Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, elokuuta 31, 2007

Viikko 35 on voitettu kanta

KUVA: Kesä vaihtui jyrkästi syksyn viimoiksi

PERJANTAI-ILTA ja aika tehdä taas yhteenveto päättyneestä, kolmannesta kouluviikosta (35)

Hyväntuulen viikko. Suola ja sokeria. Innostunutta opetusta ja oppilaitten kiukuttelujen selvittelyjä. Slovenialaisvieraille esiteltiin napakasti suomalaiskoulua. TriMIx ja SixMix olivat leirikoulussa ja alkuopetus kirkkovartissa. TIP kokeiluviiko sujui hyvin. Osallistujamäärät ovat kohtuullisia, selviämme toistaiseksi yhdellä ammattilaisella. TIP-Sari tekee koonnanilmoittautumisista aamukerhoon, leikkikentälle ja väliapalalle. Tänään lähti uusi kysely harrastuskerhoista. 5-6-tiimi lähetti koteihin kurssitarjottimen. Ekat vanhempainillat on pidetty. Ylimääräisiä huonekaluja on yhä käytävillä.

Tänään oli yksi parhaista oppimiskeskussessiosta. Luulen, että filosofia selkiintyi ison askeleen. Oma TN-opetus sujui iloisesti. Työpöytä tuli näkyviin rojun alta. Virtaa riitti vielä sivuhommienkin hoitoon ja harrastusluonteisiin touhuihin, kuten pedagogiikan aakkosiin.

VIIKONVAIHTEESEEN jää kyllä melkoisesti syrjään lanattuja hommia. Mutta kyllähän se tästä.

torstaina, elokuuta 30, 2007

TriMix, SixMix ja taas on torstai

KUVA: Velskola

TÄNÄÄN oli juuri tyypillinen rehtorin työpäivä. Aamulla läppärihommia kotona. Auroraseminaarin ohjelma oli saatava kasaan. Se taas edellytti mm. tulospalkkiosuunnitelman pudottamista kalenteriin. Klo 9.45:ksi koululle Vespalla. Asfalttityöt hidastivat huimaa vauhtia. Yhden kiusaamistapauksen purkua puhuttelemalla koulupsykologin työparina. Sitten koululounas 4c:n kanssa, ja perään teknisen työn tunti (tosi kivasti).

KLO 12-13.30 pikainen ad hoc-kokous opetuspäällikön huoneessa, teemana avustushakemus oppimiskeskuksille. Vespalla takaisin koululle, ja pöydälle kertynyttä paperivuorta louhimaan. Kannoin isoja kekoja paperiroskikseen. Kehittämispaallikkö lähetti oman laskelmansa koulumme kehyksestä, Tein "reklamaation". Muutamia luentopyyntöjä. Tällä kertaa sopivat kalenteriin. Seuraavan Luokanopettaja-lehden oikolukua. Tsekkasin iltapäivätoimintaa ja sain maistaa ihanaa välipalapizzaa. Keittiön työvuoroja on siirrettävä (ja ensimmäisiä ruokavuoroja on myöhennettävä), jotta välipalatoiminta onnistuu. UIla saa hioa asiaa eteenpäin. Ensimmäinen TIP-kerho: Sporttis aloitti toimintansa.

KLO 17 kotiin ja klo 18:ksi takaisin koululle ekaluokkien vanhempainiltaan.3 minuutin puhe ja sitten muutama keskustelu. Hienosti paikalla olivat sekä Koti & Koulu ry:n että johtokuntamme puheenjohtajat valamassa intoa kodin ja koulun yhteistyöhön. Otin hoitaakseni tehtävän anoa eräälle polulle lumenaurausta myös talvella. Autolla moikkaamaan leirikoululaisia Velskolaan. Hyvä meininki, vaikka yö oli ollut kylmä ja ilma sateinen.

keskiviikkona, elokuuta 29, 2007

Fullan goes Rehtorit

KUVA: Wanhan Sataman sali on vielä tyhjä

AAMULLA klo 8.15 kouluun. Trimix ja Sixmix lähtivät leirikouluun vanhempien autoilla. Aamukerhossa on muutama lapsi. Iltapäivänkin TIP oli tällä kertaa varsin hiljainen. Vespailin iltapäivällä Velskolaan vakuuttumaan, että kaikki on mikkomallikkaasti. Ensimmäisen kerran minun aikanani kolme poikaa jättäytyi leiriltä pois. No, heille oli annettu tehtäviä ja järjestettiin järkevää tekemistä.

TOINEN teknisen työn tunti Sope-luokalle. Edelleen pojat sahaavat ja hiovat hiki otsalla. Hienoa. Lukkareita tsekattiin vielä. Vartti-lehden sunnuntaisen jutun kuvituksesta tarkistettiin lasten kuvauslupia. Useampi kuin aikaisemmin haluaa, ettei lasta kuvata. Vaihdoimme jutun jättikuvaan varmuuden vuoksi JJ:n :-) Järkkäsin meidän Kuivasen Kaijan mielenkiintoiseen EU-rahoin toteutettavaan nelipäiväiseen inkluusioseminaariin.

KUVA: Pro Rexi-tapahtumaa hiotaan isolla porukalla

KLO 15 minulla on tapaaminen ensi viikon Suren Pro Rexi-tapahtuman tiimoilta. Tsekkasimme Wanhan Sataman tilat ja laitteet, ja moni asia avautui. Ekaan päivään- jolloin puhun 1,5 tuntia, osallistuu noin 300 rehtoria. Tokan päivänm varsinaiseen Fullan-seminaariin osallistunee 130 rehtoria.

Vespalla sadepisaroita kierrellen kotiin klo 18.

tiistaina, elokuuta 28, 2007

Killer (Kilroy?) was here



MAANANTAINA oli upea mahdollisuus helliä itseään Konsertilla. Jäähallissa nimittäin esiintyi Jerry Lee Lewis, rock 'n' rollin pioneeri. Hänet tunnetaan myös lempinimellä The Killer. Ripa oli hankkinut liput minulle ja Jukalle jo keväällä. Ja kun valmistelimme itseämme konserttikuntoon Mannerheimintiellä, törmäsimme vielä Päivi Pelli-Kouvoon ja Petriin.

KUN LAVALLA on 71-vuotias- ja itse asiassa vielä vanhemmalta näyttävä- veteraani, varsinkin nuorissa herää ristiriitaisia tunteita. Paluumatkalla bussipysäkillä käytiin esim. seuraava keskustelua. "Oliko hyvä konsertti?". " Joo- se ei kuollut". Ohjelmisto oli softaa, mutta ikoni lunasti luopaukset ja heitti kummatkin klassikkonsa "Great Balls of Fire" ja "Whole lotta shakin´ going on". Bändi oli ammattilainen, mutta tyyliin sopii, ettei silä ollut nimeä. Killerin liikkuminen oli tuskallista katsottavaa, mutta ei kai kukaan hurjaa lavaesiintymistä odottanutkaan. Mutta ne sormet! Hänellähän on vänkä tapa soittaa pianoa. Jäähalli ei ollut loppuunmyyty, mutta yleisö oli lämpimästi Jerryn puolella.

LÄMPPÄRINÄ oli suomalainen Melrose, ja vitsi että kitaristilla oli taitoa paitsi laulaa ja soittaa myös liikkua.

LAST MAN STANDING on nyt nähty. Parhaimmillaan noin neljän metrin päästä. Historiallinen hetki. Yksinäinen, menestyksen ja äärimmäisten vastoinkäymisten mies, aluperäisen rockin viimeinen valkoinen villimies, talutettiin hieman yli tunnin session jälkeen hotelliin. Älä anna periksi, Jerry! Loppuun saakka!

maanantaina, elokuuta 27, 2007

TIP-ITII :-)

KUVA: Törrösen Sari ja kolme ensimmäistä "leikkikenttäläista"

TÄNÄÄN se sitten alkoi. TIP siirtyi paperilta todellisuudeksi. Aamukerhoon tuli kuusi pientä lasta. Leikkikentälle klo 12.45- 15 ilmoittautui seitsemän. Välipalan kävi haukkaamassa peräti 13 lasta.

LEIKKIKENTÄLLÄ oli kuulema kivaa. Lapset askartelivat paperista ja muovailuvahasta vaikka mitä. Ja lopuksi siivottiin nätisti pöydät.

KUVA: Keittiönväki myy ensimmäistä kertaa välipalaa Aurorassa.

VÄLIPALA maksetaan 10 euron kortilla. Siitä ruksataan vakiohintaiset ostokset. Esim. leipä on 60 senttiä ja banaani 40 senttiä.


MUUTOINKIN tänään oli vipinä päivä. Klo 9 taukotuvassa odotti 36 vierasta Sloveniasta ja kaksi Itävallasta. Hanna oli rakentanut heille hienon radan. Minä virittelin ppt-esityksen saliin. Koululounas maistui, ja sen jälkeen slovenialaiset lähtivät kohti omaa Järvenperän yläkouluamme. Lukkareissa oli vielä mokia, mutta sain ne kuntoon. Puhelinneuvotteluja oli päivän aikana toistakymmentä.

Mutta mikä voisi palkita hyvän päivän paremmin kuin kotimatka Vespalla. Ja illaksi oli kuvassa herkkua, mutta siitä enemmän huomenna.

sunnuntaina, elokuuta 26, 2007

Katoava lapsuus?

KUVA: Merkkiteos parin vuosikymmenen takaa. Kansikuva lainattu sivuilta http://images.amazon.com/

NEIL POSTMAN kohahdutti kasvatusmaailmaa parikymmentä vuotta sitten kirjallaan "Lyhenevä lapsuus". Teos on minusta edelleen ajankohtainen. Postmanin mukaan kasvatuksemme muistuttaa keskiajalla vallinnutta kasvatusta. Ja se ei ole hyvä suunta.

Keskiajalla ei ollut lapsuutta sanan nykyisessä merkityksessä. Lapset olivat koko ajan läsnä, kun aikuiset söivät, joivat ja parittelivat. Lapsia ei suojeltu aikuisten maailmalta. Lapset voivat huonosti, ja suurin osa heistä kuoli ennen aikuisikää.

Postmanin mukaan kirjapainotaidon keksiminen 1400-luvulla mullisti tilanteen. Aikuisten ja lasten välille syntyi kuilu. Tämä kuilu voitiin poistaa opettamalla lapsetkin lukemaan. Syntyi koulu ja samalla lapsuus ja myös se mitä me kutsumme kasvatukseksi.

1900-luvun loppupuolella kehitys näytti palaavan takaisin kohti keskiajan tilannetta erityisesti television ansiosta. 2000-luvulla median kehitys on johtanut siihen, että lapsia ei suojella juuri lainkaan esim. internetissä. Lapset näkevät jo pieninä kaikki aikuisten salaisuudet ja kamaluudet. Kyse on paitsi tekniikasta myös muuttuneesta ilmapiiristä. Aikakautemme on läpeensä seksistinen, yksityiselämään tunkeileva ja kaupallistettu. Itse asiassa tilanne on eräässä suhteessa jopa pahempi kuin keski-ajalla: Tieto- ja viestintätekniikka on lasten ja nuorten hallussa, ja monet aikuiset ovat jättäytyneet tuon maailman ulkopuolelle. Tämä vahvistaa lasten ja nuorten turvattomuutta. Kun luulee, että osaa enemmän kuin aikuiset, ei kasvussa, aikuisuudessa ja aikuisissa ole mitään kunnioitettavaa.

