, Kari Uotila Vasemmistoliitosta. Kurt Byman sitoutumattomista sekä Markku Sistonen ja Jaana Leppäkorpi demareista. Kulttuurijoukkue voitti Liikuntajoukkueen. Palkintoina oli Luokanopettaja-lehden vuosikertoja.

Ennen vapaalle lähtöä rehtorijaostolla oli palaveri pääluottamusmiehen kanssa; todennäköisesti kantamme YT-asiassa tuli aikaisempaa paremmin avatuiksi.

KUVA: Ilta jatkui illallisella, johon Marttikin painui puku päälle.

TUKHOLMASSA meitä odotti tilausbussi. Kiertoajelu oli sopivan lyhyt, ja sisälsi virvoittautumistaukoja. Kuittisen Jukka organisoi kulttuuriohjelmaa. Söimme maittavan lounaan Kulttuuritalon viidennessä kerroksessa, ja kävimme sykäyttävissä valokuvanäyttelyissä. Monta vaihtoehtoa sisältänyt lounas maksoi 75 kruunua, ja juomat 55. Näyttelyt olivat ilmaisia, mikä on hieno juttu. Soppateatterin liput oli valitettasti myyty loppuun, mutta korvaava ohjelma toimi oikein hyvin.







KLO 15 tultiin bussilla takaisin laivalle. Pienet torkut ja kohti toisen päivän työosuutta. Minä olin mukana päättäjien kanssa käydyssä miniseminarissa, jossa opettajat nostivat esiin toiveitaan. Esillä oli mm. investoinnit, saneeraukset, tuntikehys, väkivaltaiset oppilaat...Luulen että seminarissa kaikilla oli mahdollisuuksia oppia toisiltaan.

RISTEILYN VIRALLINEN OSUUS päättyi buffet-illalliseen. Sen jälkeen rehtorijaosto piti vielä klo 23 kokouksen. Tosi on. Ja sitten vanhempi edunvalvojapolvi painui näkemän kauniita unia.

torstaina, lokakuuta 04, 2007

Iloa koulutyössä

KUVA: Koulupsykologi Ullan vieraita Hyvinkäältä koululounaalla

HUH! On taas torstai. Viikko on juossut kunnon vauhtia. Koska huomenna laukkaan koko päivän tilaisuudesta toiseen, ja lopulta loikkaan Ruotsinlauttaan yhteysopettajaseminariin, lienee järkevää koota viikon saldoa jo nyt.

KELAAN VIIKKOA nurinperin. Tänään meillä oli hieno liikuntapäivä. Koulun i 260 0-5- luokkien oppilasta kirmasi 11 liikunnalliseen toimintapisteeseen klo 9-13. Voi sitä liikunnan riemua. Mukana oli myös vanhempia ja isovanhempia. Liikuntatempaus suunniteltiin yhdessä Pajulahden urheiluopiston liikunnanohjaajaopiskelijoiden kanssa. Koulun puolelta upeana primus motorina oli opettaja Raija Herrala. Opiskelijat vetivät liikuntapäivän, ja opettajat pitivät laumat kasassa. Jokainen tapahtumaan osallistunut lapsi palkittiin diplomilla ja kotiin viemisiksi reppuun sujahti myös perheliikuntahaaste vanhemmille.

REXI ei juuri radalle kerinnyt. Minä omistauduin vieraalle: Ketju-lehden toimittajalle, joka teki juttua ryhmäintegraatiosta. Samaan aikan opetusmuodosta graduntekoa pohtinut opettaja sai kiireiseltä johtajalta yhden hymyn. Opetusmuoto kiinnostaa tosi monia. Tänään sovin, että kouvolalainen koulu tulee meille loka-marraskuussa kylään kahdessa erässä. Keskiviikkona esittelimme malliamme hyvinkääläisille psykologeille. Ja maanantain neuvotteluista olenkin jo kertonut.

SIXMIX ei osallistunut liikuntatapahtumaan. Kyse ei ollut kiukuttelusta. Heillä oli teatteriprojektin päätöspäivä. Voi sitä esittämisen riemua! Pakotin itseni pakenemaan esitystilasta ja iistumaan koneelle ekemän esitykset henkilökohtaisten ansioiden perusteella palkittaviksi esitettävistä. Esitin palkkiota kahdelle opettajalle ja kahdelle avustajalle. Kaikki meillä tekevät hienoa työtä, mutta nyt oli näiden vuoro.