Postimanin ajattelun yksityiskohtia voi kritisoida. Esim. näyttöä sille, että lapsia kohdeltiin keskiajalla julmasti, ei oikein ole. Koulut ovat vanhempia kuin kirjapainotaito. Toiseksi: hän on itse asiassa esittänyt ei omiaan vaan Philippe Ariesilta lainaamiaan ajatuksia. Aries taas tutki ranskalaista ylimystöä maalausten kuvaamana. Mutta puheenvuoron perusjuoni osuu oikeaan. Kasvatus ei voi hyvin. Tästä on tutkimusnäyttöä. Nykylasten tarkkaavaisuushäiriöt, levottomuus ja mm. opetuksen häirintä ovat lisääntyneet. On tutkittu, että melkein kolmannes helsinkilaisistä ala-asteen oppilaista on vakavan syrjäytymisuhan alaisia ja vain neljännes voi hyvin. Kansainvälisten lastenpsykiatristen kriteerien mukaan 21,6 % 8-9-vuotiaista lapsistamme luokitellaan häiriintyneiksi. Tämä arvio on länsimaiden korkeimpia. Erityisoppilaiden määrä ylittää pian 10 % ikäluokasta. Lasten fyysinen kunto on alkanut rappeutua ja lihavuus, diabetes yleistyvät. Vain 40 % koululaisista menee nukkumaan ennen klo 11. Stakesin seurannan mukaan lasten yöuni vähenee kaiken aikaa koko Suomessa. Suomalaislapset nukkuvat toiseksi vähiten koko maailmassa. Ohjeellinen unenmäärä on 8,5 tuntia yläasteikäiselläkin ja 1-6-luokkalaisilla 10 tuntia. Suomalaislapset ovat väsyneitä ja masentuneita. Heidän alkoholinkäyttönsä on eurooppalaista huippuluokkaa. He viihtyvät ennatyshuonosti koulussa.

Olemmeko me suomalaisvanhemmat valinneet väärän kasvatustyylin, jossa luovutaan auktoriteetista ja halutaan itsenäistää lapset käsittämättömän varhain? Panemmeko lapset itse päättämään asioista, jotka meidän aikuisten pitäisi päättää? Oppivatko lapsemme samalla, ettei meistä aikuisista ei ole tekemään päätöksiä? Meihin ei voi luottaa tai turvautua. Lapsen ei kuulu olla itsenäinen ja koko ajan tyytyväinen. Lapsen tulee oppia kohtaamaan pettymyksiä. Vanhempien tärkeä tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä, korostaa Keijo Tahkokallio.

ILMAN turvallista, rajoja asettavaa ja välittävää aikuista, lapset menettävät lapsuutensa. Lisäksi kiihtyvät työelämän vaatimukset vievät lapsilta aikuiset. Yhä useampi lapsi kasvaa kaduilla kavereiden kasvatettavana. Hinta voi olla kova.

lauantaina, elokuuta 25, 2007

Aamupalaksi kasvatusfilosofiaa

LAUANTAIN AAMUPALAKSI annostelin itselleni kasvatusfilosofiaa. Kokosin muistiinpanoni Tapio Puolimatkan vuonna 1999 ilmestyneestä teoksesta "Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat. Minuuden rakentamisen filosofia." Onneksi on kirjasto. Teos on kuulema loppuunmyyty.

KAIKESSA en lainkaan pysynyt perässä. Kun lukee tällaista teosta, ymmärtää hyvin konstruktivismin yhden periaatteen: jokainen meistä löytää vain sen, jolle on aiempaa kosketuspintaa. Ja kaiken minkä löydän sekoitan omiin ajatuksiini. Se, mitä löysin oli kuitenkin arvokasta. Kirjaan löytöni oikein tähän.

1. KASVATUKSEN MÄÄRITELMÄ(T)

Puolimatka kirjan nimessä kasvatus on minuuden rakentamis- ja rakentumisprosessi. Kasvatus on hänestä aina tekemisissä prosessin kanssa, jossa ihminen herää tietoiseksi itsestään ihmisenä. Ihmisessä on luontainen taipumus tällaiseen tietoisuuden syvenemiseen ja kasvatus voi toimia katalysaattorina. Jokainen kehitysvaihe merkitsee omien rajojen ylittämistä, tietoisuuden laajenemista. Omien rajojen ylittäminen edellyttää, että ihminen pääsee osalliseksi sellaisesta näkökulmasta, joka on hänen omaansa laajempi - ja tähän tarvitaan kulttuurin tuomia virikkeitä.

Moni väittää, ettei mitään yleispätevää käsitystä kasvatuksesta voi olla olemassa, koska ihmisillä on erilainen käsitys siitä, mihin kasvatuksessa tulisi pyrkiä. Puolimatka on erimieltä. Hänelle kasvatus on toimintaa, joka edistää arvokkaiden valmiuksien kehittymistä käyttäen menetelmiä, jotka kunnioittavat kasvatettavien ihmisarvoa.

Kasvatus voidaan nähdä monin tavoin. Eräät tärkeät näkemyserot voidaan palauttaa filosofisiin perusvalintoihin siitä, miten suhtautua kysymykseen objektiivisista arvoista. Kasvatus voidaan Puolimatkan mukaan ymmärtää kahdella ratkaisevasti eri tavalla, joko prosessina, joka tapahtuu ilman ennalta aseetettuja merkitysnäkökenttiä (arvoja ) tai prosessina, joka edellyttää niitä. Edellisessä vaihtoehdossa yksilöllä on rajoittamaton vapaus kasvaa. Perustelu voi olla luonnontieteellinen, kulttuurihistoriallinen tai kommunikatiivinen.

2. KASVATUS ILMAN OBJEKTIIVISIA ARVOJA

Luonnontieteellisessa mallissa kasvatuksessa edistetään elämän luontaista kehityssuuntaa, ja lapsen luontoperäiset taipumukset ovat kasvatuksen lähtökohta. Lapsi ymmärretään perinnöllisten taipumustensa ja ympäristön ehdoilla luontoperäisesti kehittyväksi organismiksi joka ohjautuu tarpeidensa pohjalta. Kasvatus on perinnöllisyyteen kätkeytyvien voimien auttamista esiin. Kasvatus on suotuisten olosuhteiden luomista. Kasvattaja virittää lapsen sopivaan toimintaan tarpeiden välityksellä. Tarpeita viritetään ja tyydytetään antamalla sopivia ärsykkeitä. Tarve on luonnollinen jännitystila, joka yhdessä virikkeellisen kasvuympäristön kanssa tuottaa normaalin kehityksen. Tarpeiden tyydytystä seuraava nautinto edistää sopeutumista.

Tässä mallissa pedagogiikan tulisi perustua kokeelliseen tutkimukseen. Yksilön kehitystä ohjataan psykologisen tiedon avulla, jotta estettäisiin epäterveiden taipumusten kehittyminen epätoivottavan ympäristön vaikutuksesta. Vinoutumat eivät johdu vääristä moraalisista valinnoista vaan siitä, että luonnonmukainen tapahtumakulku on estynyt. Epäedullinen perimä ja ympäristö tuottavat häiriintyneen luonteen, jota voidaan muovata parantavalla käsittelyllä.

Kulttuurihistoriallisessa mallissa käytäntö on kasvatuksen perustana. Pragmatismissa ne kokemukset, jotka avaavat uusia kokemuksia, ovat arvokkaita. Kasvatuksen ainoa päämäärä on monipuolinen kasvu. Lähtökohtana ovat tässäkin lapsen tarpeet. Lapsi kasvaa moraalisesti, kun tutustuu toisten näkökulmaan ja suhteuttaa niitä omaansa.

Kommunikatiivisessa mallissa on kyse mm. hermeneutiikan useista suuntauksia. Oppiminen tapahtuu toisistaan seuraavissa tulkinnallisissa kehissä. Opettaja, oppilas ja asia ovat tulkinnallisessa suhteessa toisiinsa, ja aluksi opettaja ja oppilas ymmärtävät toistensa ajattelumaalmaa hyvin puutteellisesti.

Kasvatus on siis ymmärtämisprosessi. Varsinkin 1900-luvulla ymmärtäminen alettiin ymmärtää kriittisesti. Kasvatukseen liittyy etunäkökohtia, jotka tulee paljastaa. Vallanpitäjät muokkaavat oppilaita ideologisesti. Tässä mallissa
reflektiivinen asenne on tärkeää. Reflektiolla tarkoitetaan toiminnan ehtojen havainnointia uudistavalla tavalla. Oppiminen edellyttää yhteisöä, jossa keskustellaan järkevästi ja ennakkoluulottomasti. Ihanteeksi nousee avoin väittely. Koulun olisi annettava valmiuksia myös kyseenalaista yhteiskunnallisia ja taloudellisia käytäntöjä.

Valtakulttuurin ylivaltaa halutaan rajoittaa kehittämällä kasvatusyhteisöä avoimeksi ja kriittiseksi keskusteluyhteisöksi, joka arvioi vallitsevia käsityksiä ja käytäntöjä. Kasvatuksen tulee olla luonteeltaan argumentoiva prosessi (erilaiset aatteet ottavat mittaa toisistaan).Näin opitaan tuntemaan perusteluja ja vastaperusteluja.

Kommunikatiivisen mallin haastavin suuntaus lienee postmoderni hermeneutiikka. Se kun kiistää mahdollisuuden ymmärtää toista. Ei ole ydinihmisyyttä, joka olisi sama kaikkina aikoina. ihmiset ovat erilaisia, ja jokainen ihminen on sisäisesti ristiriitainen olento, joka muuttuu hetkestä ja tilanteesta toiseen. Minuus on epäjatkuvaa. Ihmisellä ei ole yhtä merkitystä jollekin asialle mielessään, vaan monta. Niinpä tekstit ovat monimerkityksisiä, eikä ole oikeaa merkitystä. Riittää, että lukiessa syntyy uusia merkityksiä, joilla on yhteys alkuperäiseen tekstiin.

Dekonstruktivistit ovat samaa mieltä, että alkuperäistä merkitystä on teksteistä mahdotonta selvittää. Niinpä kannattaa etsiä uusia oivalluksia-ja niiden lisäksi epäyhtenäisyyksiä. Derridan mukaan puhe ei kerro, millainen maailma on. Puhe luo maailman, jota se kuvaa. Puhumme omista ajatuksistamme.

Yhteisymmärryksen ei pidä pyrkiä. Tietämättämyys tarjoaa mahdollisuuden ajatella vapaasti. Pyrkimys yhteisymmärrykseen johtaa ideoiden köyhtymiseen.

Postmodernismi pyrkii häiritsemään käsitysten siirtoa sellaisenaan sukupolvelta toiselle ja epäilemään jokaista lopullista näkemystä. Se pyrkii vapauttamaan kasvatusta leikillisyyteen ja edistämään subjektiivisuutta. Oppituntien pitäisi olla ajatuksilla leikittelyä eikä informaation siirtoa käsitteellisessä muodossa. Tulkinta on vallankäyttöä.


3. MINUUS VAPAANA LUOMUKSENA

Jos kasvatus nähdään prosessina, joka tapahtuu ilman ennalta astetettuja merkitysnäkökenttiä (siis objektiivisia arvoja), ihmisen minuus on vapaa luomus. Kasvatuksella ei tällöin voi olla kovin ohjaavaa roolia. Luonnontiedekin on vain yksi totuuspeli, jonka kautta valtaapitävät ajavat omia etujaan tiedon nimissä.

Eksistentialismiin kuuluu ajatus yksilön rajattomasta vapaudesta. Sarten mukaan hminen ei olemitään ennenkuin hän luo itsensä. Häntä ei ole ennenkuin hän elämänsä ja valintojensa kautta määrittää, kuka hän on. Jokaisen on tehtävä tämä luomistyö itse. Tämä luomistyö jatkuu koko elämän ja päättyy vasta ihmisen kuollessa.

Tällaisessa ajattelussa jää avoimeksi, millaiseksi lasta tulisi kehittää. Mikä tahansa ratkaisu on yhtä hyvä.

Oman itsensä luomisen eräs huipennus on Nietzschen yli-ihmisajatus. Nietzchen mukaan kasvatus on vallantahtoa.
Aidossa kasvatuksessa vallantahto ilmaistaan avoimesti. Vääristynyt kasvatus on piilovaltaa. Perinteinen kasvataja haluaa hallita kasvatettaviaan, mutta on liian heikko käyttämään valtaa avoimesti, siksi hänen täytyy turvautua petokseen, oveluuteen, harhauttamiseen ja manipulointiin. Aito kasvattaja käyttää avoimesti auktoriteettia ja vaatii kuuliaisuutta, koska sillä tavalla hän paradoksaalisesti vapauttaa kasvattettavan.

Nietzschen kasvattaja on kivenhakkaaja. Kasvattaja on luova taitelija, jokakäyttää raaka-aineenaan ihmisiä. Hän on tinkimättömästi omistautunut muokkaamaan oppilaitaan mielessään olevan kuvan mukaisesti välittämättä ihimillisestä raaka-aineesta sinkoilevista palasista. Aito kasvattaja ei välitä oppilaiden itsenäisestä persoonallisuudesta. Kasvattajan avoimesti harjoittaman vallan käytön tarkoitus on ärsyttää oppilas vastarintaan ja saada hänet kapinoimaan kasvattajan ylivaltaa vastaan. Oppilas on kiinnostava ainostaan jos hän haastaa opettajansa. Oppilaan täytyy oppia seisomaan omilla jaloillaan. Kasvatuksen tulee olla viha-rakkaus-suhde.

Nietzschen yli-ihminen on itsensä toteuttava ihminen. On tärkeämpää löytää itsensä kuin saavuttaa yhteisymmärrys toisten ihmisten kanssa. Yksinäisyys on hinta tästä vapaudesta. Suuret yksinäiset ottavat vastuun teoistaan vapaina auktoriteeteista ja yleisestä mielipiteestä. Heidän vastakohtanaan ovat massaihmiset, jotka elävät harhaluuloissa ja elävät orjaelämää.

Nietzschen sankari rikkoo moraaliset säännöt. Hän pilkkaa, rikkoo ja tuhoaa. Tuhkasta nousee uusi järjestelmä. Uuden ajan suurin tapahtuma: jumala on kuollut (ihmisten mielissä) . Hän korostaa tiedostamatonta, Ajattelevaa minää ei ole. Minuus on vain viettien ja tunteiden koostuma, jossa vaikuttaa erilaisia tahtoja. Persoona rakentuu joidenkin määrävien piirteiden varaan, ja vietit ja tunteet järjestäytyvät niiden ympärille. Minuus on jatkuvassa rakentumisen tilassa. Yksilö on taideteos.

Nietzschen ajattelu elää postmodernismissa. Persoonan johdonmukaisuudesta on kuitenkin luovuttu. Miinuuden rakentaminen ymmärretään esteettiseksi projektiksi, Tällöin kasvatus ei voi tarjota mitään tiettyä käsitystä hyvästä tai pahasta.

Puolimatkan itse on sitä mieltä, että minuuden rakentamista ei voi ymmärtää mielekkäästi ilman merkitysnäkökenttää, jokei ole riippuvainen yksilön valinnoista. Kasvatuksen päämäärä edellyttää käsitystä siitä, millaista on arvokas elämä. Kasvatuksen tarkoituksena on ohjata kasvatettavat arvokkaisiin toimintoihin, jotka avaavat heidän kehitysmahdollisuuksiaan. Koko kirja on itseasiassa tämän perusvalinnan argumentointia.


4. ARVO-OBJEKTIIVINEN KASVATUS

Puolimatka kirjoittaa: Jollei voida erottaa arvoydintä objektiivisesti, kasvatus ei ole mahdollista. Emmekö ole kaikki sitä mieltä, että tieto on arvokkaampaa kuin tietämättömyys? Kriittisyys arvokkaampaa kuin ennakkoluuloisuus? Viisaus arvokkaampaa kuin ymmärtämättömyys? Oikeudenmukaisuus arvokkaampaa kuin epöäoikeudenmukaisuus?
rakkaus arvokkaampaa kuin itsekkyys ja onnellisuus arvokkaampaa kuin onnettomuus? Emmekö, kysyn minäkin.
Ilman tällaisia arvovastakohtia ei ole mahdollista erottaa kehitys taantumisesta.

Kasvatukseen ilman objektiivisia arvoja kuuluu roussealainen perinne, jossa kasvatus on pelkkää kasvamaan saattamista, jota ohjaavat vietit ja vaistot. Luonto toimii aina tarkoituksenmukaisesti. Jokaisessa lapsessa on itsesäätelyjärjestelmä, joka ohjaa hänen kehitystään Kasvatuksen tulee tarjota vapaus ja mahdollisuus lapsen luonnolle. Eläimet kasvattavat näin jälkeläisiään. Tässä perinteessa kasvattaja ei luo ihmistä. Lapsi ei tarvitse kasvattajaa. Hoitoa ja tukea hän kyllä tarvitsee. Kasvattajan tietoinen ohjaus päinvastoin häiritsee lapsen vapautta ja luonnollista kehitystä.

Rousseaun ajattelun rinnalla elää toisenlainen aristotelinen perinne. Siinä kasvatus merkitsee (myös) kasvuprosessin tietoista ohjaamista arvonäkökohtien pohjalta. On olemassa parempia ja huonompia, rakentavia ja tuhoavia vaihtoehtoja, joihin ihminen voi ohjautua ”luonnollisesti” vaistojen varassa. Kasvatuksen tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan luonnollinen päämääränsä, mutta luonnollinen päämäärä merkitsee Aristotelelle muuta kuin Rousseaulle. Aristotelelle se oli järjellinen olemus, Rousseaulle päämäärä merkitsee viettien ja vaistojen mukaan ohjautumista. Aristotelisessä perinteessa ihminen ei pelkästään etsi tyydytystä vieteilleen ja haluilleen, vaan myös arvioi niitä. Ero kiteytyy onnellisuuden käsitteeseen. Nautintojen on oltava sopusoinnussa sen kanssa, minkä tietää hyväksi ja oikeaksi, jotta elämä on onnellinen. Eläimet voivat kokea nautintoa, mutta he eivät voi olla onnellisia.

Kummallekin perinteelle on yhteistä ajatus, että kasvattaja ei luo ihmistä. Inhimillisillä toimintavalmiuksilla on luontainen taipumus kehittyä ja kypsyä. Ero palaa ihmisnäkemykseen: Onko ihminen ensisijaisesti viettien vai arvotietoisuuden ohjaama olento.

Myöhemmin aristotelinen perinne on imetty kristilliseen perinteeseen. Mm. Augustinuksen mukaan ihmistä on kasvattettava hyveeseen, koska vain hyveellinen ihminen voi olla onnellinen. Lapsen kehitystä on ohjattava, muttei mielivaltaisesti. Kasvatiksen tarkoitus on auttaa lasta löytämään itsensä.


5. SITTENKIN MINÄ JA KASVATTAJA?

Jos kasvatus on minuuden rakentamista, on pakko ottaa kantaa "minään". Sokrateelle minuus oli läpinäkyvä, kokonaan järkiperäisen pohdiskelun tavoitettavissa. Pelkkä tieto hyvästä takasi, että ihminen myös on hyvä ja toimii hyvin. Platon hylkäsi tuon ajatuksen. Hänestä ihmisen halut eivät aina ole hyveellisiä; haluja ja tunteita on harjoitettava. Aristoteles näki, että tahto on heikko. Ihminen saattaa tietää, mikä on hyvää ja silti olla voimaton toteuttamaan sitä. Käsitys minuudesta siis syveni on antiikin aikana. Kristillinen filosofia lisäsi kuvaan pahuuden. Augustinuksen mukaan pahuuden syynä on pahuuden vetovoima.

Puolimatkan mukaan minuus on syvä. Järki ei tavoita ihmiisen syvyyksiä. Jo lapsi on olento, jolla on oma sisäinen maailmansa, johon muilla ei ole pääsyä. Lapsen syvintä minuutta (mitä hän rakastaa) ei voi kasvattaa, vaikka anteeksianto ja rakkauden ilmapiiri rohkaisee sisäistä kasvua. Oleellista on, minkä lapsi kokee arvokkaaksi. Se tuottaa hänelle iloa. Kiusaaja vahingoittaa itseään, koska hän kehittää itselleen luonteenominaisuuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti hänen muihinkin ihmissuhteisiinsa.

Kasvatuksessa pyritään syventämään itsetuntemusta- ja se tapahtuu vertaamalla itseä objektiivisiin arvoihin. Tähän tarvitaan kasvattajaa. Kasvattajan tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta muodostamaan selkeä käsitys siitä, mikä on hyvää ja oikeaa. Yksi taoa on totuttaminen. Lapsi on haastettava pohtimaan elämän tärkeysjärjestystä, niin että hän oppii erottamaan arvottomat ja pinnalliset asiat tärkeistä ja merkitsevistä. Tähän keino on keskustelu.Tiedolla hyvästä on motivoiva vaikutus.

Jos ihminen on ensisijaisesti arvojen pohjalta rakentuva minuus, hänen kehityksensä hyötyy arvotietoisesta ohjauksesta.
Kasvattaja ei pelkästään myötäile lapsen luontaisen itsesäätelyn varassa tapahtuvaa kasvua, vaan hän pyrkii tietoisesti ohjaamaan lapsen kehitystä. Tietoinen pyrkimys ohjata sisältääoletuksen kasvatuksellisen auktoriteetin oikeutuksesta

6. ANTIPEDAGOGIT

Antipedagogit kiistävät kasvatuksellisen vallankäytön oikeutuksen. Yksi tunnetuimmista on Ekkehard von Barunmuhl, jomnka mukaan jokainen kasvatuksellinen teko on verrattavissa murhaan tai pahoinpitelyyn, koska kasvatus loukkaa yksilön itsemääräämisoikeutta. Kasvatusinstituutio on jättiläismäinen bordelli,jossa lapset ovat prostituution kohteena. Kasvatusvieraannuttaa lapsen hänen omasta minästään ja orjuuttaa hänet. Lasvattaja ei ole pätevä tekemään päätöksiä lapsen puolesta. Kun lasta ei käsketä tekemään mitään, hänen luonnollinen hyvyytensä tulee esiin. Auktoriteettisuhteen sijaan pitäisi luoda ystävyyssuhde lapseen.

7. LOPPU HYVIN KAIKKI HYVIN

Puolimatkan mukaan kasvatuksellinen ohjaus on hyväksyttävää ja kasvatuksellista valtaa on käytettävä avoimesti. Vapauden ja ohjauksen välillä on kasvatuksellinen rytmi. Vapauden tulisi hallita oppimisen alku- ja loppuvaihetta. Ilman ohjausta lapsi saattaa toiminnallaan vaarantaa mahdollisuutensa avoimeen tulevaisuuteen. Ohjaus säästää lapsen aikaa ja energiaa),

Luova voima tulee yksilön sisältä. Kasvattaja voi vahvistaa ja ohjata tätä kiinnostuksen voimaa tai hän voi tukahduttaa sen.
Opettajan tehtävä on vahvistaa oppilaan innostusta omalla innostuksellaan ja tuoda oppilaan avuksi laajempi tietonsa ja määrätietoisen etenemisen suunnitelma. Opettajan tehtävä on estää oppilasta tuhlaamasta aikaansa ja voimiaan epätarkoituksenmukaiseen ponnisteluun.