Hyvää mieltä toi päivään myös virkaiässä vanhimman koulunkäyntiavustajamme Pirjon Liljan opiskelu. Hän otti näyttötehtäväkseen koulunkäyntiavustajien työn tarkastelun kestävän kehityksen näkökulmasta. Upeaa! Tupa-hankkeemme ui tosi syvällä. Päivän mukava uutinen oli sekin, että seuraava Tupa-tsekking onnistuu syyslomalla.

Rexeillä oli klo 14-16 Omniassa info. Olipa nasta jakaa Luokanopettajan syksyn numero Tanskan matkalla olleille. Ja nastaa oli myös kuunnella Airi Valkosen esitystä. Meidän kanslisti-Airimme on noussut ihan näkyvään postiin keskushallinnossa.

KESKIVIIKON työpaikkakokoukseen olimme saaneet kiinteistöpuolelta vetoapua. Meitä perehdytettiin jätteiden lajitteluun. Uusi jake-idea on tosi näppärä. Immu kertoi aloitteensa kouluruokailun 60-vuotisjuhlinnasta etenevän hyvin.

TIISTAI olikin viikon ainoa normaali koulupäivä.

VAUHTI taitaa edelleen olla liian hektinen. Syysloma tulee hyvään aikaan. Osa muutoin niin hyväntuulisesta porukasta kulkee hieman kuminauha kireällä. Ja me muut yritämme väistää :-)

keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007

Ryhmäintegraatio herättää kiinnostusta

KUVA: Ryhmäintegraatiota TriMixissä

AAMULLA reippaasti ylös. Koululle on tulossa pieni delegaatio koulupsykologeja tutustumaan malliimme opettaa kehitysvammaisia lapsia yleisopetuksen luokassa. Tämä opetusmuoto kiinnosti myös viime viikolla osallistujia kansainvälisessä Pestalozzi-seminaarissa, jossa Kuivasen Kaijamme siitä kertoi.

MAANANTAINA minut oli kutsuttu opetuslautakunnan puheenjohtajan kotiin. Kyseessä oli suomenkielisen opetuslautakunnan edustajien ja vanhempien välinen tapaaminen, ja aiheena oli "Erityislasten integraatio". Tilaisuuden järjestäneiden kehitysvammasten lasten vanhempien toive oli, että erityistukea tarvitsevien lasten kouluintegrointiin varattaisiin riittävästi resursseja, jotta toiminnan jatkuminen voidaan taata sitä haluaville. Toiseksi he toivoivat, että Aurorassa ja Mikkelässä alkanut toiminta vakiinnutettaisiin näissä paikoissa. Lisäksi heistä Etelä-Espoon alueelle tarvitaan koulu, johon he halusivat omien lastensa voivan integroitua.

Minulta meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun Minna Saulio kertoi, että ryhmäintegraatio ei oikein voisi jatkua Aurorassa näiden kahden ryhmän jälkeen, koska alueelle muuttaa paljon lapsiperheitä. Niinpä; se, että Espoo ajoi alas lamavuosina koulurakentamista, kostautuu yhä sillä, että kaikki ratkaisut tehdään liian ahtaiden tilojen ehdoilla. No, asiasta toki vielä keskustellaan.

Keskustelutilaisuus oli mainio sovellus Fullanin kolmen toimijatason mallin idean toimivuudesta. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä ja avointa keskustelua vanhempien, ryhmäintegraatiokokeilussa jo mukana olevien koulujen, opetuslautakunnan ja opetusyksikön virkamiesten kanssa. Lupasinkin tilaisuudessa ideoida kevääksi ryhmäintegratioon toiminnallisesti perhdyttävää koulutustä uudelle koululle ja kiinnostuneille vanhemmille.

maanantaina, lokakuuta 01, 2007

The Producers

KUVA: Lainattu Kaupunginteatterin sivustolta- siihen toimittajilla on kai ihan oikeus:-)

PITKÄSTÄ AIKAA, tosi pitkästä aikaa, olimme varanneet liput Kaupunginteatteriin. Eteisaulassa oli teatterin 100-vuotisjuhlien kunniaksi valokuvanäyttely. Kuinka monta tärkeää elämystä tässä talossa onkaan saanut: Viulunsoittaja katolla, Richard III, Teurastamojen Pyhä Johanna, Berliini järjestyksen kourissa, Siinä näkijä missä tekijä, Tuntematon sotilas, Cats, West Side Story, Kvartetti....

TÄNÄÄN oli vuorossa Mel Brooksin The Producers. Komeaa ja paljon. Esko Roine on uskomaton. Mitkä lavasteet ja puvut! Musikaalin musiikki ei ole juuri mistään kotoisin, mutta silti huikea musikaali. Niille, jotka eivät ehdi hankkia lippuja, esityksestä löytyy onneksi nettitraileri: http://www.hkt.fi/movs/thep.wmv