AIVONI eivät riitä ottamaan kantaa kaikkeen kirjassa esitettyyn, mutta olen aika vaikuttunut.

perjantaina, elokuuta 24, 2007

Second to none: toinen kouluviikko

KUVA: Tapiolan Grilli Torossa on äijäannokset.

TOINEN KOULUVIIKKO päättyi upeasti Grilli Toron oskarinleikkeeseen. Annos on äijäannos, ja grilli on kalusteita myöten 70-luvun kunnossa, joten ainakin kerran kuussa teen sinne nuoruudenmuisteluretken.

SIIS HYVÄ VIIKKO. Toisella viikolla alkaa silti tulla esiin jo murheitakin. Selvittelimme kahta kiusaustapausta, ja toista oikein isolla porukalla, jossa oli mukana kaikki tapahtumaan osallistuneet lapset ja heidän vanhempansa. Minusta me löysimme hyvän, rakentavan ja positiivisen ratkaisun ongelmaan.

JOSTAIN syystä tälle viikolle kasaantui paljon kouluamme arvostavia yhteydenottoja. Vartti teki tiistainajuttua TIPistä. Iltapäivällä nuori opettaja haastatteli minua pedagogisesta johtamisesta graduunsa. Keskiviikkona ja tänään perjantaina virittelimme Fullan-konseptia Suomen maan rexien hyväksi. Opetushallituksen pyynnöstä otamme ensi maanantaina vastaan ison lähetystön slovenialaisuvieraita. Delegaatiossa on mm. maan entinen ministeri. Hassua kyllä, toinen taho opetushallituksesta otti myös yhteyttä, ja lupasin jelpata kodin ja koulun yhteistyön kehittämisseminaarissa lokakuussa. ja vielätänään YLEstä otettiin yhteyttä kodin ja koulun yhteistyön tiimoilta. Ilmiannoin Ullan, Katrin, Susanna Lehden ja Eläintarhan ala-asteen rexin Leena Andonovin. Ja mukavaksi yllätykseksi entinen pitkäaikainen työntekijämme, hyvä ystäväni Timppa Hyvönen oli hienosti näkyvissä Esse-lehdessä.

VIIKON OIKEATKIN asiat hoidettiin. Lukkarit ja vastuut tsekattiin, TIP-tiedotteet lähetettiin. Oppimiskeskuksemme ydinryhmäksi alkaa muodostua Ripa, JJ, Mirde ja Raija. OHR piti avauskokouksen. YT-kierros luokissa jatkui. Palotarkastuksessa saimme nuhteita käytävillä olevista pulpeteista. Nii-in. Olisipa joitain säilytystiloja. Aluerexikokous hoidettiin Vespan kyydistä.

VIIKON takaiskuna kai on pidettävä keskiviikon ukkosen alle jääneitä retkiä. Onneksi torstain karhuretkeä suosi parempi sää.

JA KUN VIELÄ Sarpilan Jukkamme piipahti moiccaamassa meitä, niin viikko oli elämänmakua täynnä. Nyt sulattelemaan leikettä.

torstaina, elokuuta 23, 2007

Sari ja Immu pitivät TIP-tietoiskun

KUVA: Vartin toimittaja, Sari ja Immu pohtimassa TIP-asioita.

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN koordinaattorimme Sari Törrönen ja emäntämme Immu pitivät keskiviikko-iltana yhteisen tietoiskun kiinnostuneille vanhemmille Turvallisen Iltapäivän (TIP)- tämän hetken suunnitelmista. (1) Aamuhoito klo 8-9 alkaa ensi viikolla, ja se maksaa noin 2 € tunti. (2) Leikkikentälle hankitaan pelejä jne tällä viikolla, ja niitä pääsee kokeilemaan ensi viikolla. (3) Välipalamyynti alkaa sekin. Vanhemmat ostavat 10 €:n kortin, jolla saa banaania, sämpylää jne, hinnaston mukaan. (4) Harrastuskerhot alkavat syyskuussa, ja koteihin lähetetään tieto ensimmäisen aallon kerhoista. Osa on maksullisia, osa subventoituja.

TÄNÄÄN torstaina piti olla kesän viimeinen hellepäivä. Ei ollut. Mutta ihan mukava päivä. Pääsin mukaan karhujen retkelle Haukkalammelle, Nuuskion kansallispuistoon. Reippailimme, lapset tekivät ryhmäytymistehtäviä ja tietenkin grillattiin makkaraa. Sitten autolla lapset koululle.

KUVA: Espoon uusin koulu

EHDIN (Vespalla) Aluerexin vetämään kokoukseen. Tutustuimme upouuteen Koulumestarin kouluun. Koulussa on kaksi seuraavaa vuotta kolmen johtajan troikka: päiväkodin johtaja, Koulumestarin ja Kirkkojärven rehtorit. Talo on mukava. Kokouksessa kerrattiin auki olleita asioita, vastattiin kyselyyn oppilassijoittelusta ja koottiin uusia aiheita. Nostin opettajien puhelinasian esille. Näyttää siltä, että opettajille voitaisiin hankkia virkakännykät. Se olisi upeaa.

keskiviikkona, elokuuta 22, 2007

Lämmintä, sadetta ja salamointiakin



AAMU ALKOI klo 8 Karhunpesässä. Uma avasi päivän laulamalla kauniin englantilaisen riiauslaulun satojen vuosien takaa. Ripa komppasi. Mirde oli leiponut ihanaa mustaviinimarjapiirakkaa. YT-istunnossa jatkettiin lukuvuoden toimintakalenterin suunnittelua. Postia luettiin. Vastuualueet päivitettiin. 3-4-tiimi pähkäili lähteäkö retkellä vai ei.

KLO 9 lähdettiin. Ja klo 10 alkoi ukonilma, rankkasade ja taivas salamoi. Puhelimet ja tietokoneet mykistyivät. Taivas pimeni. Eikun kaikki autoilijat liikkeelle "pelastamaan" retkeläisiä Suomen Ladun ravintolasta. Mersukin heitti neljä lastillista. Seija-ope pelasti eväät, ja ne maistuivat hyviltä kouluravintolassakin. Oppilaista päivä oli vuoden paras. Loppu hyvin. Kaikki hyvin.

Iltapäiväksi ilma kaunistui. Minä painuin virastoon suunnittelemaan marraskuun rexikoulutusta. Palaveri Katin, Ilpon ja Elinan kanssa oli tosi antoisa.



TYÖPÄIVÄ venyi tänään iltaan. Piipahdin TriMixin vanhempainillassa, ja vielä Koti & Koulu ry:n kokouksessa. Mutta siitä enemmän huomenna.

PS. Opetuslautakunta hyväksyi viraston laatiman vastauksen Niittykummun sijaisrehtorin valinnasta tehdystä hallintovalituksesta ilman keskustelua.

tiistaina, elokuuta 21, 2007

Kiista Niittykummun sijaisrehtorista jatkuu



Tänään illalla kokoontuu Suomenkielinen opetuslautakunta. Listalla onikävä asia: LAUSUNNON ANTAMINEN HALLINTO-OIKEUDELLE KUNNALLISVALITUKSEEN NIITTYKUMMUN KOULUN REHTORIN VIRANSIJAISEN VALINNASTA. Sarpilan Jukan piina ei näytäkään loppuneen, vaan hänen nimittämisensä vs. rehtoriksi jatkuu valitusprosessina pitkään.

Lyhyesti kiistassa on kysymys opetustoimenjohtajan päätöksestä ottaa Niittykummun koulun rehtorin viransijainen ajalle 2.8.2007-26.7.2008.Sekä koulun nykyinen apulaisrehtori että koulun oppilaiden huoltajia, henkilökuntaa ja johtokunnan jäseniä yhteensä 28 allekirjoittajaa tekivät oikaisuvaatimuksen päätöksestä Suomenkieliselle opetuslautakunnalle. Oikaisuvaatimuksen tekijöitä oli loukannut se, että viransijaisuus oli luvattu apulaisrehtorille. Lautakunta hylkäsi vaatimukset eikä käyttänyt asiassa ns. ottooikeutta.

Nyt koulun nykyinen apulaisrehtori ja yksi koulun luokanopettajista ovat tehneet lautakunnan päätöksestä kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan muuttamaan opetuslautakunnan päätöstä siten, että koulun nykyinen apulaisrehtori määrätään rehtorin viransijaiseksi nykyisen rehtorin jäädessä vuorotteluvapaalle. Opetuslautakunnan päätös on hallintolain vastainen, syrjivä sekä rikkoo tasa-arvolakia.Lautakunnan päätöksen perustelut ovat puutteelliset ja epämääräiset, asian esittelytekstissä ei ole mainittu kaikkea asiaan vaikuttavia asioita ja asioita on tuotu esiin virheellisesti.

PÄÄTÖSESITYKSENÄ on lausunto, jossa suomenkielinen opetuslautakunta vaatii valituksen hylkäämistä perusteettomana. Alustava lupausta apulaisrehtorille ei pidetä sitovana ja tilanteen kerrotaan muuttuneen. Ratkaisu näyttää perustuvan tapaan, jolla koulu hoiti neuvotteluja kristillisen koulun kanssa tyhjien tilojensa vuokraamisesta. Tilojen käytöstä ei päästy sopimukseen, sillä Niittykummun koulun rehtori opettajakuntaa kuullen tarjosi eri kerroksissa tyhjillään olevia luokkia kristillisen koulun käyttöön. Kristillinen koulu halusi sijoittautua samaan kerrokseen. Osaksi tulehtuneeseen ilmapiiriin vedoten kristillinen koulu vetäytyi tilojen vuokraamisesta. Siitä, että sopimusta tiloista ei saatu aikaan, aiheutuu opetustoimelle ja kaupungille turhia kustannuksia arviolta 120 000 euroa vuodessa.

Valittajien syytteet ovat rankkoja. Valituksessa todetaan, että työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan asettaa eri asemaan muun muassa mielipiteen vuoksi. Päätös rikkoo kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:n mukaista syrjintäkieltoa. Päätökset ovat tasa-arvolain vastaisia, koska nykyinen apulaisrehtori on ansioituneempi kuin viransijaiseksi valittu toista sukupuolta oleva henkilö.

RAJU on myös vastausesitys: " Tässä tapauksessa kyse ei ole ollut poliittisista tai muistakaan mielipiteistä vaan luottamuksesta yhteistoimintakykyyn... Opetustoimen johdon on tullut vakuuttua siitä, että työnantajan edustajana toimiva rehtorin viransijainen on valmis yhteistoimintaan suomenkielisen opetuksen tulosyksikön kanssa koulun ja kaupungin etu sekä opetuslautakunnan tekemät päätökset huomioiden."

Apulaisrehtorin ansioituneisuus Jukkaan verrattuna kiistetään, eikä näin asiassa muodostu tasa-arvolaissa tarkoitettu syrjintäolettama. Kysymys on apulaisrehtorin soveltuvuudesta tehtävään. " Kuten lausunnossa on jo edellä todettu, opetustoimenjohtajalla on ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy valita tehtävään toinen henkilö kuin koulun nykyinen apulaisrehtori... Apulaisrehtorilla ei ole subjektiivista oikeutta tulla rehtorin viransijaiseksi."HUH!

Valituksellaan apulaisrehtori on pakottanut opetustoimenjohtajan ja hallintopäällikön kirjoittamaan itsestään sellaisen suosituksen, että kuinkahan hän pysyy sen luettuaan kasassa.

Käytännössä Jukka ehtii hoitaa sijaisuuden loppuun ennenkuin hallinto-oikeuden päätös edes tulee. Hän ei ole millään lailla
syytettynä, mutta tilanteen ajatuminen tähän jamaan on kaikille osapuolille todella surullista.


Ks. enemmän http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=78FAEBB4311F9D61C225733A002D570A&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf
--

maanantaina, elokuuta 20, 2007

Kohti toista kouluviikkoa...

KUVA:.... tietysti Vespalla SUNNUNTAINA oli aikaa vetää henkeä ja samalla yhteen ensimmäisen kouluviikko. Hienohan se oli. Tavoitteemme oli taata hyvä alku mahdollisimman monelle oppilaille. Lanasin tarkoituksella suunnitteluasioita myöhemmäksi, jotta meillä olisi aidosti aikaa kohdata oppilaita. Oli nastaa (:-)) saada soittaa kaksikin kertaa samalla viikolla opebändissä. Radio-Suomi haastatteli Mirde-opettajaa. Sain Opetushallituksesta Irmeli Haliselta tehtävän lähettää lämpimät onnittelut hänelle hienosta puheenvuorosta. Ja sunnuntain Länsi-Väylässä "oma" Sarpilan Jukkamme antoi ensimmäisen napakan haastattelunsa rexinä. NYT siis kohti toista kouluviikko. Työn alla on monenlaista asiaa. Ideoiden keräämistä 50-vuotisjuhliin, opettajien työ- ja vastuulistojen päivitystä, oppimiskeskustoiminnan ja turvallisen iltapäivän valmistelua sekä toimintakalenterin hiontaa. Ja tietysti lukkarit on saatava viimeisteltyä. Kokouksiakin alkaa tulla. On OHR, YT, Koti & Koulu ry, Aluerexikokous jne. Ja tiistaina palotarkastus. Ja Vartti-lehden haastattelu TIPistä. LAITOIN tämän syksyn ensimmäisen Rehtorin viikkokirjeen aforismiksi henkilökunnalle ohjeen valmentajille: "Jos haluat toisten syttyvän, sinun pitää itse palaa!" Toivon, että voimme näin vuoden alussa pohtia yhdessä oman roolimme hurjaa merkitystä kaikkeen siihen, mitä koulussa tapahtuu. Koulu on pedagogiikan voimala, ja se toimii pedagogiikan voimalla. Innostuksella.

sunnuntaina, elokuuta 19, 2007

Kolmas tohtorirehtori Espooseen!

KUVA: KM Olli Poutiainen pitää lectiota.

TÄMÄN VIIKONLOPUN lauantain olin saanut varata tieteelle. Tuomarilan koulun rehtori Olli Poutiaisen väitöstilaisuus alkoi Metsätalolla klo10, ja illalla hän piti perinteisen akateemisen karonkan, johon olin saanut kutsun.

ESPOOSSA on siis kolme tohtorirehtoria. Luulen, että se on Suomen ennätys. Ja joukossamme on yhä uusia doctorandeja.

POUTIAISEN OLLIN väitöskirjan nimi on "Nuorten arvot ja tietoyhteiskunta-asenteet" . Aihe on huima ja vaativa. Kyseessä oli empiirinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeella.

VÄITÖSTILAISUUS alkaa lectiolla, jossa väittelijä johdatteli kuulijoita arvotutkimuksen maailmaan. Kaikkein tiiviimmillään arvot ovat käsityksiä toivottavasta. Arvoja voi ihmisellä olla muutama kymmenen, asenteita tuhatkin.

LECTION jälkeen puheenvuoro siirtyy vastaväittäjälle. Professori Arto Kallioniemi korosti nuorten arvojen tärkeyttä tutkimuskohteena ja esitteli tutkimusta yleisesti. Sen jälkeen alkoi yksityiskohtaisempi, tyylikäs akateeminen keskustelu. Väittelijää pyydettiin itse arvioimaan työnsä onnistumista mm. nimen, teoreettisen viitekehyksen valinnan ja metodien hallinnan suhteen. Tapahtuman työntarkastusluonteeseen sopivasti vastaväittäjä nosti esiin myös puutteita. Nuoria tutkittaessa ei ehkä kannata unohtaa ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä. Kyselylomakkeissa skaalan tulee olla lineaarinen, ja muutoinkin jokaisen kysymyksen osuvuus teoriaan nähden on tärkeää. Kuvioista tulee käydä ilmi, ovatko ne tutkijan itse laatimia. Hyvin Poutiainen selvisi myös tilastollisia menetelmiä koskeneista kysymyksistä. Yksityiskohtainen keskustelu päättyi hienoon kysymykseen: mitä väittelijä oli työstä oppinut. Olli kertoi oppineensa, että on vasta oppimisensa alussa.

SITTEN vastaväittäjä oli valmis lukemaan loppulausuntonsa. Poutiainen oli sen mukaan tehnyt perusteellista työtä. Tutkimus tuotti ajankohtaista ja uutta tietoa. Teoritausta olisi voinut olla relevantimpi, nyt siihen jäi sirpalemaisuutta. Erityisesti kehityspsykologiaan liittyviä kehitystehtäviä olisi kannattanut tarkastella. Kyselylomakkeen vastaavuus tutkimusongelmiin oli hieman ongelmallinen, koska muuttujia oli vähän. Työssä oli joitain tilastolliset ongelmia lähinnä tietoyhteiskunta-asenne- mittarissa. Kritiikista huolimatta raportti oli monisyinen, aihe tärkeä ja kokonaisuus selkeä. Niinpä Kallioniemi ilmoitti tulevansa esittämään sen hyväksymistä. Väitteilijä puolusti vastaväittäjän mielestä työtään asiantuntevasti ja tunsi itse työn metodologiset rajoitukset.

KUKAAN 25-päisestä yleisöstä ei noussut moittimaan työtä, ja niinpä huojentuneella väittelijällä oli ilo kutsua vieraat kahville ja kakulle. Sitteen taas nahkatakki kiinnil, kypätä päähän ja Vespalla Espooseeen.

..........................................
: KUVA: Poutiaisen väitöskirja löytyy netistä osoitteesta https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7200/nuortena.pdf?sequence=1

AKATEEMINEN KARONKKA pidettiin sitten Kuninkaantien hotellissa vastaväittäjän kunniaksi. Karonkkaan kuuluu perinteisesti juhlapäivällinen ja akateemiset puheet. Väittelijä puhuu ensin vierailleen, ja sitten vieraat vastaavat samassa järjestyksessä. Paikalla oli vastaväittäjä, kustos professori Kirsi Tirri, esitarkastajana toiminut dosentti Kati Niemelä, Ollin viehtättävä vaimo ja heidän ystäväperheensä Hörköt. Ilta oli hauska, niinkuin pitääkin.

lauantaina, elokuuta 18, 2007

Tuntematon Sotilas

LEHDISTÖKUVA: Koskela (Turkka Mastomäki) http://www.ryhmateatteri.fi/index.php?id=6

LÄMPIMÄN ensimmäisen kouluviikon päätteeksi broidi oli taas järjestänyt teatterielämyksen. Suomenlinnan Kesäteatteri esitti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Upea esitys. Loistavia oivalluksia. Teatteriteknisesti tosi vaikea panssarivaunu olikin betonimylly. Petroskoina paloivat lastut hiekkakakkujen päällä. Elokuvista tutut hidastetut luodit ja kuolemien kertaukset toimivat timmisti.

Samaan tapaan kuin viimekesäisessä Pohjantähdessä pääroolit olivat myös kertojia. Näyttelijätyö oli huikaisevaa. Erityisesti Turkka Mastomäki, Juho Milonoff ja Aki Hirviniemi haastoivat jopa Edwin Laineen miehityksen. Vauhti oli niin kova, että hahmoihin ei ehkä ehtinyt kiintyä tarpeeksi. Jatkuva huutaminen oli syönyt monen ääntä.

LEHDISTÖKUVA: http://www.ryhmateatteri.fi/index.php?id=6

LAVASTUS oli huikean keskeliäs. Katsomojen välissä oli hiekkakenttä, jonka reunat olivat juoksuhautaa. Hiekkakenttä oli muunneltava aukkoineen, ja täysin uskottava.

Ohjaaja Mika Myllyaho on sovittanut teoksen jännittävästi. Yksinkertaista. Pelkistettyä. Lukuunottamatta videoskriiniä, joka hieman rikkoi tyyliä- mm. miehistön tv-haastattelun osalta. Mutta tokl se toi vaihtelua. Alku oli harmonisesti myös loppu. Esityksestä jäi hyvä maku: sodassa ei ole mitään kaunista ja ylevää. Lopussa ei soi Finlandiaa.

torstaina, elokuuta 16, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.8.07

OLEN PITÄNYT BLOGIA nyt 1.5 vuotta.

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tammikuun 12.sta päivästä alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin (Tästä uudesta ei näe kävijämääriä).. Alustan vaihdon jälkeen I:n sivuilla käydään. 15.8.2007 sivujenlukukertoja oli 19 424, eli yhä 200 lukijaa/kuukausi. Blogilistalla se on sijalla 8770, vaikka viimeisestä päivityksestä on jo 206 päivää, II:n on sijalla 8115. Joten lukijoita ei juuri ole.

Päivitän blogiaiheet alustan mukaan kahdessa ryhmässä

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.8.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) •Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Aurora 50 v (26.1 9.8) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) •Iltaopäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7) • Lapsen hinta ( 1.3) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16,8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 ) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 )• Rehtorikoulutus ( 7.8) •Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Jukka Sarpila (8.6) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suunnittelupäivä ( 13.8) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) •Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Kolmas koulupäivä

KUVA: Elviksen kuolemasta on 30 vuotta. Lapsille hänestä ei pidetty päivänavauksia, mutta opettajille rexi piti.

TAKANA siis kolme koulupäivää, ja jäljellä ensimmäisen kouluviikon viimeinen.

EILEN keskiviikkona pidimme lukuvuoden ensimmäisen YT-istunnon. Opettajat kokoontuvat lähes viikottain käymään ammatillista keskustelua. Koko henkilökunta on koolla kerran kuussa, kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Näin elokuussa YT-istunnoissa käynnistetään suunnittelua. Espoossa lukuvuoden suunnittelulle on jätetty peräti 6-7 viikkoa. Ei siis tarvitse hosua.

Koulupäivät ovat olleet pääasiassa iloisia naamoja täynnä. Keittiön pesukone saatiin tänään kuntoon. Kesällä särjetyistä isoista ikkunoista jo kaksi on vaihdettu. Työterveyshuollon edustaja kävi mittailemassa koulusihteerin ja rexin työtuoleja. Ne pitäisi kuulema uusia, ja myös avustajat tarvitsevat pyörillä olevat tuolit. Opettajat sopivat tuntivaihdoista, ja minä päivitän lukkarit sunnuntaina.

Luokanopetusviikko on sujunut hienosti. Laskeudumme koulutyöhön rauhassa. Emme hötkyile. Ensimmäiset koulumummit aloittivat syksyn urakkansa. Kävin pokkaamassa lehtori Nina Mattilan opetusharjoittelijoille. Saimme lisää avustajaresurssia. Thanks God meillä on Hanna.

TIP-hanketta valmistellaan kuumeisesti. Huomenna koteihin lähtee tiedote; Sari on tehnyt hyvää pohjatyötä. Vartti-kaupunkilehti tulee tekemään kokeilusta jutun jo ensi viikolla. Opetuspäällikön apua tarvitsemme, että saamme välipalatarjoilun toimimaan edullisesti ja järkevästi.

VEDIMME tänään siestalla Oliver Twistin kolmeen likkaan: JJ, minä ja Uma. Umalla oli piano, ja hän sävelsi tarinaa, kun me vedimme JJ:n kanssa jutun läpi.

Kuumaa riittää. talon ilmastointi ei pysy perässä. Onneksi Vespalla on viilea ajaa :-)

tiistaina, elokuuta 14, 2007

Taas koulu alkaa...

KUVA: Vanhempien järjestämän ekaluokkalaisten iltapäiväkerhon tuomariasuiset vetäjät ja klo 15 vielä koululla viihtyneet eput turvaliiveissä.

ENSIMMÄINEN koulupäivä. Ja yli 60 epulle ihan ensimmäinen koulupäivä. Oppilasennusteet pitivät varsin hyvin paikkansa. Hävikkimme oli 0.33% (yksi oppilas ;-)

AAMU ALKOI radiossa. Ylen toimittaja Outi Pakkala haastatteli Mirde-opettajaa. Sitten avattiin vuosi reippaalla laululla. Luokat marssivat näteissä jonoissa sisään. Uudet oppilaat saatettiin kädestä pitäen omiin luokkiinsa. Eput jaettiin juhlasalissa. Kiertelin luokissa. Eput opiskelivat kuin olisivat aina käyneet koulua.

LOUNAAKSI oli jauhelihakastiketta kertakäyttölautasista. Keittiön remontti ei ihan valmistunut. Smartboard-korjaavat saapuivat hekin.

Klo 13 pidettiin vielä tsekkauskokous. Tiimit ja rexi olivat päivään tyytyväisiä. Joitain kirjoja uupuu. Puhelimet eivät toimi. Lukkareiden muutosehdotuksia koottiin. Aloimme myös käydä läpi toimintakalenteriamme.

PÄIVÄ PÄÄTTYI Vartti-lehden toimittajan puheluun. Hän haluaa tehdä ensi viikolla jutun Turvallisen iltapäivän hankkeesta. Sehän sopii. Apulaisrexi piti vielä perehdytystä uusille opettajille.

KUMMA ilma. Hellettä ja sadetta. Vespalla tyytyväisenä kotiin.

maanantaina, elokuuta 13, 2007

Hyvää kouluvuoden alkua suunnittelemassa

KUVA: "kaikki on mullin mallin tai ainakin heikunkeikun..."

AURORAN opettajat ja koko koulun muu henkilökunta oli kutsuttu maanantaiksi 13.8 Auroran koulun lukuvuoden 2007-2008 suunnittelupäivään. Tilaisuus alkoi klo 8.30 Immun taikomilla aamukahveillä. Ensimmäisen tunnin olimme kaikki koolla. Tiimipomot esittelivät porukkansa. Rehtori piti perinteisen hengennostatuspuheen. Katsoimme pari diakoostetta ja tankkasimme kasvatustahtoa.

Pienen tauon jälkeen koulun kasvatushenkilöstö käynnisti lukuvuoden suunnittelutyön. Rakensimme ensimmäisen päivän ohjelman ja kertasimme kaikkia sitovia sääntöjä. Pohdimme tämän vuoden isoja juhlia ( 30, 50, 550). Muutamaa minuuttia vaille 12 jaettiin sitten lukkarit, jotka piti tsekata huolella. Ja totuttuun tapaan kymmenet silmät löysivät niistä parannettavaa.

LOUNAAKSI meillä oli ihanaa lohikeittoa.

KLO 13 jatkui vielä yhteinen suunnittelu. Klo 14 hajaannumme valmistautumaan ensimmäisen koulupäivään, ja koulutuspäivä päättyi klo 15. Moni jäi vielä pitkään siistimään luokkaansa.

HUH,että oli kuuma! Riemuksemme Outi-opettaja piipahti moikkaamassa meistä.

PS. Yle tekee Auroran koulun lukuvuoden avauksesta suoran radiolähetyksen huomenna klo 8.40 alkaen. Pienen tuokiokuvan lisäksi ohjelmassa haastatellaan ekaluokan luokanopettaja Mirja-Riikka Kilposta siitä, kuinka opettaja valmnistautuu ottamaan vastaan uudet ekaluokkalaiset.

sunnuntaina, elokuuta 12, 2007

Kuuden uutisen päivä

KUVA: Tukitiimi tekee ryhmätehtäviä Nordlandian kannella.

I UUTINEN:

TERVEISIÄ Tallinnasta. Olimme lopulta 30 auroralaisen vahvuudella virittäytymässä alkavaan juhlalukuvuoteen. Ilma oli upea. Aurinko paistoi kirkkaalta taivalta, ja merellä oli raikas tuuli. Matkan aikana tiimeilla oli nippu ryhmäytymistehtäviä, joilla pyrittiin lataaman kukin niistä täyteen hyvää henkeä.

II UUTINEN

OPETUSHALLITUKSEN pääjohtajan paikka on pantu hakuun. Tilanne on kutkuttava, kun neljä vuotta kehittämisvirastoa johtanut Kirsi Lindroos haluaisi jatkaa. Kaikki eivät sitä toivo.

III UUTINEN

ESPOON sivistystoimenjohtajan paikka on pantu hakuun. Kristina Wikberg siirtyy Kuntaliittoon. Pääkallonmetsästäjiä on jo nähty.

IV UUTINEN

KODIN ja KOULUN yhteistyötä saattaa ravistaa uusi tammikuun alussa voimaan astuva lastensuojelulaki. Ns. laaja ilmoitusvelvollisuus velvoittaa mm. koulut aikaisempaa vahvemmin ja viipymättä tekemään lastesuojeluilmoituksen, jos joku havaitsee lapsella ongelmia. Ei vanhemmat eikä yksityisyyden suoja voi enää estää lastensuojelun toimia. Monet pitävät uudistusta välttämättömänä. Ongelmana on jälleen kerran, miten kuntien rahat riittävät?

V UUTINEN

AURORAN SANEERAUS siirtyy? LänsiVäylässä kaupunginarkktehti Lars Hagman tuskailee rakennushankkeiden kallistumista. Hankkeita joudutaan siirtämään. Auroran korvaavasta hankkeesta (saneeraus) ei mainita (enää) mitään.

VI UUTINEN

LAUANTAIN Hesarissa on pieni uutinen, jonka mukaan eurooppalaiset lapset tuntevat hyvin uusmedian riskit. Tieto perustuu27 maassa tehtyihin haastatteluihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että ongelmatilanteet lapset koettavat ratkaista yksin tai ystäviensä kanssa. Aikuisten puoleen kääntymistä lapset välttävät viimeiseen saakaa. Miksi????

perjantaina, elokuuta 10, 2007

Rehtoriseminaarissa



TÄNÄÄN perjantaina noin 100 espoolaisrexiä uhmasi ilmojen haltijoita ja suuntasi kulkunsa Hotelli Matinlahteen. Ruoka oli taas maittavaa, mutta jostain syytä ilmastointi ei toiminut. Tunnelma oli siis heti lämmin.

AAMUPÄIVÄN avasi opetustoimenjohtaja, joka kertasi meneillään olevia asioita: Espoossa vallitsee nyt valoisa kehittämisen meininki. Aluerexit esittelivät porukkansa. Vaihtuvuus oli tällä kertaa aika vähäistä. Samuli Salonen oli palannut Lintuvaaraan ja Jukka Karhula Lintulaaksoon. Monessa koulussa oli tällä kertaa määräaikaisia rehtoreita.

OPPIMISKESKUKSET ESITTÄYTYIVÄT. Tosi upeat osastot oli Meriusvalla, Matikkamaalla ja Vesa Äyräksen Koulumestarilla. Minä markkinoin hölmöläisprojektiamme.

LOUNAAN JÄLKEEN oli nippu tietoiskuja. Tulossa on (jälleen) uudet HOJKS-ohjeet. Lisäavustajahakemuksiin ei juuri rohkaistu. Erityisluokilla ei saa olla oppilaita, joista ei ole päätöstä. Henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala selosti työn vaativuuden arvioinnin nykyvaihetta. Lakimies selvitti TN-turvallisuusasioita. Alakouluissa ei yksiselitteisesti saa käyttää koneita, joista voi aiheutua vaaraa. Pylväsporakoneita ei käytetä ennenkuin niihin on asennettu ns. sirut. Kouluilta pyydettiin lausuntoja kulttuuripolusta. Espoon väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon, siihen ja monikulttuurisuuteen on varauduttava. Opettajia, jotka haluavat toimia yksityisopettajina, etsittiin. Kokopäiväisistä avustajista lähetetään laajennettu perustietolomake Terttu Akselinille.

TAUOILLA hoideltiin monia asioita. Juhani Gröönroos soitti ja pyysi kertomaan tyohyvinvointihankkeesta. Elina Rönkkö pyysi Tampereelle esittelemään ryhmäintegraatiota. Vesa Äyräs jakoi monistetta, jolla houkuteltiin opettajiamme teknologiakoulutukseen. Terttu Akselin antoi paperin, josta näkyi, että TIP-hanke oli saanut 6000 € kerhoihin. Yes!
Jukka Kuittinen oli taas laihduttanut itsensä slimiksi.

SEMINAARI päättyi klo 15. Nahkatakki päälle, kamat kassesihin ja Vespan selkään.

torstaina, elokuuta 09, 2007

Aurora (Tear It up)

KUVA: Auroran lisärakennus (suunnitelma)

AURORAN KOULU täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Viime keväänä juhlavuoden tapahtumia oli opettajabändin esiintyminen Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan järjestämässä tiedotustilaisuudessa ja Ronja-musiikkinäytelmä. Syksyn ensimmäinen juhlahetki on tiistaina 14.8. lukuvuoden avauksessa, kun henkilökunnan kuoro ja orkesteri kansaesittää juhlavuoden Aurora-rockin.
...................................................................................................................................
AURORA (Vanha Rouva)

Sävel ja alkuperäiset sanat: Johnny Burnette - Dorsey Burnette - Paul Burlison
Suomennos: Martti Hellström

1. Tänä syksynä juhlii koko Aurora.
On Lippajärvellä pidetty pitkään koulua.
50 vuotta tulee täyteen ensi jouluna.

ref. Aurora
Aurora
Aurora
Aurora
C´moon everybody, nyt juhlii Aurora.

2. Liian pieni koulu bygattiin
Peruskouluun siirryttiin.
Aurora
Aurora
Pihaan lisäsiipi ja parakit roudattiin.

- soolot-


3. Vanha Rouva rakastaa,
opettaa ja kasvattaa.
Aurora
Aurora
tilat, seinät ja vehkeet vaikka rupsahtaa.

- soolot-


4. Tänä syksynä juhlii koko Aurora.
On Lippajärvellä pidetty pitkään koulua.
50 vuotta tulee täyteen ensi jouluna.
Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
C´moon everybody, nyt juhlii Aurora.

Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
Aurora (Aurora)
Kumoon vanha tönö, saneerataan pian Aurora.

Kuntaliiton Pressitilaisuus

LUOKANOPETTAJA-LEHDEN päätoimittajan tehtävän etuihin kuuluvat kutsut pressitilaisuuksiin. Pääasiassa niitä järjestävät opetusministeriö ja Kuntaliitto. 7.8 olin itse Heinolassa, mutta Kuntaliiton nettisivuilta löytyy kuitenkin tiedotusmateriaalia. Muutama poiminta.

KUNNAT maksavat itse perusopetuksen kuluista 54,7 %. 80 % kunnista käyttää opetukseen enemmän opetustunteja kuin tuntijakoasetus vähimmillään edellyttäisi. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Juha Henrikssonin mukaan kunnat lisäävät oppilaan opetustunteja alemmilla vuosiluokilla, jotta opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoitteet ovat liian vaativat koko ikäluokalle.

Kun 1-2 -luokkien minimiviikkotuntimäärä on 19, eräissä kunnissa opetusta annetaan 22 tuntia (Espoossa 20). 3-4- luokilla minimi on 23 tuntia, ja joissain kunnissa totuus jopa 27 tuntia ((Espoossa 3 lk 23, 4 lk 25, jos ottaa A2-kielen). 5-6-luokilla minimi on 24 tuntia, ja joissain kunnissa opetusta järjestetään jopa 30 tuntia ( Espoossa 5 lk: 27 ja 6 lk: 28). Espoon tuntijako tehtiin taloudellisesti ahtaassa tilanteessa, ja monessa koulussa ops-uudistus merkitsi viikkotuntimäärien laskua. Harmi.

TUNTIJAKOA kritisoitiin muutenkin.
- Valinnaisuutta pitää lisätä perusopetuksen tuntijaossa, jolloin oppilas voi tehdä valintoja oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan sekä lukuaineissa että taito- ja taideaineissa, Henriksson oli sanonut. Tästä asiasta kaikki järkevät ihmiset ovat samaa mieltä.

Henrikssonin mukaan valinnaisuuden lisääminen tasoittaisi myös erityisopetuksen tarvetta. Erityisopetuksen määrä on kasvanut joka vuosi.

KUVA: Erityisopetuksen siirrettyjen osuus perusopetuksen oppilaista

Noin kahdeksan prosenttia peruskoulun oppilaista siirretään nyt erityisopetukseen. Määrä on massiivinen. Se tarkoittaa noin 45 000 oppilasta, Erityisopetussiirtoja onkin Kuntaliiton mukaan syytä vähentää.Tukiopetuksen lisääminen, opetuksen eriyttäminen ja laaja-alainen erityisopetus olisivat sen mukaan keinoja oppilaiden oppimisen tukemiseksi ennen kuin oppilas siirretään erityisopetukseen erityisluokalle. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tulee painottaa erilaisten opetusmenetelmien käyttöä, koska kaikki oppilaat ovat erilaisia. Kuntaliitto katsoo, että erityisopetukseen tulisi siirtää vain silloin, kun oppilas siirtyy erityisluokalle tai erityiskouluun. Hmmm. Toivottavasti se ei tarkoita, että erityistä tukea nyt saavilta vietäisiin myös tuo tuki.

MATERIAALIIN sisältyy myönteinen uutinen ryhmäkokojen pienenemisestä. Tilastojen mukaan näyttää siltä, että koulujen ryhmäkoot ovat pienentyneet koko 2000-luvun. Viime lukuvuonna perusopetuksessa oli keskimäärin 13,5 oppilasta opettajaa kohden. Kun Aurorassa on oppilaita 320 ja päätoimisia opettaja 21, niin meillä tuo indeksi on 15,23.

Hallistusohjelmassa luvataan pienentää ryhmäkokoja. Kuntaliitto ei kannata ryhmäkokosäädöstä, jolloin mm. opetusryhmän maksimikoosta tulee käytännössä minimikoko

PERUSKOULUJEN määrä jatkaa laskuaan. Peruskouluja oli vuonna 1990 4869 ja vuonna 2006 3383.1-6 peruskouluja oli viime syksynä 2493. Niiden tappotahti on taas kiihtymässä jo 170:een /vuosi. Yläkouluja (7-9 kouluja) oli 447, ja yhtenäisiä peruskouluja eli 1-9 kouluja 240. Niiden määrässä on ollut viime vuosina kasvua sarjassa 4-30-30.

keskiviikkona, elokuuta 08, 2007

Oppimiskeskus Aurora

KUVA: Va. logo Oppimiskeskus Auroralle

MUKAVA TYÖPÄIVÄ. Aamupäivän hioin kotona oppimiskeskus Auroran esittelyä perjantain rexi-infossa. Kaikkien 11 keskuksen kotiläksynä oli laatia 1-2 flappiä, jotka tarrataan Hotelli Matinlahden seiniin klo 11:n ja 12:n väliseksi ajaksi. Sen eteen sitten seisomaan ja kerämään keskukselle asiakkaita :-) Iltapäivällä hahmottelimme Ullan ja Katrin kanssa TriMixin toimintaa ja pidin Nina Mattilalle palautevartin. Oli jäänyt keväällä muiden kiireiden jalkoihin. SixMixin tietokonetta yritettin korjata, mutta ei siitä vielä kalua tullut. Uusi Leila-opettajamme kävi sisustamassa omaa luokkaansa.

OPPIMISKESKUS on innovatiivinen konsepti, jolla pyritään tukemaan seuraavien vuosien aikana espoolaiskoulujen jatkuvaa kehittymistä. Lyhyesti ja yksinkertaistaen kyse on siitä, että valituissa kouluissa joukko opettajia ottaa sivuhommakseen kouluttaa muiden koulujen opettajia.

KIrjoitin omaan esitteeseemme auki 2000-luvun täydennyskouluksen perusteita. Ne voisi tiivistää seuraavasti:

1§ OPETUKSEN JA KOULUN UUDISTUMINEN on kouluttajille ja koulutettaville  yhteinen oppimisprosessi.

2§ VANHASSA KOULUTUKSESSA kouluttaja osaa ja koulutettavilla on osaamisvaje. Koulutus tähtää hyvien, valmiiden käytänteiden levittämiseen. Koulutus on vastaanottamista. Vanha koulutus antaa nälkäiselle kalan. Uudessa koulutuksessa opetellaan kalastamaan.

3§ UUDESSA KOULUTUKSESSA oppiminen  kulkee kehityksen edellä. Uudessa koulutuksessa syntyy uutta, jota ei aikaisemmin ole ollut. Ote on ongelma- ja asiakaslähtöinen, prosessimainen, konsultatiivinen ja siinä voidaan hyödyntää projektirakennetta. Oppiminen ymmärretään uusien  ideoiden luomiseksi ja kehittelemiseksi toiminnassa ja erityisesti yhteisessä toiminnassa. Tällainen koulutus vaatii aikaa ja useita tapaamisia.

4§ KOULUTTAJIEN ensisijaisena tehtävänä on organisoida yhteinen oppimisprosessi. Jokainen koulutettava on  itse vastuussa omasta prosessistaan, mutta parhaimmillaan koulutuksessa pystytään auttamaan myös oman prosessin ymmärtämistä. Koulutettavat voimaantuvat itseohjautuviksi, eikä koulutus kasvata heissä riippuvuutta kouluttajaan.

5§ Yhteisessä projektissa jokainen on toistensa VERTAISOPETTAJA. Koulutettavat oppivat myös toisiltaan; he jakavat  vastavuoroisesti omaa ammattitaitoaan ja kokemuksiaan yhteisen ongelman ratkaisussa. Parhaimmillaan syntyy omaa työtään tutkivien  ja kehittävien ammattilaisten joukko ja omaa toimintaansa kehittävien koulujen verkosto.

6§ ESPOOSSA opettajat ovat huippuosaajia. Mitä meistä tulee, jos pystymme murtamaan muurit yhteisen oppimisen tieltä? Jos onnistumme tässä, vapautamme espoolaispettajissa ja rehtoreissa  olevan  valtavan osaamisen yhteiseksi voimavaraksi. Muurit sen tieltä murretaan yhteisellä oppimisprojektilla.

Tällainen uusi koulutusnäkemys haastaa myös koulutuksesta vastaavia uudistumaan. Syksyn 2007 aikana pyrimme kehittämään Aurorassa 2000-luvun koulutuskonseptia. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuustutkimusten perusteella vaikuttavinta on koulutus, johon liittyy teoriaa, harjoittelua ja oma tukipari. Kaikkiaan täydennyskoulutuksessa tulisi osata yhdistellä fiksulla tavalla kaikkia käytetävissä olevia keinoja: omatoimista kirjallisuuteen perehtymistä, puolen päivän mittaisia tietoiskuja, 1-3 päivän lyhytkursseja, pitkäkestoista koulutusta, tutustu-mistilaisuuksia, asiantuntijavierailuita, koulutusta osana kehittämis-projekteja ja tutkimusta.

Tässä vaiheessa OPPIMISKESKUS AURORA on ja saakin olla vielä aihio. Sen rakentaa Auroran koulun vapaaehtoisten opettajien joukko, joka lupaa sitoutua uuteen koulutuskonseptiin oman opetustyönsä ohella. Syksyn aikana on tarkoitus lisäksi valmistaa oppimiskeskuksen www-sivut, joista pyritään tekemään virtuaalinen oppimisyhteisö.

Ensisijaisena tavoittenamme on järjestää usealle koululle yhteisiä oppimisprojekteja, joiden pedagogisena ytimenä on inhimillisen kasvun edistäminen luomalla oppilaille mahdollisuuksia edetä koulupäivän aikana itselleen tärkeiden kasvutavoitteiden suuntaan, Etsimme uusia ideoita tuoda harrastus koulutyöhön.

ENSIMMÄISEN toimintavuotemme aikana kutsumme espoolaisopettaja ja kouluja mukaan kahteen yhteiseen oppimisprojektiin: hölmöläis- ja TIP-projekteihin.

tiistaina, elokuuta 07, 2007

Eeasy Rider ja tie nro 140 Heinolaan


KUVA: Oikea easy Rider-juliste, lainattu netistä osoitteesta http://www.impawards.com/1969/posters/easy_rider.jpg

JUMALAINEN vespa-sää! Käynnistin moottorin klo 7.30, ja nautin 150 km:n matkasta Heinolaan kaksi tuntia. Aurinko paistoi, leikattava nurmikko tuoksui. Vanha Lahdentie 140 oli sopivan tyhjä.

OPEKO oli kutsunut Heinolaan rehtorikouluttajia kaksipäiväiseen seminaariin. Minä ehdin toiseksi päiväksi.



Armi Mikkola Opetusministeriöstä esitteli Kesun (ks. lastu 8.7) pohjalta lähiaikojen koulutuksen näkymiä. Tärkeitä pointteja olivat ikärakenne, alueiden erot, työvoiman saatavuus, aikuisväestän puutteellinen koulutus ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa. Ongelmia ovat lisäksi päällekkäiset tutkinnot, maahanmuuttajien koulutus

Monet tärkeät asiat tuntuivat jäävän Kesu-luonnoksessa liikaa rivien väliin.Keskusteluissa nousi esiin suurena haasteena valtava murros, jossa koulutoimet monessa kunnassa nyt ovat oppilasmäärien vähetessä hetkellisesti. Nyt pitäisi osata tehdä kestäviä ratkaisuja. Tärkeä asia on myös lukion aseman muutos. Peter Johnson nosti esiin sen seikasn, että Kesun aikana vaihtuu puolet rehtoreista. Kuinka taataan, että vapautuviin tehtäviin saadaan jatkossakin hyvät humanistiset opettajat, kysyi myös kokenut kouluttaja ja kurssitoverini Jukka Ahonen. Minäkään en voinut pitää suutani kiinni, kun tajusin, kuinka vahvasti määrärahoja ollaan siirtämässä aikuiskoulutukseen ja erityisesti ammatillisiin opintoihin. "Milloin aloimme vihata lapsia, ja erityisesti niitä", jotka ovat rikki, kysyin retorisesti.

REHTORIEN täydennyskoulutuksen haasteita puhuivat Suren ja ARL:n puheenjohtajat, Opeko johtaja Reijo Jouttimäki ja johtavat rehtorikouluttajat Mikko Salonen ja Atso Taipale.

Peter Johnson pohti täydennyskoulutuksen vaikuttavuuttaa oman väitöskirjansa aineiston pohjalta ja esitteli PRO REXI-hanketta. Täydennyskoulutusta oli esim. yhtenäisen perusopetuksen muutoksessa liian vähän.

ARL:n puheenjohtaja Kirsti Kosonen perehdytti kuulijoita ammatillisen koulutuksen tilanteeseen. Hänen omassa opistossaan on 4500 opiskelijaa. Täydennyskoulutukseen käytetään siellä keskimäärin noin 1000 euroa/henkilö! Ongelmana on löytää järkevää täydennyskoulutusta. Talousajatteluun tarvittaisiin lisätietoa ammattillisessa puolella. Opetuksessa on sillä puolella meneillään iso muutos, kun sitä siirretään työpaikoille.

Reijo Jouttimäki pohti täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta menetelmällisestä näkökulmasta. Vaikuttavimpana pidetää 1990-luvun Bruce Joycen tutkimusten perusteella koulutusta, johon liittyy teoriaa, demoa, harjoittelua ja oma tukipari. Kaikkiaan täydennyskoulutuksessa tulisi osata käyttää fiksulla tavalla kaikkia käytetävissä olevia keinoja: omatoimista kirjallisuuteen perehtymistä, puolen päivän mittaisia tietoiskuja, 1-3 päivän lyhytkursseja, pitkäkestoista koulutusta, tutustumistilaisuuksia. asiantuntijavierailuita, koulutusta osana kehittämisprojekteja ja tutkimusta.

Atso Taipale kertoi, että johtaminen on muuttuva asia. Järvenpäässä ollaan siirtymässä prosessijohtamiseen. Yksittäisen koulun ajattelusta ollaan siirtymässä laajempaan palvelukokonaisuusajatteluun. Toinen teema, jota Taipale pohti, oli osallistavan johtamisen kehittämisprosessi.

Mikko Salonen pohti oman kehittymisen ja organisaation kehittymisen liitoksia. Hän korosti koulutuksen konsultatiivisuutta ja prosessiluonnetta.Kuinka kouluttaja pääsee sisälle koulutettavien omaan prosessiin? Ja kuinka hän voi ohjata koulutettavaa avaamaan itselleen omaa prosessiaan. Yhtenä hyvänä mallina hän piti johtotiimikoulutusta.

PIDIMME vielä lyhyen palaverin syksyn aikana käynnistyvistä Fullan-koulutuksista. Luulen, että löysimme mallin, jolla syyspäivät, alueelliset koulutuspäivät ja ensi tammikuun Educa-messujen tilaisuus saadaan muodostamaan ehyt sarja. Clueksi nousu muutostiedon jalkauttaminen osallistujien opettajille.

KUVA: Hyvästit Heinolalle. Tänään koulutettavat saivat vielä maittavan aamiaisen ja lounaan. Syyskuun alussa kaikki muuttuu.Opeko luopuu tykkänään majoitus- ja muonituspalveluista. Ja mm. tästä saunarakennuksesta, jonka vintillä sadat kurssit ovat viettäneet upeita iltahetkiä. Nyyh.

JA SITTEN taas villinä ja vapaana Vespan päälle. Huikea päivä.Tottumattomalta pylly kyllä puutui.

maanantaina, elokuuta 06, 2007

Viimeinen koulutyönkeskeytysviikko

KUVA: Tapiola oli kuvan kaunis helteisenä maanantaina

VEIN aamulla auton huoltoon Niittykumpuun, ja kävelin Tapiolaan Kotisivukoneen konttorille. Meillä oli palaveri kokemuksista heidän kotisivukonseptistaan (mm. Turvallinen Aurora). Aamukahville ja lihikselle altaan äärelle. Hieno aamu. Sitten kirjastoon hakemaan aineksia ja virikkeitä lukuvuoden kasvatustyölle. Naputtelin asioita muistiin kolmisen tuntia.



ILTAPÄIVÄLLÄ kävelin taas Niittykumpuun, ja poikkesin pitämään tupa- ja kaappitarkastusta Sarpilan Jukan koululla. Oikea palatsi. Ihana väljyyttä. Kauniita huonekaluja. Astianpesukone. Kaikkien presidenttien kuvat. Pihalla katukoriskentät. Valtava rexin kanslia. Ja kaikkialla niin siistiä.

VIELÄ KOULULLE. koulusihteerikin oli palannut konttorille. Hioin lukkareita niin, että kaikilla luokilla olisi sali käytettävissä. Tulostin Espoon opsin- joka on nyt lopulta valmis. Kaksi äitiä soitteli. Hiljaista on. Ja jalat kipeinä.

sunnuntaina, elokuuta 05, 2007

Kasvatus hyvään

KUVA: Tapio Puolimatka. Kuva lainattu Hgin yliopiston sivulta.

SUNNUNTAIN luku-urakkana oli kasvatusfilosofiaa (Puolimatka, Tapio. 1995. Kasvatus ja filosofia.2. uudistettu painos. Helsinki: Kirjayhtymä). Tapio Puolimatkaa pidetään yhtenä johtavista kasvatusfilosofeistamme. Juuru tätä teosta on kyllä kritisoitu sekavasta rakenteesta. Minuun kirjan alkuosa kuitenkin suorastaan kolahti, siksi upeasti kirjoittaja pohtii käsitteiden pohtimisen merkitystä. Ja kun hän pääsee avaamaan erilaisia kasvatuksen määritelmiä, moni asia valkenee kuin uutena näinkin vanhalla kasvatuksen ammattilaiselle. Oikein hävettää.

ERITYISESTI jäin pohtimaan kahta Puolimatkan esittämää ajatusta. Ensimmäinen on (1) kysymys kasvatuksen oikeutuksesta. Jotta voimme puuttua toisen elämään, meillä pitää olla varmuus siitä, että puuttumisemme edistää hyvää ja arvokasta.
Kasvatuksessa pyritään antamaan elämyksiä, jotka vievät kasvatettavaa arvokkaiden asioiden pariin. Kasvattaja kokee epäonnistuneensa, jos kasvava valikoi kasvatuksesta huolimatta vääristyneet arvot, epäarvokkaan elämän tai omistautuu arvottomaan tai vähäarvoiseen. Mutta kuka päättää, mikä on arvokasta? Ovatko arvot yksilön arvostamia valmiuksia, yhteisön arvostuksia vai objektiivisesti arvokkaita asioita?

Jäin myös pohtimaan (2) kuvausta kasvusta, jossa kasvattavat kokemukset johtavat uusiin yksilölle merkityksellisiin kokemuksiin ja siten kokemuksen alue laajenee. Kasvatus on näin jatkuvaa näkökulmien laajenemista ja uusien toimintatapojen luomista. Kasvu on uudistumista, omien rajojen ylittämistä ja avautumista uusille mahdollisuuksille, mutta se on samalla myös vapautumista ennakkokuuloista ja vääristymistä. Ja tämän rinnalla kuvaus kasvusta oman aidon olemuksen löytämisprosessina. Kasvuun kuuluu paisti vaikutteiden vastaanottamista, niiden tulkintaa, dialogia ja kriittistä reflektointia

lauantaina, elokuuta 04, 2007

Työn sanat

KUVA: Nevanlinna, Tuomas ja Relander, Jukka. 2006. Työn sanat. Helsinki: Teos.

VIIME SYKSYNÄ tai tarkasti ottaen 11 kuukautta sitten, minulla oli ilo olla samassa koulutustilaisuudessa kouluttajana Tuomas Nevanlinnan kanssa. Tänä kauniina lauantaipäivänä luin hänen ja ja Jukka Relanderin keltaisen kirjan " Työn sanat" hyvillä mielin. Teoksen clue on siinä, että kirjoittajapari hyökkää 68:n bisness-käsitteen kimppuun, ja paljastaa, mitä nämä muotisanat alunperin, etymologisesti ovat tarkoittaneet. Idea on nerokas: osoittaa, että sanat kantavat mukanaan menneisyyden varjoja. Eikai kyse ole vain Orwellilaisesta uuskielestä? Kirjan julkaiseminen on arvostettavaa emansipaatiota. Osa teksteistä on vallan hauskoja ja oivaltavia, osa tylsiä. Kieli on hauskaa ja rentoa. Tekijöiden inhosuhde uusliberalismiin välittyy johdonmukaisesti joka sivulla.

MINUUN kolahti parhaiten TIIMIN etymologia: yhteen iestetyt eläimet, kuten koiravaljakko. Bisnes on tarkoittanut muinaisten anglien kielessä huolta, ahdistusta ja kiirettä.

NOKKELAA TEOSTA suosittelee mielellään, varsinkin kun sen maksaa vajaan vuoden vanhana Kirjatorilla 5 €.

perjantaina, elokuuta 03, 2007

Toisen työviikon saldoa

KUVA: SixMix-luokka kalustettuna. JJ:n suunnittelemat monikäyttöpulpetit, kuuden hengen ryhmätyöpöytiä, Upouusi Smartboard...

TÄMÄNVUOTINEN koulutyön kesäkeskeytys vie 10 viikkoa. Niistä kaksi ensimmäistä olin töissä, viisi seuraava vuosilomalla, ja loput kolme taas töissä. Kolmesta viimeisestä viikosta on nyt kaksi takana. Olenko aikataulussa?

Kehys on laskettu. Tunnit jaettu opettajille. Kaikilla luokilla on opettajat- monesta koulusta kuuluu avunhuutoja, kun opettajia onkin kesän aikana karannut muualle. Yksi avustaja puuttuu vielä, mutta apulaisrexi Ulla hoitaa asian kuntoon. Avustajatunnit on jaettu avustettaville jo keväällä. Kesäseminaarin valmistelut ovat hyvässä vaiheessa.

REKSIN ammattitaidon suurtyö on työjärjestyksen laadinta. Luoja suojelkoon minua itseltäni, etten enää tee sitä itselleni tämän vaikeammaksi!!! Skidi- ja sinikarhujen palkkitunnit olisivat tehneet hiukseni harmaiksi, jolleivat ne olisi sellaiset jo olleet. No, pääosin luokkien ja opettajien työjärjestykset ovat valmiit ja siedettävät. Monet toiveet on kuitenkin voitu ottaa huomioon. Kiinteistön korjaustyöt on hoidettu. Keittiö on valmis, ja pienille oppilaille lasketut kaiteet kunnossa. Virolainen tehoryhmä on vahannut luokat- vain käytäviin joudutaan vielä palaamaan. Smart-boardit on asennettu- mutta talon sähkö on osoittautunut ainakin joillekin yksiköille liian heikoksi. Tänään varmistelin, että uusi läppäri hankitaan koululle. Oliver Twist- mahdollinen juhlanäytelmä- on hyvässä vaiheessa.

MONI asia seisoo, koska viraston väki on vielä lomilla. Turvallisen iltapäivän valmistelu vimpan päälle on tällainen asia.

KUN on vielä yksi viikko aikaa, saldo tuntuisi olevan about OK. Ensi viikolla SixMix- ja TriMix-maikat kokoontuvat suunnittelemaan elokuun lopun leirikouluaan. Lukkari valmiiksi. Iltapäiväkerhon suunnitelmaan allekirjoitus. Suunnittelupäivän ohjelma, muonitus ja paperit kasaan. Kesäseminaarin ohjelma opetustoimenjohtajalle. Oppimiskeskuksen esittelyflap kuntoon. Siinä se sitten on.